Klassinen ›

PVC: Entä jos Mozart teki itsarin syömällä tahallaan trikiinimatoja kihiseviä lihakääryleitä?
 
Niin sen täytyi olla. Mikä tapa lähteä.
 
Yleiskunnon vahingoksi koitunut, hetkellisesti oloa helpottanut, liiallinen verenlasku ja tajuttomuuden aiheuttanut kylmien kääreiden pistäminen hehkuvan otsan päälle saattoivat jouduttaa prosessia, on arveltu. Ei mukava aihe. Mieluummin puhuisin musiikista.

Eikös Mozart ollut aivan innoissaan saadessaan käsiinsä Bachin motettien nuotit? Siinä oli sopiva aasinsilta siirtyä Bachiin. Toisaalta Einsteinin mukaan Bachia pitää tutkia, ihailla, soittaa mutta siitä pitää vaieta. Joten:
 
https://www.youtube.com/watch?v=nwb0H3TEHAc

PVC: Eikös Mozart ollut aivan innoissaan saadessaan käsiinsä Bachin motettien nuotit? Siinä oli sopiva aasinsilta siirtyä Bachiin. Toisaalta Einsteinin mukaan Bachia pitää tutkia, ihailla, soittaa mutta siitä pitää vaieta. Joten:
 
https://www.youtube.com/watch?v=nwb0H3TEHAc
 
Ainakin mozart kuuli bachin motetteja esitettävän ja oli niistä hyvin vaikuttunut. Toisaalta kun mozart vieraili leipzigin tuomaskirkossa ja soitti urkuja kuulijat luulivat että itse johann sebastian bach oli ylösnoussut.
 
Mozart tosin tutustui ja toi van swietenin luota bachin ja händelin fuugia joita myös sovitti jousitriolle ja lisäsi joihinkin fuugiin säveltämänsä adagion tai preludin.
 
Bachin vaikutus näkyi myös mm. suuressa mutta keskeneräiseksi jääneessä c molli messussakin, sen kuoro-osuuksissa ja monissa fuugan katkelmissa ja fragmenteissa, joita hän sävelsi tukuttain vaimolleen miellyttääkseen constanzea jonka mielestä fuugat olivat äkisti kauneinta musiikkia himoiten ankaran kontrarpunktista satsia kuin raskaana oleva nainen jotakin tiettyä ruokaa. Ehkäpä constanzen järjestyksentaju ei mennyt niin pitkälle että se olisi vaatinut myös näiden fuugien saattamista päätökseen. Duo crommelynck on levyttänyt lukuisia näistä keskeneräisistä fuugista.
 
Fuugissa kuluu mozartista itsestäänkin sietämätön riippuvuus bachista mikä ilmenee miltei äänenkuljetuksen krampinomaisuudessa jonka vuoksi hän jätti useimmat kesken.
 
Hämmentävää että esmes complete mozart edition on huolinut levyllisen mozartin kaanoneita mutta ei fuugafragmenttteja. Mikä kokonaislevytys se sellainen on ?
 
G-molli fuugan, jonka hän soitti itse, myöhemmät tulkitsijat hallitsivat vain nelikätisesti. Perimätiedon mukaan mozart soitti puuttuvan sävelen nenällään kun kaikki sormet olivat jo käytössä. On arveltu että teos on alunperin uruille sävelletty. Mozartin mekaaniselle soittorasialle deymin vahakabinettiin säveltämiä kappaleita uruilla kai usein esitetäänkin.
 
Kahdelle pianolle sävelletyssä c molli fuugassa mozart irtaantuu bach riippuvuudesta. Teos on harmonisesti rohkea, abstraktisti ajateltu neliääninen ja oman lajinsa kruunu eikä taatusti syntynet enää konstanzen mieliksi vaan jostakin välttämättömästä syystä itseään ja oppilastaan varten.
 
Mozart sovitti fuugan myöhemmin jousiorkesterille lisäten siihen lyhyen adagion ja merkitsi teoksen teosluetteloonsa kolmen viimeisen sinfonian, Es duuri, g molli ja C duuri, lisänimeltään jupiter, finaalinsa viisinkertaisessa kontrapunktissa, säveltämisen aikoihin jotka syntyivät vain runsaassa kahdessa viikossa joista kuuluisaa kolossaalista jupiteria hän ei kuullut koskaan.
 
Muita tämän kiihkoisan luomisvaiheen aikana syntyneitä teoksia olivat mm.pianotriot E duuri ja C duuri joka on sävelletty amatööreille, C duuri pianosonaatti aloittelijoille mozartin unohtaessa tapojensa mukaan teoksen käyttötarkoituksen, buffoaariaa, sotalaulu keisarille maksaakseen veronsa, canzonettoja, kaanoneita, viulusonaatti, pianomuunnelmat ja mm. Laaja ja merkittävä Es duuri divertimento jousitriolle.
 
Linziläisen sinfonian mozart sävelsi päätä pahkaa vain muutamassa päivässä puhtaaksikirjoittaen ja harjoituttaen teoksen kreivi thunin luona.
 
Motetti Ave verum corpus jonka mozart sävelsi kuoromestari anton stollille tyyliin sotto voce hyvityksenä maailman typerimmästä kirjeestä oli ehkä vain vajaan puolen tunnin työ.
 
Mozart lisäksi sovitti händelin oratorioita päivän maun mukaan swietenille. Olihan mozart toki fuugia viljellyt jo aiemmin mm. Monissa kirkkomusiikkiteoksissaan.
 
Suuren c molli messun vaikuttavimpiin jaksoihin kuuluu Gloria-osan Qui tollis taitteen kahdeksanääninen polyfoniakudos, joka moduloi g mollista es duuriin.
 
Mozart sävelsi jo kaksitoistavuotiaana ns Waisenhausmessen c molli ja vuotta myöhemmin padre dominicus messun. Fuugia ja fugatoja löytyy myös mm. Pyhän kolminaisuuden päivän messusta, missa longasta, kv sataysikakkosesta ja c duuri missa solemniksen benedictuksen a molli fuuga, sakramenttilitaniasta jne.
 
Credo messu on puolestaan saanut nimensä credo, minä uskon, sanan ylettömästä toistamisesta energisyttä pursuavassa ja kekseliäässä credo taitteessan jossa on teokselle ominaista lapsekasta riemua ja viattomuutta.
 
Jos ette ole vakuuttuneita credo messun hengästyttävästä draivista ja pakahduttavasta ilmaisuvoimasta gloria osasta alkaen miltei seksuaalisessa energiassaan kuunnelkaa colin davisin turboahdettu tulkinta jossa patarumpujen naputtelemat trumpettien aksentit lyövät läpi eikä orkesteriosuus monine kauniine detaljeineen ja puhallinsooloineen peity solistien ja kuoron alle. ja olette myytyjä.
 
Spaur messu on hallitun yhtenäinen ja tasapainoinen missa brevis lyhyt messu joka ennakoi mozartin tulevaa kypsyyttä. Messuissa tulee tuon tuosta ilmi mozartin palava halu oopperasävellyksen pariin mikä ilmenee esim. Agnus dei taiteen aariamaisena käsittelynä lyhyessä urkusoolimessussa joka on saanut nimensä benedictis taitteen urkusoolon säestämästä ensemblestä. Messu kv kaksiseitsemänviisi häkellyttävässä sanctuksessaan on sävelletty ennen matkalle lähtöä mannheimiin ja pariisiin.
 
Don giovannioopperan komtuurikohtaus lienee koko oopoerakirjallisuuden suurin kohtaus jossa patsas jonka demoninen sankarimme on pyytänyt palvelijansa leporellon suulla luokseen illastamaan saapuukin raskain askelin donna elviran ja leporellon kauhistukseksi don giovannin luokse oveen jyskyttäen ja pyytää häntä katumaan tekojaan ottaen tätä marmorisella kourallaan kädestä kiinni johon don vastaa joka kerralla kieltävästi helvetin nielaistessa syntisen ammottavaan kuiluunsa henkien äänten kaikuessa lieskojen keskeltä aaaaaaaaa.
 
Mozartin sävelsi jo hyvin nuorena viehättäviä kappaleita jotka olivat hyvää tekevässä lumouksessaan kuin posliinisormin vangittuja unelmia joista voisi mainita eräät lontoon luonnoskirjan rallattelevat pikku sepitteet joita esitetään joko puhaltimilla tai uruilla, pariisissa keisarinnalle tai prinsessalle sävelletyt kuusi viulusonaattia kuudennella ikävuodella joinekin unelman tuudittaneine adagioineen, konserttiaarioineen, varhaisine sinfonioineen ja esim. Pianoduolle sävelletyssä sonaatissa yhdeksänneltä ikävuodelta kv yhdeksäntoista c joka nimenomaan cembalolla tai klavikordilla esitettynä paljastaa ujon viehätyksensä ei modernilla konserttiflyygelillä.
 
Paras tulkinta jonka olen kuullut on unkarilaisten mestaripianistien Dezsö Ranki ja Zoltan Kocsisin levytys cembalolla mainitusta sonaatista tupla älppärillä joka käsittää kaikki mozartin pianoduolle sävelletyt sonaatit, muut pianolla,ja jonka ostimme aikoinaan unkarista Budapestin matkalta.

misericordias dominicantabo in aeternum kv kaksisataaviisia=kaksisataakaksikymmentäkaksi vuodelta tuhatseitsemänsataaseitsemänkymmentäviisi kontrapunktinen offertorium de tempore d-molli, jonka mozart jätti augburgiin pyhän ristin kirkkoon kiitokseksi F duuri messunsa ohella jonka credo osassa on jo tuo neljän kokonuotin sävelaihe, creedoo creedoo, joka seurasi kahdeksan vuotiaana sävelletystä esikoissinfoniasta jupitersinfonian finaaliin yleisteeman muodossa jonkinlaisena musiikillisena puumerkkinä mozartin tuotannossa.
 
Misericordias offertoriumissa jonka mozart lähetti padre martinille ja muncheniin hoviin maximilliian III:lle kontrapunktisena opinnäytetyönään kapellimestarin virkaa hakiessaan sisältää profeetallisesti viulujen huokailevissa säestyskuvioissa hämmästyttävänä yhteensattumana beethovenin yhdeksännen sinfonian finaalin oodin an die freude melodian alluusion tai muunnoksen josta voimme vain arvailla tunsiko ihmisyyden säveltäjä mozartin teoksen ja sai siitä kenties idean ja inspiraation teemaansa joka oli hänelläkin kokenut useita muodonmuutoksia ennen lopullista muotoaan mm. Fantasiassa kuorolle ja orkesterille.
 
Myös offertorium venite populi on hieno teos vaikkei teksti olekaan liturginen . Johannes brahms ihastui aikanaan siihen niin paljon että järjesti sitä varten esityksen wienissä tuhatkahdeksansataaseitsemänkymmentäkaksi.
 
Vesperae solennes de dominican säveltämisen aikoihin synteessä tämän lajityypin kolmannessa sävellyksessään antifonissa regina coeli kv kaksiseitsemänkuusi= kolmekaksiyksi b, on alleluja kohdassa yhytymäkohtia händelin messias oratorion hallelujakuoroon vai onko kyseessä vain merkillinen sattuma sillä tutkijat eivät ole löytäneet mitään selitystä sille kuinka mozart olisi voinut tuntea messiaan jo kahdenkymmenenkolmen ikäisenä salzburgissa.

Mitä Megis sanoo Cameron Carpenterin tulkinnasta Turkish Marchista?
 
https://youtu.be/Yn5lD0RO20I
 
https://youtu.be/R7KsFkjAEiw

musamies: Mitä Megis sanoo Cameron Carpenterin tulkinnasta Turkish Marchista?
 
https://youtu.be/Yn5lD0RO20I
 
https://youtu.be/R7KsFkjAEiw
 
Mistä tulkinnasta? Kysymyksessä ei ole kuitenkaan alkuperäisen mozartin sävellyksen omintakeinen tulkinta alkuperäisellä soittimella vaan tästä sävellyksestä tai pikemminkin pianosonaatin osasta uruille sovittamalla tehty parafraasi uusia sävelaiheita lisäillen.
 
Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni voidaan jopa nils-erik fougstedtia kutsua suomen musiikinhistoriassa jonkinlaiseksi avantgardistiksi, sillä hän siitäkin huolimatta että karsasti atonaalisuutta musiikillisena tyylikeinona, kaunotaiteiden nimeen vannoen, sävelsi angoscia nimisen orkesteriteoksen joka on ensimmäisiä suomessa sävellettyjä dodekafonisia teoksia.
 
Ehkäpä schönbergin tavoin hänenkin kohdallaan älyllinen voima oli tunkeutumassa vaistomaisiin prosesseihin mm. Sinfonia triptycassa, jossa on uskomatonta voimaa ja draivia ja on tiukka, ohjattu, klassinen ja funktionaalinen ollessaan kuitenkin vielä kait ankkuroitunut tonaalisuuteen ja jonka kuulin ällistyneenä kauan sitten ääninauhalta berglundin johtamana fougstedtin muistokonsertista tehden hyvin sähköistävän vaikutuksen ihmetellen sitä kuinka suomessakin joku kykenee tällaista luomaan
 
Siitäkään ei taida olla tehty edes kantanauhatallennetta. Täytyy myöntää että suomalaisen klassisen taidemusiikin dinosaurukset ovat tehneet vaikutuksen siinä määrin niukasti kuin niitä saakaan kuullakseen populaareimpia kestosuosikkeja lukuunottamatta jotka eivät tuttuudessaan ja helppotajuisuudessaan kiehdo samassa määrin kuin postmadetojalaiset ja orastavan modernistiset säveltäjäsuuruudet joille kansallisromanttinen tyylisuunta ei ollut enää pakkomielle taikka painolasti esikuviensa tavoin joista siba on näistä se kaikkein kliseisin ja frigidein esimerkki kitchimäisyydessään joka ei pääse luonnon ytimeen eikä tyydytä emotionaalisten kokemusten tarvetta kuten kaikki ylevä ja jalo taide tekijästä riippumatta.
 
Klassinen taidemusiikki ja varsinkin mozart parhaimmillaan kykenee muuttamaan vastaanottajan tajunnantilan kokonaan toiseen korkeammanasteiseen psykofyysiseen reseptiiviseen tilaan tunkemalla tahtomisen ulos tajunnasta jossa tavanomainen maailma mielteenä ja tahtona tiedoitsevan subjektin puhtaasti objektiivisessa älyssä ja oma minuus katoavat tajunnasta eivätkä enää eksistoi ollessaan korkeamman voiman valtoihinsa ottama ikään kuin ulkoa-tai sisältäpäin tulevan geniuksen alkaessa toimia tahdosta riippumatta oman energisyytensä painolla omaehtoisesti tiedoitsevan ollessa mitä syvimmin vaikutettu musiikillisten efektien ja visioiden viedessä kokonaan toiseen maailmaan kuin mihin olemme tottuneet omaksuen olioiden objektiivisen olemuksen universumia syleilevissä monumentaalisissa sinfonisissa visioissaan jotka jokin kolossaalinen ja sinfoniselta muotoarkkitehtuuriltaan grandioosi genreen teos on apokalyptisissä visioissaan hänen tajuntaansa eskaloinut.

absoluuttiseen kokemustilaan pääseminen edellyttää mitä suurinta kontemplaatiota ja koko muun maailman unohtamista ja keskittymistä vain mielen sisäisiin prosesseihin suurimpien sävelnerojen metafyysisiin syvyyksiin uppoutuen jolloin tahto ja minuus katoavat tajunnasta ja tiedoitsevasta tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti.