Klassinen ›

levesinet: Aika hiljaista on. Eipä tule muuta mieleen kuin että Akatemian kirjastossa voi kuunnella Ikosen ensimmäisen sinfonian äänitteen vuodelta 1922, jos tosissaan kiinnostaa.
 
Voisit käydä tsekkaamassa Kalevalaseuran ja Musiikin tiedotuskeskuksen Helsingin yliopiston kirjastoon tallettamat eri säveltäjien sävellyskirjoitusten kokoelmat ja samalla Fazerin musiikkikäsikirjoituskokoelman ja kertoa, mitä Ikosen nuotteja sieltä löytyy.
 
Kiitos kovasti avusta. Muorin nuottihyllystä löytyi ikosen yksinlaulu Juhannus, jonka sävel on kansanomainen mikä ilmenee myös laulun esitysohjeessa, ja kuuluu sikäli ainakin aiheensa puolesta niihin vähälukuisiin juhannusaiheisiin sävellyksiin mitkä maisteri sulho ranta mainitsee ilmari krohnin suuren uskonnollisaiheisen juhannuskantaatin ynnä muutaman muun sävellyksen ohella jotka suomessa on niukin naukin koskaan sävelletty, merkillepantaviksi.
 
Levyltä ei juuri yhtä kuoroilaulua ja pirtissäni pimenee liediä enempää löydykään ikosen tuotantoa. etkö itse pystyisi 1. sinfonian kuuntelukokemuksen perusteella havainnollistamaan musiikin tekemää vaikutusta sanallisesti mitenkään tai objektiivisen viileän musiikkitieteellisen analyysin keinoin hahmottamalla sen rakennetta mikäli olet itse tutustunut siihen yhtään?kuinka luonnehtisit musiikkia saamasi yleisvaikutelman perusteella.
 
Onko se mielestäsi jäänyt ansaitusti unohduksiin mikäli analyysi ei ole ainoa saati lainkaan pätevä mittari ja kriteeri arvottaa musiikin todellista metafyysistä merkitystä ja tahdon välittömänä ilmauksena tunteisiin vaikuttavana emotionaalisena kokemuksena joka kaihtaa kaikkea tieteellistä analyysiä. sillä millään muotoahan ikonen ei mikään sinfoniamuodon edelleen kehittäjä koskaan ollut vaan tyytyi hyviksi koettuihin ja vakiintuneisiin muotoratkaisuihin. missä määrin hänen voi sanoa ihailleen sinfoniassa sitä syvää logiikkaa joka sitoo aiheet toisiinsa beethoveniaanisessa mielessä muodon kasvaessa orgaanisesti motiiveista. Musiikki voi siltikin olla hyvin vaikuttavaa kuten impressionistisesssa muodon rapsodisuudesta kertovat monet esimerkit ilmentävät.
 
Aare merikanto kutsui päiväkirjassaan radion sinfoniaorkesterin esittämää sinfonia concentrataa n.o 4 sanoilla "lapsellinen" mikä saattoi vain kuvastaa teoksen anakronistista ilmettä uusromanttisessa sävyssään, mitä hän 20-lluvun tuotantonsa puolesta radikaalina säveltäjänä piti sangen naivina.
 
Tai sitten kysymys oli kilpalijoiden välisestä kateudenilmauksesta ja kaunasta ikosen esittämästä ankarasta kritiikistä johtuen tämän rtadikaalim kauden tuotoksia kohtaan jonka merikanto sai katkerastio kokea ennen muuta tukholman musiikkipäivillä ruotsalaisten arvostelijoiden taholta jossa muun uassa ruotsiin emigrooitunut suomessa syntynyt säveltäjä kriitikko mm. juutalainen kuoprosinfonia, moses pergament teilasi panin jota hänen hirmuisuutensa kutsui kakofoniaksi.

megatherium: etkö itse pystyisi 1. sinfonian kuuntelukokemuksen perusteella havainnollistamaan musiikin tekemää vaikutusta sanallisesti mitenkään tai objektiivisen viileän musiikkitieteellisen analyysin keinoin hahmottamalla sen rakennetta mikäli olet itse tutustunut siihen yhtään?
Varmaan, mikäli _olisin_ tutustunut siihen yhtään.
 
Vieroksun Melartinin tarvetta julistaa, että Elementtisinfonia oli absoluuttista musiikkia. Mieluummin olisin kuunnellut rehellisen Neljä elementtiä -orkesterisarjan, joka olisi varmaan kasvanut vähän pidemmäksi, ollut paikoin vähän kevyemmin soitinnettu teos vähän laajemmalle kokoonpanolle. Siis värikkäämpää ja mielikuvituksellisempaa musiikkia. Sinfoniaa vaivaa joskus sellainen ilmaisuvoimaa köyhdyttävä ajatusmalli, että kaikkien soitinten tulisi olla yhtä tärkeässä roolissa. Kun se sitten luonnostaan yhdistyy kontrapunkti-ihanteisiin, niin syntyy tilanne, missä d'Indyllä ei ole muuta sanottavaa Brahmsin sinfoniatuotannosta kuin että se on rasittavan tasapaksuisen raskaasti soitinnettua harmaata massaa.
 
(= "Sinfonia" ei ole minulle hyvän musiikin indikaattori. Käy itte kirjastossa kuuntelemassa.)
 
moses pergament teilasi panin jota hänen hirmuisuutensa kutsui kakofoniaksi.
Höh, Pan on värikästä ja mielikuvituksellista musiikkia. Värejä, harmoniaa ja resonansseja. Kaunista kuultavaa. Ei mitään hemmetin syvyyspsykologista angstia.

Tietääkö joku, mikä kappale alkaa seuraavasti?
 
http://koti.mbnet.fi/pllk/muut/kpl9.mid

levesinet: Varmaan, mikäli _olisin_ tutustunut siihen yhtään.
 
Vieroksun Melartinin tarvetta julistaa, että Elementtisinfonia oli absoluuttista musiikkia. Mieluummin olisin kuunnellut rehellisen Neljä elementtiä -orkesterisarjan, joka olisi varmaan kasvanut vähän pidemmäksi, ollut paikoin vähän kevyemmin soitinnettu teos vähän laajemmalle kokoonpanolle. Siis värikkäämpää ja mielikuvituksellisempaa musiikkia. Sinfoniaa vaivaa joskus sellainen ilmaisuvoimaa köyhdyttävä ajatusmalli, että kaikkien soitinten tulisi olla yhtä tärkeässä roolissa. Kun se sitten luonnostaan yhdistyy kontrapunkti-ihanteisiin, niin syntyy tilanne, missä d'Indyllä ei ole muuta sanottavaa Brahmsin sinfoniatuotannosta kuin että se on rasittavan tasapaksuisen raskaasti soitinnettua harmaata massaa.
 
(= "Sinfonia" ei ole minulle hyvän musiikin indikaattori. Käy itte kirjastossa kuuntelemassa.)
 
Höh, Pan on värikästä ja mielikuvituksellista musiikkia. Värejä, harmoniaa ja resonansseja. Kaunista kuultavaa. Ei mitään hemmetin syvyyspsykologista angstia.
 
Sellaistahan Brahms tosiaan kuuluu olevan sallimatta myöskään minkäänlaista romanttista rönsyilyä schumannin tavoin mutta melartinin ei sanottavasti voikaan sanoa saaneen vaikutteita saksalaisesta täysromantiikasta kuin brucknerin ja mahlerin edustamasta kromaattisesta tonaalisesta myöhäisromanttisesta harmonisesta kielestä, tematiikasta ja muotoajattelusta. Vaatii hyvin harjaantunutta kapellimestaria kyetä loihtimaan brahmsin sointikombinaatiot ideaaliseen balanssiin. joski hänen motiivityönsä saattaa pohjautua vain johinkin intervalleihin viljellen imitaatioita ja kaanoneita luomalla aiheiden välistä sisäistä yhtenäisyyttä. tai jotakin sinne päin.
 
Jo aikalaiskritiikki kirjoitti melartinin olevan niin moderni kuin vain voi olla ja sävellystekniikkansa kerrassaan upean sentään niinkin kansallisromanttisesti sävyttyneimmässä 4. sinfoniasta, jonka avausteema tosin tuo mieleen richard straussin kimmoisat aiheet jonka ylle piirtyy pitkä trilli ja barokin arkkitehtuurista muistuttaa kertauksen päätemalle rakentuva kaanon kun lopun suvanto sello-ja viulusooloineen on tritonuksen sävyttämä sisältäen myös hyvin yllättäviä sointuyhdistelmiä.
 
hänen esikuvalla mahlerillakin melodiset ääriviivat olivat tärkeämpiä kuin orkesterivärit vaikka minusta melartin kuulostaa joihinkin karun polyfonisiin sinfonia-ideaaleihin, joita etenkin aarre merikanto ja nils eric fougstedt tai helvi leiviskä kannattivat liiankin koloristiselta laajalla väriasteikollaan kun tällaista ekspressionistista ääripäätä edusti väinä raitio tunnin mittaisella värisinfoniallaan jota kuulematta merikanto kritisoi. arthur bliss englannissa ilmeisesti suosi tätä suuntausta ns. "värisinfoniallaan.

Gig Bag -sellokotelot
 
Onko kenelläkään kokemuksia gig bag -sellokoteloista? Olen uuden kotelonoston edessä ja nuo näyttävät olevan paljon edullisempia kuin kovakotelot. Sopiiko orkesteriharrastelijalle? :)

Serffu: Gig Bag -sellokotelot
 
Onko kenelläkään kokemuksia gig bag -sellokoteloista? Olen uuden kotelonoston edessä ja nuo näyttävät olevan paljon edullisempia kuin kovakotelot. Sopiiko orkesteriharrastelijalle? :)
 
Ei oo kokemusta, mutta jos esim. jotain tällaista tarkoitat: http://www.finecases.com/browse/gua … dian-cases/guardian-cases-3220.html niin onhan se toki kevyt ja näppärä kannettava. Eihän tuo kolhuilta suojaa niin hyvin kuin kova kotelo eikä välttämättä lämpötilojen vaihteluiltakaan ihan yhtä hyvin. Kannattaa kuitenkin vertailla vähän malleja, ja myös tarkistaa onko materiaali vedenkestävää; jos ei niin vesisateeseen ei kannata lähteä kuljettelemaan. Mutta jos osaa olla varovainen niin miksipä ei soveltuisi minkälaiselle harrastajalle tahansa.

Varmaan myös elokuvasäveltäjiin liittyvät kysymykset tänne? Asiaan, mua kiinnostais kuunnella seuraavaa kappaletta
 
http://www.youtube.com/watch?v=uhRw3nE67aw
 
partsikoita kuunnellen, mahtaakohan saada mistään, sillä internetistä hakemalla en löytänyt yhtään mitään.

Hei
 
Mikähän Albinonin adagio tässä mahtaa olla kyseessä vai onko Albinonin yleensä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=BJoi6bzXIss
 
Kyseessä siis Ben Van Dijkin veto jossain resitaalikonsertissa Hollannissa 2005 ja olen nyt kuukaudenpäivät yrittänyt metsästää ko. biisin kokonaista sekä mahdollisesti oikeaa nimeä, esim. nuottien takia. Joutuu vissiin harjoittelee taas diktaattia jos ei löydy täältäkään apua?

Voi vastata tähän tai yksityisviestillä tai jotenkin.
 
Kiitos jo etukäteen.

Albinoni sävelsi aika monta adagiota. Tällä kertaa kyseessä on op. 6: Trattenimenti armonici per camera divisi in dodici sonate a violino, violone e cembalo, nro 5, F-duuri. Nro 5 on neliosainen f-duurisonaatti, rakenteeltaan Grave-Allegro-Adagio-Allegro.
 
Tästä kuulet originaalin version, adagio alkaa 05:57.
http://www.youtube.com/watch?v=ggUr9Dbizc8
 
Ilmaiset nuotit
http://imslp.org/wiki/Trattenimenti_Armonici,_Op.6_(Albinoni,_Tomaso)
 
André Goudenhooft sovitti sonaatin bassopasuunalle ja pianolle. Kustantaja oli Gérard Billaudot. En tiedä, mistä nuotit löytyisivät helpoimmin.
http://www.spaeth-schmid.de/shop/pr … aso--1671-1750----Sonate-F-Dur.html
http://www.di-arezzo.co.uk/sheet+mu … r-trombone-for-tuba/GBILL03637.html
http://www.musicroom.fr/fr-FR/se/ID_No/0388280/details.html
http://www.musicroom.com/se/ID_No/0272740/details.html

Kyselin jo jossain toisessa säikeessä täällä tästä, mutta en löydä enää alkuperäistä kysymystäni mistään. No anyways..
 
Olen aikeissa muuttaa vanhan viuluni niin että se olisi mahdollisimman lähelle barokkiviulua. Onko täällä kenelläkään kokemuksia suolikielistä ja modernin viulun muuttamisesta niille sopivaksi?
 
Missä hintaluokissa muutokset ovat olleet ja mitä kaikkia muutoksia tarvitaan? Talla ainakin, mutta mitä muuta?

Kiitokset sinulle. Säästän tämän ansioista muutaman harmaan hiuksen sekä ennen kaikkea vältyn diktaatilta.
 

 
levesinet: Albinoni sävelsi aika monta adagiota. Tällä kertaa kyseessä on op. 6: Trattenimenti armonici per camera divisi in dodici sonate a violino, violone e cembalo, nro 5, F-duuri. Nro 5 on neliosainen f-duurisonaatti, rakenteeltaan Grave-Allegro-Adagio-Allegro.
 
Tästä kuulet originaalin version, adagio alkaa 05:57.
http://www.youtube.com/watch?v=ggUr9Dbizc8
 
Ilmaiset nuotit
http://imslp.org/wiki/Trattenimenti_Armonici,_Op.6_(Albinoni,_Tomaso)
 
André Goudenhooft sovitti sonaatin bassopasuunalle ja pianolle. Kustantaja oli Gérard Billaudot. En tiedä, mistä nuotit löytyisivät helpoimmin.
http://www.spaeth-schmid.de/shop/pr … aso--1671-1750----Sonate-F-Dur.html
http://www.di-arezzo.co.uk/sheet+mu … r-trombone-for-tuba/GBILL03637.html
http://www.musicroom.fr/fr-FR/se/ID_No/0388280/details.html
http://www.musicroom.com/se/ID_No/0272740/details.html

BassoSisko: Kyselin jo jossain toisessa säikeessä täällä tästä, mutta en löydä enää alkuperäistä kysymystäni mistään. No anyways..
 
Olen aikeissa muuttaa vanhan viuluni niin että se olisi mahdollisimman lähelle barokkiviulua. Onko täällä kenelläkään kokemuksia suolikielistä ja modernin viulun muuttamisesta niille sopivaksi?
 
Missä hintaluokissa muutokset ovat olleet ja mitä kaikkia muutoksia tarvitaan? Talla ainakin, mutta mitä muuta?
 
Voisit kysyä suoraan rakentajalta. Se ei maksa mitään, ja saat ainakin varmaa tietoa, hinnoistakin.
 
Ainakin tämä rakentaja mainostaa tekevänsä muutoksia moderneista soittimista barokkiversioiksi: http://www.viuluverstas.fi/

sellisti: Voisit kysyä suoraan rakentajalta. Se ei maksa mitään, ja saat ainakin varmaa tietoa, hinnoistakin.
 
Ainakin tämä rakentaja mainostaa tekevänsä muutoksia moderneista soittimista barokkiversioiksi: http://www.viuluverstas.fi/
 
Heidän hintansa menee ihan reippaasti yli mun budjetin. Näytin joskus tuota viulua siellä, silloin ajatuksena ottaa se modernina viuluna käyttöön. Ehdottivat silloin niin mielettömiä muutoksia että siitä hölmömpikin tajuaa viestin.
 
Siinä viulussa on toki vikansa, tehdasvalmisteinen halpis 1900-luvun alusta, kannessa halkeama ja muuta pientä mukavaa. Mutta sillä voi silti soittaa edelleen ja äänikin on hyvä. Tarvitisin vähemmän elitistisen paikan tuota kaunotarta varten.

BassoSisko: Heidän hintansa menee ihan reippaasti yli mun budjetin. Näytin joskus tuota viulua siellä, silloin ajatuksena ottaa se modernina viuluna käyttöön. Ehdottivat silloin niin mielettömiä muutoksia että siitä hölmömpikin tajuaa viestin.
 
Siinä viulussa on toki vikansa, tehdasvalmisteinen halpis 1900-luvun alusta, kannessa halkeama ja muuta pientä mukavaa. Mutta sillä voi silti soittaa edelleen ja äänikin on hyvä. Tarvitisin vähemmän elitistisen paikan tuota kaunotarta varten.
 
OK. Kannattaa kuitenkin ymmärtää ettei modernin soittimen muuntaminen barokkiversioksi ole ihan helppo homma, eikä sitä kuka tahansa harrastelijakorjaaja hallitse. Varsinkaan jos haluat hyvän lopputuloksen. Suosittelisin luottamaan ammattilaiseen, vaikka saatatkin joutua varautumaan budjetin kasvattamiseen.
 
Eikä se mitään elitismiä ole jos ammattilainen tekee työn ja ottaa siitä ammattilaisen palkan. Millään alalla.
 
E. Alla pari linkkiä asiasta kertoville sivuille:
 
http://www.stringsmagazine.com/issues/strings94/shoptalk.html, jossa kerrotaan mm. näin:
 
"If you want to get a sense of what its like to play a Baroque instrument, put gut strings on yours and try out a Baroque bow. Tune the instrument down a half-step as well. The lower tension of the gut strings tuned down, as well as the bow, can teach you a great deal about the style. With gut strings, you will find that you cant bear down very much; you really have to coax the sound out by pulling to the side. One instrument maker told me that the strings and the bow account for as much as 90 percent of the difference in sound between Baroque and modern instruments.
 
If you are interested in pursuing Baroque playing further, you will find that there are many excellent instrument and bow makers who specialize in modern copies of early instruments. If you have an older violin that you want to have "re-Baroqued," take it to an instrument maker who works with such instruments. You will find that it needs a shorter, straighter neck, a shorter, lighter fingerboard, and a thinner bridge, bass-bar, and tailpiece."
 
Eli siis suonikielillä ja barokkijousella saa jo aika hyvän tuntuman, ilman muutoksia itse soittimeen. (E2. Jos haluaa kuitenkin muuttaa soittimen, tarvitaan muutokseen lyhyempi ja suorempi kaula, lyhyempi ja kevyempi otelauta sekä ohuempi talla, bassopalkki ja kieltenpidin.)
 
Seuraavissa linkeissä esitelty kuvien kera prosessi, jossa moderni viulu muutetaan barokkiviulun kaltaiseksi. Kuten huomaat, kyseessä ei tosiaan ole ihan helppo työ:
 
http://www.stringsmagazine.com/issues/strings94/shoptalk1.html
http://www.stringsmagazine.com/issues/Strings94/shoptalk2.html

sellisti: OK. Kannattaa kuitenkin ymmärtää ettei modernin soittimen muuntaminen barokkiversioksi ole ihan helppo homma, eikä sitä kuka tahansa harrastelijakorjaaja hallitse. Varsinkaan jos haluat hyvän lopputuloksen. Suosittelisin luottamaan ammattilaiseen, vaikka saatatkin joutua varautumaan budjetin kasvattamiseen.
 
Siihen olen varautunut ja ammattilaisen annan ehdottomasti tuon työn tehdä, jos sitä ylipäätään kannattaa tehdä tuolle viululle.
 
Eikä se mitään elitismiä ole jos ammattilainen tekee työn ja ottaa siitä ammattilaisen palkan. Millään alalla.
 
Sanoin huonosti. Tarkoitin sitä tapaa millä kohtelivat ja puhuivat mulle, mun halpisviulustani. Se oli elitismiä. Onneksi asiakas voi aina äänestää jaloillaan.

BassoSisko: Sanoin huonosti. Tarkoitin sitä tapaa millä kohtelivat ja puhuivat mulle, mun halpisviulustani. Se oli elitismiä. Onneksi asiakas voi aina äänestää jaloillaan.
 
Harmi. Dürr on erittäin ammattitaitoinen korjaaja, mutta asiakkaan voi kyllä helposti karkottaa huonoilla sanavalinnoilla. Hänhän on tosin saksalainen, joten suomen kieli voi välillä töksähtää... Itse olin kuitenkin erittäin tyytyväinen korjaustyöhön, jonka hän sellolleni teki.
 
Lisäilin linkkejä edelliseen viestiini.

sellisti: Harmi. Dürr on erittäin ammattitaitoinen korjaaja, mutta asiakkaan voi kyllä helposti karkottaa huonoilla sanavalinnoilla. Hänhän on tosin saksalainen, joten suomen kieli voi välillä töksähtää... Itse olin kuitenkin erittäin tyytyväinen korjaustyöhön, jonka hän sellolleni teki.
 
Lisäilin linkkejä edelliseen viestiini.
 
Kiitos linkeistä, tutustun niihin paremmin illalla.

sellisti: Eli siis suonikielillä ja barokkijousella saa jo aika hyvän tuntuman, ilman muutoksia itse soittimeen. (E2. Jos haluaa kuitenkin muuttaa soittimen, tarvitaan muutokseen lyhyempi ja suorempi kaula, lyhyempi ja kevyempi otelauta sekä ohuempi talla, bassopalkki ja kieltenpidin.)
 
Mä muistelisin kuulleeni että riittää kun teettää uuden tallan ja tietenkin laittaa suolikielet (ja hommaa barokkijousen). Tuo modaus mitä tuossa tehdään on jo tosiaan sen verta rankka että sitä ei mille tahansa viululle kannata tehdä, vaan ostaa ennemmin uusivanha barokkiviulu.
Joten taitanen jossain vaiheessa kiikuttaa tuon korjaamolle tarkistettavaksi kannattaako siihen uudenlaista tallaa teettää.
 
Kiitos sinulle näistä linkeistä ja vinkeistä! :)

BassoSisko: Mä muistelisin kuulleeni että riittää kun teettää uuden tallan ja tietenkin laittaa suolikielet (ja hommaa barokkijousen).
 
Joo, joku rakentajahan tuossa jutussa sanoi että kielet ja jousi tekee jo 90% siitä soundierosta joten kovin isoja muutoksia itse viuluun ei välttämättä tarvikaan, talla riittänee varmasti.
 
Onnea projektiin!

http://www.youtube.com/watch?v=SJhBKECwN4g
 
En tiedä kirjoitanko tätä nyt oikeaan paikkaan, mutta voisiko joku ystävällinen, hyvä kuuloltaan, kirjoittaa nuotit tuosta biisistä ylös? =) Itselläni ei korva kuulo riitä kyseiseen touhuun. Sen verran ehkä osasin että kertsi menee C,D,Em,G?
Kiitos!