Klassinen ›

Pistäkää tänne mielestänne parhaita omia tai muiden keksimiä mietelauseita/ajatuksia musiikista.
 
Idols-tuomari Hannu Korkeamäki sanoi taannoin: "Klassisen puolen ihmisissä on se vikana, että ne ei voi käydä paskallakaan ilman partituuria."
 
Ei provo, vaan mielestäni hauska yhden ihmisen mietelause/ajatus musiikista.

Idols-tuomari Hannu Korkeamäki sanoi taannoin: "Klassisen puolen ihmisissä on se vikana, että ne ei voi käydä paskallakaan ilman partituuria." Ei provo, vaan mielestäni hauska yhden ihmisen mietelause/ajatus musiikista.
 
Valitettavasti en ymmärtänyt.

Valitettavasti en ymmärtänyt.
 
Tästä tuli mieleeni, että muistaakseni Korkeamäki kritisoi myös "klassisen puolen ihmisiä" siitä, ettei heillä ole huumorintajua... :D

Onpas syvällistä...
 
EDIT:
 
Tästä tuli mieleeni, että muistaakseni Korkeamäki kritisoi myös "klassisen puolen ihmisiä" siitä, ettei heillä ole huumorintajua... :D
 
Ehkä meillä ns. klassisen puolen ihmisillä (ketkä kaikki tuohon mahdetaankaan laskea..) ei ole kykyä nauraa sille, mille suurin osa ihmisistä nauraa (huumorintajun määritelmä?), mutta hienostuneella, älykkäällä huumorilla on mielestäni suurikin rooli klassisessa musiikissa (ja myös klassisen musiikin harrastajien parissa, kunhan joku vain jaksaisi tutustua asioihin ennen kritisoimista vaikkapa tästä huumorintajuttomuudesta). Kuunnelkaapa vaikka Haydnin musiikkia - turha väittää, ettei siinä olisi huumoria!

Onpas syvällistä...
 
Täytyykö kaiken sitten aina olla niin syvällistä?

Tästä tuli mieleeni, että muistaakseni Korkeamäki kritisoi myös "klassisen puolen ihmisiä" siitä, ettei heillä ole huumorintajua... :D
 
Eikö eräs tunnettu suomalainenkin kapellimestari puhuessaan nauraa hohota joka toisessa lauseessaan pienimmästäkin syystä. En tiedä sitten onko kyse vain luonteenpiirteestä, joka viittaa hyväntuuliseen ja ekstroverttiin persoonallisuuteen vai hyvästä humorintajusta, ehkä kummastakin. Ja on silti huippukapellimestariksi noteerattu muuallakin maailmassa.

Korkeamäen lausahdus on varmasti tarkoitettu huumoriksi, mutta osoittaa kyllä että hänellä on klassisesta musiikista aika yksipuolinen ja kärjistetty kuva. Sitä nyt on perinteisesti esitetty aina nuoteista, muttei se tarkoita, että klassiset muusikot olisivat sen ammattitaidottomampia kuin kevyen puolen ihmisetkään. Ja onhan niitä kapuja, jotka johtaa kolmetuntisia oopperoita ulkoa. Ei taida "Hane" tuntea kovin montaa klassisen puolen tyyppiä.

..Tässä vielä muutama.. :)
 
"Ei ole olemassa onnellista musiikia; minä en ainakaan ole kuullut."
-Franz Schubert-
 
"Minulta kysyttiin kerran: Maestro, miten,missä ja milloin luulette yhdeksännen sinfonianne jumalallisen aiheen syntyneen? Silloin vastasin: Olin kävelemässä Kahlenbergin rinteellä ja kun minun tuli kuuma ja nälkä, istahdin pienen puron reunalle ja avasin juustopaketin. Ja juuri kun käärin auki sen rasvaista paperia, tuo saamarin sävel pamahti päähäni."
-Anton Bruckner-
 
"Parhaiten minun musiikkiani ymmärtävät lapset ja eläimet."
-Igor Stravinski-
 
"Multa tukahduttaa. Luvatkaa hoitaa ruumiinavaus, etteivät hautaa minua elävältä."
-Frederic Chopin- (viimeiset sanat)
 
"Kokeile kerran kaikkea, mutta älä sukurutsaa tai kansantanssia"
-Thomas Beecham-
 
"Säveliä minä en käsittele yhtään paremmin kuin monet muutkaan pianistit. Mutta tauot sävelten välillä - ah, siellä se taito piilee."
-Artur Schnabel-
 
"Mozartin sonaatit ovat ainutlaatuisia: ne ovat liian helppoja lapsille ja liian vaikeita aikuisille"
-Artur Schnabel-
 
"Joskus minusta tuntuu, etten ole niinkään pianisti kuin vampyyri. Koko ikäni olen elänyt Chopinin verestä."
-Artur Rubinstein-
 
"Melodian sydäntä ei voi panna paperille."
-Pablo Casals-

Äskeiseen lisätäkseni, kyllähän Schubert henk. koht. surustaan huolimatta toki Rossinia oli kuullut, joka ainakin teeskentelee onnellista.

"Vittu metronomi on kone!"
-Bändimme basisti-

"Kauheinta on koettaa soittaa Mozartia krapulassa."
-Minä- (lauantaiaamuna)

"Vaikka musiikki kuulostaisi hyvältä, se ei välttämättä ole sitä!" (Kollegan timanttinen tiivistys siitä mitä tarkoittaa "kuulostaa hyvältä")

Olen tavannut klassisen puolen ihmisiä (vrt. kaikki klassisen...), jotka pitävät ns. taidemusiikkia ainoana oikeana, koska se on niin monimutkaista. Kolmessa soinnussa ei ole kuulemma riittävästi asiaa.
 
Musiikille riittää, että joku kuuntelee ja saa kokemuksia, tuntemuksia... Jos puu puu kaatuu yksinäisessä metsässä, eikä kukaan ole kuulemassa, kuuluuko siitä ääni?
 
Aiheeseen:
Louis Armstrong: "If you have to ask what is jazz, you'll never know."

"Vain musiikki voi saavuttaa sen, mihin teologia yltää toisella tavalla, nimittäin vahvistaa ja rauhoittaa ihmisen sielua."
-Martti Luther-
 
"Musiikilla on mitä tärkein tehtävä kasvatuksessa, koska rytmi ja harmonia tunkeutuvat syvälle sieluun, vaikuttavat siihen voimakkaasti, luovat kauneutta sekä jalostavat musiikkia kuuntelevan ihmisen."
-Sokrates-
 
"Meidän on opittava kuulemaan, jotta oppisimme näkemään."
-Joachim Ernst Berendt-

"Vain musiikki voi saavuttaa sen, mihin teologia yltää toisella tavalla, nimittäin vahvistaa ja rauhoittaa ihmisen sielua."
-Martti Luther-
 
"Musiikilla on mitä tärkein tehtävä kasvatuksessa, koska rytmi ja harmonia tunkeutuvat syvälle sieluun, vaikuttavat siihen voimakkaasti, luovat kauneutta sekä jalostavat musiikkia kuuntelevan ihmisen."
-Sokrates-
 
"Meidän on opittava kuulemaan, jotta oppisimme näkemään."
-Joachim Ernst Berendt-
 
Leo Tolstoi oli asiasta eri mieltä, sillä hänen mielestään musiikki on jotakin kauhistavaa ja järkyttävää, käsittämättömiä tunteita syntyy musiikin vaikutuksen alaisessa ihmisessä, joka luulee voivansa käsittää käsittämättömän ja suorittaa sen mikä on mahdotonta. Musiiki ei vaikuta kohottavasti sieluun, vaan järkyttävästi. Kuten magneettiseen uneen vaipunut selittää asioita joista hänellä hereillä ollessaan ole aavistustakaan, samoin vaikuttaa musiikki kuulijaansa. Musiikki siis yltää korkeammalle kuin mikään teologia, sillä Beethovenkin jo sanoi: musiikki on ylevämpää kuin kaikki viisaus ja filosofia. Vain taide ja tiede antavat meille avistusen korkeammasta elämästä. Teologit pysykööt lestissään, sillä siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava.

"Rokkia vaan niin että mulukku heiluu"
 
-Eräs juopunut yleisön edustaja J Karjalaisen keikalla "Paskahousua"-biisin aikana.

Musiikki on kuin voitaikina, sen sisään voi laittaa lähes mitä vaan. -borsta-

Leo Tolstoi oli asiasta eri mieltä, sillä hänen mielestään musiikki on jotakin kauhistavaa ja järkyttävää, käsittämättömiä tunteita syntyy musiikin vaikutuksen alaisessa ihmisessä, joka luulee voivansa käsittää käsittämättömän ja suorittaa sen mikä on mahdotonta. Musiiki ei vaikuta kohottavasti sieluun, vaan järkyttävästi. Kuten magneettiseen uneen vaipunut selittää asioita joista hänellä hereillä ollessaan ole aavistustakaan, samoin vaikuttaa musiikki kuulijaansa. Musiikki siis yltää korkeammalle kuin mikään teologia, sillä Beethovenkin jo sanoi: musiikki on ylevämpää kuin kaikki viisaus ja filosofia. Vain taide ja tiede antavat meille avistusen korkeammasta elämästä. Teologit pysykööt lestissään, sillä siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava.
 
Jos vähän mietit asiaa, niin huomaat että uskonnoilla tuntuisi olevan yllättävän paljon samanlaisia vaikutuksia ihmisiin. (Ihan noin vaan havaintona uskonnollisten ja taiteellisten kokemusten yhteyksistä..)
 
Papithan ovat tunnetusti henkilöitä jotka eivät muita ihmisiä kuuntele, joten tuskinpa Wittgensteinin argumentaatio heihin vetoaa.

Jos vähän mietit asiaa, niin huomaat että uskonnoilla tuntuisi olevan yllättävän paljon samanlaisia vaikutuksia ihmisiin. (Ihan noin vaan havaintona uskonnollisten ja taiteellisten kokemusten yhteyksistä..)
 
Papithan ovat tunnetusti henkilöitä jotka eivät muita ihmisiä kuuntele, joten tuskinpa Wittgensteinin argumentaatio heihin vetoaa.
 
Niin, kyllähän uskonnotkin ihtohimoja herättävät, mutta hiukan toisista syistä. Merkitsevää on enemmän se MINÄ, kuin abstraktiivisen taiteenmuodon, kuten musiikin kyky yleisellä tasolla irroittaa kuulijansa omasta tiedoitsevasta minästään korkeamman ja objektiivisesti totudellisemman tietokykyn omaksumistason asteelle, joka johtuu sen alitajuisista vaikutusmekanismeista, joka ei tyrkytä jotakin tietoisuutta, henkilön omaa tahtoa, omia haluja, ruokkivaa, subjektiivista onnellisuuspilleriä tai täkyä subjektiivisia toiveita ja kuvitelmia vastaamaan, vaan sen juuret ja lähteet ovat syvemmällä ihmisaivoissa, niiden henkisessä kapasiteetissa, ja informaatiotulvan loppumattomassa lähteessä, joka ylittää oman suoritus-ja käsityskykymme.