 rondo
10.01.2009 11:12:50 | |
|---|
Olisiko Berliozin requiem? Muistan vaan että siinä oli joitain ylimääräisiä vaskia. |
 LesPaul70
10.01.2009 12:29:02 | |
|---|
Berliozin Reqiuem on iso ja vaikuttava teos, mutta ei pistä Mahlerin kasista paremmaksi. Tässä haettu teos vaatii sitäkin massiivisemman esittäjäkaartin.
Myöskään Berliozin Reqiuem ei ole sinfoninen siinä mielessä kuin kysymyksen esittäjä tarkoitti eikä tietääkseni ole saanut inspiraatiota Faustista. "Why are you smiling?"
"Why? 'Cos I'm trigger-happy, that's why!"
(Sledge Hammer) |
komppaaja
10.01.2009 13:39:12 | |
|---|
William Brianin 1. Sinfonia. Tunnetaan myös nimellä "The Gothic" |
LesPaul70
10.01.2009 20:00:36 | |
|---|
Kyllä. Havergal Brianin ensimmäinen sinfonia, yksi musiikin historian suuruudenhulluimmista teoksista, äärimmäisen harvoin esitetty ja vähän levytetty. Ymmärrettävistä syistä.
Kysymysvuoro komppaajalle. "Why are you smiling?"
"Why? 'Cos I'm trigger-happy, that's why!"
(Sledge Hammer) |
komppaaja
11.01.2009 17:41:56 | |
|---|
Otetaan helppo tähän väliin, joten nopein voittakoon.
Mozartin kontrapunktin opettaja? |
 ralliolli
11.01.2009 17:48:55 (muokattu 11.01.2009 17:58:32) | |
|---|
Otetaan helppo tähän väliin, joten nopein voittakoon.
Mozartin kontrapunktin opettaja?
Eikös se paroni Gottfried van Swieten hänet tutustuttanut J. S. Bachin musiikkiin.
Tosin eihän näistä silloin kumpikaan olisi varsinainen opettaja. On toki myönnettävä, että Mozartin tarina on hyvää vauhtia häipynyt muististani. Ehkä hänellä oli joku kontrapunktin taitava säveltäjä opettajanaan. |
komppaaja
20.01.2009 09:48:51 | |
|---|
Otetaan helppo tähän väliin, joten nopein voittakoon.
Mozartin kontrapunktin opettaja?
Kerrataan kysymys, ilmeisesti ei ollutkaan niin helppo? |
 filtteri
20.01.2009 11:18:19 | |
|---|
Otetaan helppo tähän väliin, joten nopein voittakoon.
Mozartin kontrapunktin opettaja?
Hmm. Mozartin isä Leopold taisi tutustuttaa hänet ainakin Fuxin kontrapunktiin. Tiedä sitten haettiinko tässä sitä. |
komppaaja
20.01.2009 11:38:53 | |
|---|
Leopold olisi liian helppo vastaus. |
levesinet
20.01.2009 17:43:17 | |
|---|
Giovanni Battista Martini |
 sub zero
20.01.2009 17:52:14 | |
|---|
arvaan että C. P. E. Bach keväästä on tulossa kuuma, kostea, hikinen - tänä vuonna toimii kikka joka ikinen! |
komppaaja
21.01.2009 10:55:23 | |
|---|
Giovanni Battista Martini
Oikein ja levesinet jatkaa... |
levesinet
21.01.2009 19:27:59 | |
|---|
Minkä oopperan alussa urkuri soittaa yli 200 tahdin mittaisen sävelkimpun eli klusterin, joka koostuu kahdesta vierekkäisestä sekunnista? |
 sellisti
21.01.2009 21:44:49 (muokattu 21.01.2009 21:46:56) | |
|---|
Minkä oopperan alussa urkuri soittaa yli 200 tahdin mittaisen sävelkimpun eli klusterin, joka koostuu kahdesta vierekkäisestä sekunnista?
Villi veikkaus: Kaija Saariaho - Kaukainen rakkaus?
E. Meni kaks teosta kivasti sekasin... Kaukainen maailma olikin Dutilleux'n sellokonserton lisänimi. :) "Musiikki ei ole sitä mikä soi. Musiikki on sitä, miksi se mikä soi, soi niin kuin se soi silloin kun se soi." (Leif Segerstam) --- "Musiikki on kuin huumori. Toisille sitä ei kannata selittää, toisille ei tarvitse." (Kari Suomalainen) |
levesinet
21.01.2009 23:29:53 (muokattu 21.01.2009 23:31:30) | |
|---|
Villi veikkaus: Kaija Saariaho - Kaukainen rakkaus?
Pakko myöntää, että en tunne Saariahon teosta. Ei, mielessäni on melko tunnettu italialainen ooppera romantiikan ajalta. Eräs espanjalainen oopperalaulaja erikoistui teoksen päähenkilön rooliin ja eräänä päivänä esityksen päätteeksi keräsi maailmanennätyspitkät suosionosoitukset haastavasta roolisuorituksestaan. Aplodeja kesti tauotta reippaasti yli tunnin verran. |
LesPaul70
22.01.2009 09:53:28 | |
|---|
En tiedä kuinka hyvin mätsää kaikkiin vinkkeihin, mutta ainakin Verdin Otellossa on alussa aika pitkä urkuklusteri. Päälle kahden sadan tahdin mennään helposti. "Why are you smiling?"
"Why? 'Cos I'm trigger-happy, that's why!"
(Sledge Hammer) |
levesinet
22.01.2009 17:25:18 (muokattu 22.01.2009 17:35:03) | |
|---|
En tiedä kuinka hyvin mätsää kaikkiin vinkkeihin, mutta ainakin Verdin Otellossa on alussa aika pitkä urkuklusteri. Päälle kahden sadan tahdin mennään helposti.
Otello on oikea vastaus, joten jos jokin vinkki ei mätsää, olen mokannut. :) Plácido Domingo erikoistui Otellon nimirooliin ja hänelle taputettiin 80 minuuttia yhtäjaksoisesti. Otello on Verdin toiseksi viimeinen ooppera ja se syntyi pitkän tauon jälkeen, kun säveltäjä oli jo ajatellut lopettaneensa oopperoiden tekemisen. Taitaa olla 244 tahtia samaa klusteria (c, cis, d). |
sellisti
22.01.2009 22:47:34 | |
|---|
Otello on oikea vastaus
Oho, niinkin perinteinen. Klusteri harhautti. :) "Musiikki ei ole sitä mikä soi. Musiikki on sitä, miksi se mikä soi, soi niin kuin se soi silloin kun se soi." (Leif Segerstam) --- "Musiikki on kuin huumori. Toisille sitä ei kannata selittää, toisille ei tarvitse." (Kari Suomalainen) |
LesPaul70
23.01.2009 19:34:27 | |
|---|
Oho, niinkin perinteinen. Klusteri harhautti. :)
Eihän tuolla klusterilla paljon musiikillista funktiota Otellossa olekaan, se on siinä enemmän vain äänitehosteena.
Minua puolestaan hämäsi tuo "espanjalainen oopperalaulaja". On kai Domingo syntyjään espanjalainen, mutta aloitti kuitenkin musiikkiuransa Meksikossa, josta ponnisti Yhdysvaltoihin. Mietin pääni puhki yrittäen keksiä kuka espanjanespanjalainen tenori olisi ollut noin suosittu Otello.
No, tässäpä sitten uutta pulmaa pohdittavaksi.
Taustoitanpa vähän tositarinalla. Olin vuosituhannen vaihteessa esittämässä urkurin kanssa settiä, johon sisältyi mm. Suomalainen rukous (Uuno Kailaan teksti, sävel Taneli Kuusiston?). Ennen varsinaista esitystä kävimme läpi setin. Urkuri veti säestyksen koraalikirjasta. Yhdessä välissä korvani olivat erottavinaan jotain hieman erikoista säestyksessä ja kysyin urkurilta, mitä nuottiin oli kirjoitettu. Hänen vastauksensa perusteella arvelin kuulleeni aivan oikein.
Kysymys: mitä erikoista olin kuullut?
Koska virret/hengelliset laulut eivät välttämättä ole tämän palstan keskeisintä sisältöä eikä lukijoiden voida edellyttää olevan ajatustenlukijoita, laitanpa peliin vielä toisenkin vinkin: sama "ilmiö" esiintyy myös ranskalaisen impressionistin lapselleen säveltämän pianosarjan viimeisessä osassa. (Käytän tässä termiä ilmiö siksi, että tarkempi termi paljastaisi liikaa.)
Mikä "ilmiö" mahtaa siis yhdistää näitä kahta teosta? "Why are you smiling?"
"Why? 'Cos I'm trigger-happy, that's why!"
(Sledge Hammer) |
levesinet
23.01.2009 20:49:27 (muokattu 23.01.2009 20:57:07) | |
|---|
Minua puolestaan hämäsi tuo "espanjalainen oopperalaulaja". On kai Domingo syntyjään espanjalainen, mutta aloitti kuitenkin musiikkiuransa Meksikossa, josta ponnisti Yhdysvaltoihin. Mietin pääni puhki yrittäen keksiä kuka espanjanespanjalainen tenori olisi ollut noin suosittu Otello.
Hahaa, kysymyksessäni luki ensin espanjalais-meksikolainen, mutta riisuin sen meksikolaisen pois, ettei olisi liian helppoa.
sama "ilmiö" esiintyy myös ranskalaisen impressionistin lapselleen säveltämän pianosarjan viimeisessä osassa. (Käytän tässä termiä ilmiö siksi, että tarkempi termi paljastaisi liikaa.)
Tiedän heti biisin mutta en tiedä, mitä erikoista siinä on. Arvaan alustavasti, että kummassakin lyödään peukalolla (tai yhdellä sormella) kerralla kahta vierekkäistä valkoista tai mustaa kosketinta. Jonkinlainen ajatuksellinen yhteys klusteriin? Noh, täytyypä vielä kuunnella kappale. |
