Klassinen ›

http://news.bbc.co.uk/1/hi/entertainment/music/4071142.stm
 
Säväyttääkö?
Pistää miettimään kuinka paljon noita nuotteja on vielä löytämättä..?

Onhan se hienoa kun noita löytyy. Aina silloin tällöin jostain arkistojen kätköistä noita ilmestyy. Toiset ovat omistaneet melkeinpä koko elämänsä kadonneiden nuottien metsästämiseen.

Piristävää, erittäin, vaikka Bach itsessään ei minua säväytäkään. Mutta eräiden tiettyjen säveltäjien kohdalla toivoisin että voisin huutaa hallelujaa. Onkos näitä tapauksia ollut muita viime vuosina?

Eikös jonkun suomalais säveltäjän nuotit löytynyt jostain? Näistä tehtiin sitten tietääkseni joku ooppera..
(Pirun vaikee selittää tota, ko ei muista enempää)

Eikös jonkun suomalais säveltäjän nuotit löytynyt jostain? Näistä tehtiin sitten tietääkseni joku ooppera..
Olisikohan Toivo Kuulasta tehty ooppera Keskeneräinen sinfonia?

Upeaa että noita nuotteja vieläkin löytyy. Vielä kun ajattelee, ettei tuotakaan sävellystä ole kukaan soittanut varmaan 1700-luvun(?) jälkeen... Sitten kun sen joku nyt 2000-luvulla soittaa (ja/tai laulaa) niin osa säveltäjän sielua on herännyt henkiin.

Eikös näitä löytöjä ole tapahtunut suuremmissa määrin sata-, tai kaksisataa vuotta sitten, kun joidenkin kuolleiden säveltäjien kunnioitus nousi. Esimerkiksi Bach turhautuneena heitti jonkun suurteoksen (oliko sitten passio tai oratorio) kaapin perälle epäonnistuneen kantaesityksen jälkeen, ja löydettiin taas pari sataa vuotta myöhemmin. Näitä tapauksia oli ilmeisen paljon. Paljon teoksia onkin niitten muutamien ensiesitysten jälkeen kadonnut, suurin osa tuhoutunut. Lehdessäkin taisi olla kuukausi sitten, että jonkun nimekkäämmän säveltäjän kantaesitetty ooppera, sittemmin kadonnut, oli löydetty. Jokin saksalainen amatöörimainen kokooonpano meinasi tämän teoksen esittää löydön jälkeen, mutta ilmeisesti jokin instituutio tai vastaava säveltäjän takana kielsi esityksen vedoten, että teoksen "uuden kantaesiyksen" olisi tapahduttava jossain tunnetummassa oopperatalossa, kuten la scalassa.

Upeaa että noita nuotteja vieläkin löytyy. Vielä kun ajattelee, ettei tuotakaan sävellystä ole kukaan soittanut varmaan 1700-luvun(?) jälkeen... Sitten kun sen joku nyt 2000-luvulla soittaa (ja/tai laulaa) niin osa säveltäjän sielua on herännyt henkiin.
 
Muutamia vuosia takaperin - mahtoiko kaiketenkin Pietarista jostakin vanhasta arkiston kätköistä löytyä yli 2000 teosta käsittävä kätkö barokin ajan säveltäjien käsikirjoituksia, johon sisältyi mm. monia Wilhelm Friedemann Bachinkin teoksia; mm. eräs hullukonsertto, joka sai Suomessa mahdollisesti kantaesityksensä ja vieläpä kriitikoiden imelät kehut osakseen; puhuttiin jopa jonkinasteisesta sensaatiosta.
 
Siihen nähden musiikilliselta merkitykseltään melko sekundäärisellä ja perifeerisellä vast`ikään löydetyllä Bachin kirkkolaululla voi osaltaan tuskin nähdä muuta kuin museaalista arvoa.

Olisikohan Toivo Kuulasta tehty ooppera Keskeneräinen sinfonia?
 
Ai se hänen Jupiterinsa opus 36? Siihen sisältryy vain johdanto ensimmäisestä osasta, esityskestoltaan jotakin vajaat 10 minsaa.

Siihen nähden musiikilliselta merkitykseltään melko sekundäärisellä ja perifeerisellä vast`ikään löydetyllä Bachin kirkkolaululla voi osaltaan tuskin nähdä muuta kuin museaalista arvoa.
 
Niin, mutta jos ne olisikin olleet Schubertin nuotit ,niin niille olis voinu vaikka julistaa oman liputuspäivän ,eiks jee!

Pistää kyllä miettimään että mitähän aarteita kuuluisimmat säväeltäjämme ovat laittaneetkin roskiin tyytymättömyyttään...harmillista

Pistää kyllä miettimään että mitähän aarteita kuuluisimmat säväeltäjämme ovat laittaneetkin roskiin tyytymättömyyttään...harmillista
 
Tai polttaneet ketutuksissaan.

Tai polttaneet ketutuksissaan.
 
Niinkuin Sibelius. Kahdeksas sinfonia oli kai käytännössä viittä vaille valmis, kun säveltäjä päätti heittää partituurin takkaan. Suuri menetys, mutta toisaalta Sibben mielenterveys koheni tuosta huomattavasti, joten ehkä se oli perusteltu ratkaisu.

Niinkuin Sibelius. Kahdeksas sinfonia oli kai käytännössä viittä vaille valmis, kun säveltäjä päätti heittää partituurin takkaan. Suuri menetys, mutta toisaalta Sibben mielenterveys koheni tuosta huomattavasti, joten ehkä se oli perusteltu ratkaisu.
 
Tätä juuri tarkoitin.
 
Olisi Aino kopioinut salaa niin oltaisiin nykynuoret henkisesti rikkaampia.

Niin, mutta jos ne olisikin olleet Schubertin nuotit ,niin niille olis voinu vaikka julistaa oman liputuspäivän ,eiks jee!
 
Hyvinkin mahdiollista; tällaisia tapauksia tunnetaan vieläpä keskenräisenäkin; Johanneksen evankeliumi esim., joka on käsittämättömän kaunista musiikkia, ja yhdysside barokin ja myöhäisromantiikan välillä, jos ajatellaan Wagnerin sanansävelitystekniikkaa. Schubertillehan melodia oli kaikki kaikessa harmonian ohella.

Tai polttaneet ketutuksissaan.
 
Tai leikelleet saksilla kuten Aarre Merikanto, jota haukuttiin yltiöultramodernistiksi, avantgardistiksi.