Tarina kertoo että ainakin Haydnin "patarumpusinfonian" kuuluisa isku olisi tehty juuri tätä tarkoitusta varten.
Niin taikka siksi, että rummunisku saisi naiset kirkumaan pelästyksestä. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Tämä tarina mullekin tuli ekana mieleen... lienee ollut jossain koulun musiikkikirjassa.
Haydnia siinä muistaakseni kutsuttiin "suureksi humoristiksi". Hyh.
Näin ei kuitenkaan ollut asian laita, kun sitä Haydnilta itseltään kysyttiin, vaan hänen kerrotaan vastanneen:" En, vaan halusin yllättää yleisön jollakin uudella ja tehdä hienon debyytin estääkseni Pleyelin, oppilaani, pääsemästä edelleni.
Fortissimo akordin jälkeen kaikui joka kurkusta: Uudestaan! Uudestaan!; ja Peyel itse lausui kohteliaisuuden päähänpistoni johdosta" Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Jos nyt musiikkityylistä mennään jazziin niin Iiro Rantalan musiikista kuulee kyllä että ei hän sitä ole otsa rypyssä kirjoittanut. Varsinkin kun kuuntelee Trio Töykeiden "Dedication" levyltä sen Victor Borgille ownatun biisin. "We must speak the truth about terror. Let us never tolerate outrageous conspiracy theories conserning the attacs of September 11:th, malicious lies that attempt to shift the blame away from the terrorists themselves, away from the guilty."
George W. |
Jos nyt musiikkityylistä mennään jazziin niin Iiro Rantalan musiikista kuulee kyllä että ei hän sitä ole otsa rypyssä kirjoittanut. Varsinkin kun kuuntelee Trio Töykeiden "Dedication" levyltä sen Victor Borgille ownatun biisin.
Juup. Ja jos ihan klassisessakin pysytään, niin kuten jossain muussa ketjussa olen jo maininnutkin, niin kun ajattelee Iiro Rantalaa soittamassa Mozartin pianokonserttoa, niin ei siinäkään kovin vakavasta musiikista voi puhua. Enkä tarkoita, että se huumori olisi sitä, että lyödään läskiksi se biisi, vaan vaikka Rantala käsittelee konserttoa tyylikkäästi ja teknisesti virheettömästi, soitossa on iloinen, jopa vekkuli pohjavire ja saattaapa hän jazzarina keksiä jopa sellaisia tulkinnallisia lähestymistapoja, joita ei perusklasaristille tulisi heti mieleen. Rantala kävi 2-3 vuotta sitten Mozartin A-duurikonserton soittamassa täällä, ja sain itse olla orkesterissa häntä säestämässä. Oli kyllä riemukas esitys, ja solistista näki että hän nautti joka hetki tekemästään. Tuli itsellekin ihan iloinen mieli. "Mitäs sinä teet työkses?" "Minä olen muusikko." "Ai... jaha. Onkos vaimos sitten oikeissa töissä?" |
megatherium
Leper Messiah
Anonymous-jazz
sellisti