Klassinen ›

Olen huomannut että monet sanovat että he voivat kuunnella melkein mitä tahansa musiikkia paitsi klassista.
Heitä ei kuitenkaan häiritse esimerkiksi tv-sarjojen tai elokuvien tunnusmusiikit tai taustamusiikit jotka ovat yleensä klassista musiikkia. Joskus he jopa hyräilevät elokuvista tuttuja melodioita jotka ovat klassisia kappaleita.
Miksi he siis sanovat olevansa jyrkkiä klassisen vastustajia?

Minä tunnen myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät pidä metallista ja sellaisia, jotka eivät pidä hiphopista. Minä itse en pidä junttirokista. Näitä sanotaan makuasioiksi.

Yksi syy miksi klassisesta ei pidetä on se, että se vaatii niin paljon enemmän keskittymistä kuin esim. tämän päivän hitit. Ihmisillä ei vain ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan, siis kuuntelemaan ei kuulemaan, musiikkia.

Koska yleisesti ottaen suurin osa ei miellä elokuvan soundtrackia luokitelluksi klassiseen (tai johonkin muuhun genreen), voi todeta aivan huvikseen että ''Jaahas, tässähän ei olekkaan hassumpi sävelmä''.
Se vain on soundtrack.
 
Blah, my two cents.

Olen huomannut että monet sanovat että he voivat kuunnella melkein mitä tahansa musiikkia paitsi klassista.
Heitä ei kuitenkaan häiritse esimerkiksi tv-sarjojen tai elokuvien tunnusmusiikit tai taustamusiikit jotka ovat yleensä klassista musiikkia. Joskus he jopa hyräilevät elokuvista tuttuja melodioita jotka ovat klassisia kappaleita.
Miksi he siis sanovat olevansa jyrrkiä klassisen vastustajia?
 
Kaikille ei ole suotu niinsanottua sävelkorvaa, jonka olemassaolo on ehdoton edellytys kykyyn vastaanottaa klassista musiikkia.

Kaikille ei ole suotu niinsanottua sävelkorvaa, jonka olemassaolo on ehdoton edellytys kykyyn vastaanottaa klassista musiikkia.
 
Hoho.

Kaikille ei ole suotu niinsanottua sävelkorvaa, jonka olemassaolo on ehdoton edellytys kykyyn vastaanottaa klassista musiikkia.
 
Klassisesta musiikista nauttiminen ja sen analyyttinen ymmärtäminen ovat kuitenkin eri asioita. Tunnen monta henkilöä, jotka eivät kykene laulamaan Ukko Nooaakaan nuotilleen, mutta tykkäävät kovasti klassisesta musiikista.
 
On sitä paitsi todettu, että monilla ihmisillä voi olla ns. "sisäinen" sävelkorva, mikä tarkoittaa, että he kuulevat ja pystyvät erottamaan sävelkorkeuksien eroja, mutta eivät pysty itse tuottamaan niitä laulaen.

No kun klassiset biisit kestää tunnin niin kuka prkl jaksaa kuunnella yhtä biisiä niin kauan
 
Mutta Bachin air on hyvä. Se ei kestä tuntia

No kun klassiset biisit kestää tunnin niin kuka prkl jaksaa kuunnella yhtä biisiä niin kauan
 
No se taas ei vaadi muuta kuin pitkäjänteisyyttä. Ymmärrän kyllä hyvin, että nykyajan viihdehittiputkessa voi olla vaikea keskittyä yli neljän minuutin kokonaisuuksiin, mutta kannattaa joskus yrittää, se saattaa olla yllättävän palkitsevaa.
 
Mutta Bachin air on hyvä. Se ei kestä tuntia
 
Suurin osa klassisen musiikin teoksista kestää alle tunnin.

Yksi syy miksi klassisesta ei pidetä on kenties se ettei useinkaan klassisessa musiikissa ole sanoja. (noh, onhan monessa mutta niistä on vaikea saada selvää) Kuulija voi helposti samaistua populaarimusiikin sanoituksiin.
 
Populaarimusiikissa on myös se etu taidemusiikkiin nähden että jokainen voi ottaa soittimen ja alkaa soittamaan esim. punkkia mutta ennenkuin taidemusiikkia "saa" soittaa pitää käydä vuosikausia soittotunneilla ja opetella tekniikkaa ja sääntöjä...

Populaarimusiikissa on myös se etu taidemusiikkiin nähden että jokainen voi ottaa soittimen ja alkaa soittamaan esim. punkkia mutta ennenkuin taidemusiikkia "saa" soittaa pitää käydä vuosikausia soittotunneilla ja opetella tekniikkaa ja sääntöjä...
 
Jos kuka tahansa soittotaidoton yrittää soittaa mitä tahansa, esim. punkkia, niin kyllä se varmaan kuulostaa joltakin ihan muulta kuin siltä biisiltä mitä se yrittää soittaa.

Kaikille ei ole suotu niinsanottua sävelkorvaa, jonka olemassaolo on ehdoton edellytys kykyyn vastaanottaa klassista musiikkia. Nämä megatheriumin kommentit ovat todella hienoja, pitää alkaa ottamaan talteen copy/pastellä. Hienoa, että on edes 1 ihminen, joka tietää mitä joku toinen ihminen tarvitsee johonkin. Sana EHDOTON antaa mukavaa sävyä tähän.
 
Klassisen musiikin kuuntelu ei kaipaa muuta kuin kuuntelua(ei tarvitse olla supernero kultakorva musiikin, barokin, varhaisromantiikan, tai minkään muunkaan "tuntia"), kaikki ihmiset eivät "kuuntele" musiikkia, se vain hälisee taustalla. Tätä on juuri kaupallinen populaarimusiikki.

Ehkä sekin on vaikuttava tekijä, että poppi on helpompaa. 4 min, simppeli säkeistö ja kertsi. Kaikki biisit samalla tavalla soinnutettuja. Klassista taas joutuu kuuntelemaan siinä missä simppeliä poppia voidaan työntää korvaan ja kaikki saadaan biisistä irti sen kummemmin miettimättä.

Jos kuka tahansa soittotaidoton yrittää soittaa mitä tahansa, esim. punkkia, niin kyllä se varmaan kuulostaa joltakin ihan muulta kuin siltä biisiltä mitä se yrittää soittaa.
 
Paitsi jos soittaa omia biisejään

Paitsi jos soittaa omia biisejään
 
Allekirjoitan

Nämä megatheriumin kommentit ovat todella hienoja, pitää alkaa ottamaan talteen copy/pastellä. Hienoa, että on edes 1 ihminen, joka tietää mitä joku toinen ihminen tarvitsee johonkin. Sana EHDOTON antaa mukavaa sävyä tähän.
 
Noh noh... (olen samaa mieltä).
 
Klassisen musiikin kuuntelu ei kaipaa muuta kuin kuuntelua(ei tarvitse olla supernero kultakorva musiikin, barokin, varhaisromantiikan, tai minkään muunkaan "tuntia"), kaikki ihmiset eivät "kuuntele" musiikkia, se vain hälisee taustalla. Tätä on juuri kaupallinen populaarimusiikki.
 
Juuri näin. Korvat auki ja kuuntelemaan!
 
Tosin vähän kyllä ahdistun ajatuksesta, että taidemusiikin (="klassisen") kuunteleminen olisi jotenkin työläämpää, kuin poppiksen. Kuitenkin ne pop-musiikin käytetyimmät sointukierrot tulevat taidemusiikin puolelta.

Kyllähän porukka tykkää sarjiksistakin enemmän kuin rasittavien romaanien lukemisesta, ja saman kaavaa voi myöskin soveltaa säveltaiteen puolelle; kysymys on juuri vastaanottotapahtuman pitkäjännitteisyyden sietokyvystä ja keskittyneen, elämykselliselle tasolle kytkeytyneen aivotyön, suurta musiikillisälyllistä kapasiteettia edellyttävän, suggeroitumisen ja provosoitumisen korkeasta kynnyksestä

Kyllähän porukka tykkää sarjiksistakin enemmän kuin rasittavien romaanien lukemisesta,
 
Eipäs rienata siellä, sarjakuvilla ja romaaneilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
 
EDIT: off-topic: megatherium, mikä mahtaa olla järjestysnumeroltaan tuo Schubertin suuri C-duurisinfonia?

Mä oon kans ihmetelly et miten hirveen moni ihminen vieroksuu klassista musaa.
Mäkin ennen inhosin klassista, mut sit yks päivä kaivoin tuolta cd kaapista pinon klassisia cd:eitä ja rauhotuin kuuntelee niit, ni mä löysin jonkun semmosen jutun, mikä sit iski.
Ehkä se autto et keskityin kuuntelee niit soittimii ja melodiaa.
Nykyään pidän todella klassisesta.

Minä pidän klassisesta, mutta aikaa sen kuunteluun ei taida riittää. Klassinen musiikki on niin hyvää, ettei sitä viitsi raiskata vaikka matkalla töihin. Ehkä klassiset teokset ovat enemmän kokonaisuuksia. Haluan sulkea silmäni ja antautua täysin musiikille ja kokea teokset kokonaisina. Luoda maisemia ja erilaisia tarinoita mieleeni. Kun taas kuuntelen jotain muuta, niin ne tuovat enemmän yksittäisiä fiiliksiä. Klassisissa teoksissa voi olla niin paljon sisältöä, ettei niihin pääse heti kiinni. Pitää antautua enemmän. Mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että on paljon mitäänsanomatontakin klassista musiikkia. Pitäis taas alottaa kuuntelemaan Sibeliuksen sinfonioita, niin voi taas vankistaa omaa minäänsä suomalaisena ja kokea jotain ihan juuritasolla. Ei ole aikaa, kun on töitä ja pitää soittaa itsekkin. Eli aika ei riitä siinä hyvä (teko)syy.