Klassinen ›

Aivan oikea vastaus. Tuohon aikaan soitinmusiikki itsenäistyi ja ajatus musiikista jota pelkästään kuunneltaisiin oli täysin uusi. Syytös heijastanee enemmänkin suuren yleisön kyvyttömyyttä ymmärtää sääntöihin nojaavan musiikin kaikkia herkkiä vivahteita, joita Vivaldi mestarillisena viulistna kykeni säveltämään nopeammin kuin mitä hän niitä kerkesi kirjoittaa ylös tai edes soittaa.
 
Mulla on ollut käsitys, että tämä "Vivaldi sävelsi 500 kertaa saman kappaleen" olisi ollut nimenomaan Stravinskin sanailua. Kuulostaako tutulta?

Mulla on ollut käsitys, että tämä "Vivaldi sävelsi 500 kertaa saman kappaleen" olisi ollut nimenomaan Stravinskin sanailua. Kuulostaako tutulta?
 
Stravinski sekä osasi että halusi järkyttää musiikillaan ja varmaankin hänellä oli suuria vaikeuksia motivoitua kuuntelemaan Vivaldia. Mutta kuka tai ketkä ovat ne henkilöt, jotka voivat päättää siitä, onko joku teos jonkun säveltäjän kynästä lähtöisin? Vielä tänä päivänä joudutaan joskus perustamaan komiteoita kiistelemään siitä, onko esim. joku Euroviisukappale jo aiemmin sävelletty. Toisaalta teoksia sävelletään myös usealla nimimerkillä tai sitten kirjoitetaan kirjoja kaverin piikkin tms. Edes papisto ei ole ollut kovinkaan rehellinen:
 
Rediscovered Vivaldi Choral Music Played
 
Associated Press:
 
A choral work recently reattributed to Italian baroque master Antonio Vivaldi after centuries of being wrongly ascribed to one of his contemporaries received its first modern performance Tuesday. The manuscript was found in the Saxon State Library in Dresden, Germany, by Janice Stockigt, a musicologist at Melbourne University, who was in her final week of a five-year research project into sacred music played in the German royal court.
 
A snippet of the 35-minute piece, an 11-movement Dixit Dominis for choir and soloists, was played by an ensemble at the Melbourne University on Tuesday for the first time since its rediscovery as a work by Vivaldi, who is best known as the composer of "The Four Seasons." The piece had been attributed to Baldassarre Galuppi, one of Vivaldi's younger Venetian contemporaries. As Stockigt examined the music, she noticed distinctive patterns that led her to believe it had been wrongly catalogued.
 
"Essentially, the new work displays all the peculiarities of Vivaldi's general style, peculiarities that are very familiar to musicians, musicologists and music lovers," Stockigt said in a statement.
 
She took the manuscript to a leading Vivaldi expert, Professor Michael Talbot of the University of Liverpool, who agreed that it had been composed by Vivaldi, according to a statement released by Melbourne University. "It's the sort of thing that any researcher dreams about," Stockigt said. "It's just wonderful music. There's not a weak moment from the beginning to the end."
 
An Italian priest, Iseppo Baldan, was responsible for attributing the piece to Galuppi instead of Vivaldi, who died in 1741, Stockigt said. Baldan, who ran a music transcription house during the 1750s, had found himself unable to meet a commission for a piece of music by Galuppi from a Saxon court, and had solved his problem by taking Vivaldi's work and reattributing it to Galuppi, she said. Baldan had access to Vivaldi's music because the composer's nephews worked at the transcription house, she said.
 
The new work is not alone in having been inaccurately attributed to Galuppi. Stockigt's tip-off to Talbot has lead to the unearthing of two smaller works, also by Vivaldi, Melbourne University said. Plans were under way for the rest of Vivaldi's choral psalm to be performed next year in Dresden as part of the city's 800th anniversary celebrations, it said.
Posted by acapnews at 11:41 PM
August 8, 2005
 
lähde: http://www.acappellanews.com/archive/2005_08.html

Yksi nopea tähän väliin kun ketju ei etene.
 
Wartburgin linnassa mm. Wagner ja Liszt esiintyivät, mutta mitä muuta varsin ollennaista Lisztiin liittyvää on Wartburgin kamarimusiikkisalissa?

Wartburgin linnassa mm. Wagner ja Liszt esiintyivät, mutta mitä muuta varsin ollennaista Lisztiin liittyvää on Wartburgin kamarimusiikkisalissa?
 
Onko se se paikka missä on Lisztin vanha flyygeli..?

Onko se se paikka missä on Lisztin vanha flyygeli..?
 
Ei, käsittääkseni puhut vanhasta talosta Weimarissa, jonka suurherttua lahjoitti Lisztille tämän palattua elämään sinne vielä viimeiset vuotensa, ja joka on nykyään Liszt-museo.

Wartburgin linnassa mm. Wagner ja Liszt esiintyivät, mutta mitä muuta varsin ollennaista Lisztiin liittyvää on Wartburgin kamarimusiikkisalissa?
 
Rähjääntynyttä Wartburgia oli alettu restauroida 1840-luvun keskivaiheilla. Franz Liszt oli hyvin kiinnostunut seudusta ja linnasta ja sen kunnostamisesta. Vuonna 1850 hän ehdotti, että linnan suuressa salissa järjestettäisiin taas musiikkijuhlia. Vaikuttaa Lisztin ansiolta, että linnan suurta juhlasalia käytetään mielellään musiikkisalina. Liszt ymmärsi akustiikkaa ja pääsi ideoimaan salin katon rakennetta. Salin kerrotaan soivan erityisen kauniisti.
 
Kuva: http://www.pixelpano.de/wartburgflash/wartburg09.htm

Rähjääntynyttä Wartburgia oli alettu restauroida 1840-luvun keskivaiheilla. Franz Liszt oli hyvin kiinnostunut seudusta ja linnasta ja sen kunnostamisesta. Vuonna 1850 hän ehdotti, että linnan suuressa salissa järjestettäisiin taas musiikkijuhlia. Vaikuttaa Lisztin ansiolta, että linnan suurta juhlasalia käytetään mielellään musiikkisalina. Liszt ymmärsi akustiikkaa ja pääsi ideoimaan salin katon rakennetta. Salin kerrotaan soivan erityisen kauniisti.
 
Aivan oikein. Paikallinen suurherttua pyysi Lisztiä suunnittelemaan salin katon ja samalla akustiikan uuteen uskoon. Päädyttyyn ratkaisuun ollaan ilmeisen tyytyväisiä tänäkin päivänä.

Mistä teoksesta lainattu musiikki soi usein Smurffit-animaatiosarjassa ilkeän Gargamelin punoessa juonia smurffien sieppaamiseksi?
 
Esimerkki 1: http://www.youtube.com/watch?v=APTBYQWsnrA
5:05-5:29
 
Esimerkki 2: http://www.youtube.com/watch?v=8dprK_9z0Qc
6:02-6:16
 
Esimerkki 3: http://www.youtube.com/watch?v=I-qty56pNRw
4:00-4:09
 
Esimerkki 4: http://www.youtube.com/watch?v=BYrFxOPugA8
2:02-2:15
 
- - - - -
 
Bonuskysymys: Mitä teosta hyödynnetään sen edellä esimerkeissä 3 ja 4?
 
http://www.youtube.com/watch?v=I-qty56pNRw
3:52-3:57
 
http://www.youtube.com/watch?v=BYrFxOPugA8
1:55-2:00
 
E: Kappas, Sibeliuksenkin musiikkia hyödynnetään Smurffeissa.

Kuuntelin vasta ensimmäisen ja sehän on Schubertin keskeneräisestä sinfoniasta! Kuuntelenpa loputkin...
 
Bonusta en tiedä.

Kuuntelin vasta ensimmäisen ja sehän on Schubertin keskeneräisestä sinfoniasta! Kuuntelenpa loputkin...
 
Niin on, Schubertin kahdeksas. Aavistan, että Smurffien ääniraitoihin kätkeytyy paljon enemmän klassikkoja kuin mitä itse tunnistan.
 
Bonusta en tiedä.
 
Kyllä sen joku pian nimeää. Saat kuitenkin kysymysvuoron.

Mitä tunnettua sävellystä Bela Bartok parodioi orkesterikonserttonsa neljännessä osassa kahden minuutin paikkeilla?
 
http://www.youtube.com/watch?v=QF0PxroEcZw (2:10-)
 
PS: Älkää katsoko Wikipediasta - katsoin juuri että vastaus löytyy - vaan yrittäkää tunnistaa. Hyvin kuuluisasta teemasta on kyse.

kuka tunnettu ritarillinen oopperasäveltäjä antoi toisinaan yömyssyssään ja aamutakissaan harjoituksiin tultuaan aristokraattisten ihailijoidensa pukea itsensä?
 
Se oli Christoph von Gluck, autuaan paavin Benedictus neljännentoista armosta erittäinkin Ranskanmaalla Chevalier de Gluck'ina tunnettu Kultaisen kannuksen ritari, auratae militiae eques, kuten kerran Orlande de Lassus elikkä myöskin Wolfgang Amadé Mozart ja Carl Ditters von Dittersdorf kaksi paavia myöhemmin.
 
Bonuskysymys: Mitä teosta hyödynnetään sen edellä esimerkeissä 3 ja 4?
Kyllä sen joku pian nimeää.
 
Höh, Rimski-Korsakov: Sheherazade.
Sibeliuksen Finlandia saa kunnian soida Gargamelin lentäessä hattuineen Ilkkuli-oppipoikineen Rontti-kissoineen puuta päin
http://www.youtube.com/watch?v=8dprK_9z0Qc 6:37-7:00.
 
PS: Älkää katsoko Wikipediasta
 
Lupaamme lukea vain videon kommentit. ;)

Lupaamme lukea vain videon kommentit. ;)
 
No olipa se huono kysymys minulta. Vastaushan on Shostakovichin Leningrad-sinfonia.
 
Kysymysvuoro olkoon sinun.

Mitä vähän yli satavuotiasta ja valitettavan harvinaista kaksoisruokolehdykkäsoitinta Kalevi Aho on käyttänyt sävellyksissään?

Villi veikkaus: heckelfonia?

Villi veikkaus: heckelfonia?
 
Kyllä, heckelfoni on oikea vastaus.

Eli kysymysvuoro taisi tulla minulle. Tässäpä tämä, olkaatte hyvät:
 
Muuan monipuolinen mieslaulaja, joka oli äänityypiltään basso, esitti eräässä tunnetussa operetissa mezzosopraanoroolin ja jopa levyttikin sen. Kuka laulaja, mikä rooli?

Tota, ei tän ollut tarkoitus olla mikään vaikea. Kyseessä on sen verran pahamaineinen levytys, että luulin useimpien tuntevan sen. Tai edes jonkun.
 
Haluatteko mieluummin kolmen pisteen vihjeen vai kokonaan uuden kysymyksen?

Haluatteko mieluummin kolmen pisteen vihjeen vai kokonaan uuden kysymyksen?
 
En usko, että täällä on opereteista kiinnostuneita - itse en ainakaan ole - joten toivon uutta kysymystä.

Näin orkesterimuusikon näkökulmasta ei ole varaa olla kovin kranttu, kun jo oman ohjelmiston puolesta pääsee tutustumaan kaikenlaiseen ryppyotsaisimmasta absoluuttisesta musiikista musikaaliin, elokuvamusiikkiin ja joskus johonkin jazzin tapaiseenkin.
 
Mutta toiveenne toteutukoon.
 
Tuohon ekaan kysymykseen vastaus olisi ollut Ivan Rebroff ja Prinssi Orlofskin (housu)rooli tässä Carlos Kleiberin levytyksessä:
http://www.amazon.com/J-Strauss-Fle … music&qid=1231574145&sr=1-1
Ivan Rebroff on parhaiten tunnettu hyvänä show-miehenä ja kevyen ohjelmiston esittäjän, vaikka esittikin myös oopperaa, esim. Boris Godunovin. Hänellä mainostetaan olleen 4,5 oktaavin ääniala, ylin rekisteri tosin falsetissa, jota hän siis käytti tuohon Orlofskin rooliin. Omaperäinen ratkaisu, joka ei jättänyt ketään kylmäksi.
 
Tässä uusi, helpompi kysymys:
 
Mahlerin kahdeksannen sinfonian ja Goethen Faustin kytkös on yleisesti tunnettu. Mutta samainen teos (Goethen Faust) on ollut osaltaan innoittamassa myös erästä toista sinfonista jättiteosta, jonka esittäjäkaarti on jopa vielä suurempi kuin Mahlerin 8. sinfonian. Esimerkiksi pelkästään vaskia varsinaiseen orkesteriin kuuluu partituurin mukaan 10 enemmän kuin Mahlerilla, ja siinä missä Mahlerilla on vielä muutamia ylimääräisiä vaskia sinfoniassaan, tässä teoksessa on peräti 4 erillistä vaskipuhallinyhtyettä pääorkesterin lisäksi.
 
Kuka säveltäjä, mikä teos?