Schubert, Mozart ja muutkin suuret taiteilijat kohottavat ihmissielun kohti korkeuksia henkisiin sfääreihin irti personallisen tahdon suhteiden maailmallisesta ja maallisuuden ahtaan nurkkakuntaisesta ikeestä, raskaasta painolastista ja hengen orjuutuksesta vangittuna ideologiseen liturgian pakkopaitaan. Tänään se taas tapahtui; mutta ensin alustusta aina niin tuoreeseen ja vastakylvettyyn aiheeseen: Saatuaan opintonsa hyvään pätökseen Wenzel Ruzickan alaisuudessa - jonka mielipide oppilaastaan kuului: "Jumala itse lienee opettanut Schubertia, hän tietää kaiken" - Scubert sai sävelystunteja, oletettavasti vuodesta 1812 eteenpäin - ensin kahdesti viikossa Antonio Salierilta, keisarilliselta hovikapellimestarilta, jolla oli suuri maine Wienissä taitavana pedagogina. Niin aikaisin kuin jo v. 1808 Salieri oli tukenut Schubertin hakemusta päästä kuoropojaksi keisarilliseen kappeliin ja hän seurasi tarkaavaisesti lahjakkaan suojattinsa musiikillista edistymistä ja kehitystä säveltäjänä. Myös Schubertin lukukauden loppuraportissa konviktikoulun eli sisäoppilaitoken johtaja viitasi "huomattavaan musiikilliseen lahjakkuuteen. Salieri oli erikoisesti kiinnostunut Schubertin varhaisista teoksista, erikoisesti - koulutovereiden mukaan - 14-minuuttisesta balladista "Hagars klage" D 5 maaliskuulta 1811, (14-vuotiaana). Hän ei opettanut Schubertille ainoastaan harmoniaa, kontrapunktia ja italialaiseen tyyliin sävellettyjen laulujen ja yhtyekohtaqusten melodianmuodostusta, vaan myös tutustui kappaleisiin, jotka Schubert oli kirjoittanut oma-aloitteisesti. Ja joita tänään kuuntelin muiden nuoruusvosina sävelettyjen kappaleiden, lähinnä laulujen ohessa, ja aiemmin turhaan väheksymäni juomalaulun D 75 jälkeen kuuntelemani L incanto degli occhi D 990E, 1.versio, sai lämpöaallon tuntemukset hiipimään rintakehääni kuunnellessani musiikkia haltioituneessa tilassa ihastellen Schubertin italialaisten laulujen koskettavan taitehikaita ja sielukaita melodisa kaarroksia, tunnelmien hienovaraisia vaihdoksia ja laulaujan osuvaa tekstideklamaatota ja tulkintaa. Graham Johnson esittää, että mikäli Schumannkin olisi nuorena saanut vastaavanlaista opetusta äänityyppien käyttäytymisestä laulumusiikin säveltämisessä, hänen nuoruudentuotantoaan olisi helpompi esittää. Kuis on saumat? Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Tuli mieleen, että jossain Salierin lauluista sanottiin, että ne ovat niin hyviä ettei Salieri ansaitse ollenkaan mainettaan Mozartia kadehtivana keskinkertaisena sävelniekkana, niin kuin elokuva antaa ymmärtää. Joten kai hänellä on ollut Schubertinkin tasoiselle lahjakkuudelle ainakin jotain annettavaa, etenkin laulumusiikin saralla. "Mitäs sinä teet työkses?" "Minä olen muusikko." "Ai... jaha. Onkos vaimos sitten oikeissa töissä?" |
Tuli mieleen, että jossain Salierin lauluista sanottiin, että ne ovat niin hyviä ettei Salieri ansaitse ollenkaan mainettaan Mozartia kadehtivana keskinkertaisena sävelniekkana, niin kuin elokuva antaa ymmärtää. Joten kai hänellä on ollut Schubertinkin tasoiselle lahjakkuudelle ainakin jotain annettavaa, etenkin laulumusiikin saralla. Schubertin laulumusiikin valtatyylissäkin on usein vaikeata erottaa toisistaan saksalaisia ja italialaiskansallisia juuria, joka on kuin puuhun ympätty oksa saksalaiste vaikutteiden rinnalla, niin suuri enemmistö kuin hänen lauluistaan saksankielisiin sanoihin sävellettyjä ovatkin. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |