Klassinen ›

Tuli tässä yks päivä mieleen että en tiedä yhtään klassista teosta jossa olisi useampi säveltäjä. Onko sellaista edes olemassa? Mistäköhän tämä johtuu? Kevyen puolen musiikissa on ihan yleistä että useampi ihminen on osallistunut saman kappaleen sävellykseen.

Onhan noita, ei nyt tule mieleen yhtään yksittäistä teosta. Vissiin Ravel/Debussy, sitten Debussy/Satie (Gymnopedies orkka versio).....
 
Mutta hyvä threadi.

Joku saattaa joskus sovittaa orkesterille jonkin toisen säveltäjän teoksen (esim Ravel orkestroi Mussorgskyn Pictures At An Exhibition pianosävellyksen) tai sitten joku viimeistelee jo kuolleen säveltäjän teoksia (esim edesmenneen säveltäjän oppilas).

Aika hevi trio olisi voinut olla esim. Ravel, Debussy & Stravinsky.

Suurilla säveltäjillä on usein aika tiukat visiot siitä omasta taiteestaan ja siitä, mitä sillä haluavat sanoa...
 
Ajatusleikkinähän tämä on silti varsin mainiota hupia.

Ajatusleikkinähän tämä on silti varsin mainiota hupia.
 
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla että miltä kuulostaisi vaikka Mozartin ja Sibeliuksen yhdessä säveltämä kappale.

Ainoa varsinainen monen säveltäjän yhteinen teos, joka minulle tulee nyt äkkiseltään mieleen, on oopperatrilogia (vai pitäisikö sanoa trilogiaooppera?) Aika ja uni, jonka sävelsivät Herman Rechberger, Olli Kortekangas ja Kalevi Aho yhdessä. Tai siis jokainen sävelsi yhden osan trilogiaan. Aika ja uni kantaesitettiin vuonna 2000 Savonlinnan oopperajuhlilla.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla että miltä kuulostaisi vaikka Mozartin ja Sibeliuksen yhdessä säveltämä kappale.
 
vois vähän tulla riitaa kun toinen edusti wieniläisklassista ja toinen kansallisromanttista tyyliä.

Nopeasti säveltävä Mozart olisi varmaan kuollut tylsyyteen kun sibbe olisi takonut teoksen teemoja vuosikaudet...

Tuli tässä yks päivä mieleen että en tiedä yhtään klassista teosta jossa olisi useampi säveltäjä. Onko sellaista edes olemassa? Mistäköhän tämä johtuu? Kevyen puolen musiikissa on ihan yleistä että useampi ihminen on osallistunut saman kappaleen sävellykseen.
 
Ainakin W. A. Mozartin Requiem on sellainen teos. Mozart ei itse ehtinyt säveltää teosta valmiiksi asti ennen kuolemaansa, mutta hänen oppilaansa Franz Xaver Süssmayr viimeisteli sen. Tarkempaa tietoa on osoitteessa http://www.mozartproject.org/compositions/k_626__.html

Taitaa olla klasaripuolella erittäin harvinaista. Klassiset säveltäjät ovat yleensä yksinäisiä susia (ainakin olleet) ja puurtavat oman visionsa kimpussa. En tiedä muita esimerkkejä kuin tuo jo mainittu ooppera Aika ja uni.

Toru Takemitsun quotation of a dream on remixi debussyn la mer teoksen tokasta osasta. Tavallaan siinä on mukana siis kaksi säveltäjää.

Toru Takemitsun quotation of a dream on remixi debussyn la mer teoksen tokasta osasta. Tavallaan siinä on mukana siis kaksi säveltäjää.
 
no, mut jos tuon määritelmän mukaan lähdetään etsimään teoksia, niin sittenhän niitä löytyy vaikka kuinka, varsinkin wieniläisklassismin ajalta.
 
tekivätkös stravinsky ja ravel jotain joskus yhdessä? mä muistelin, että ne sävelsi debussyn kuoleman kunniaksi teoksen? vai oliko se sitten yhteisorkestraatio...?

no, mut jos tuon määritelmän mukaan lähdetään etsimään teoksia, niin sittenhän niitä löytyy vaikka kuinka, varsinkin wieniläisklassismin ajalta.
 
Niinpä, ja postmodernistit.
L.Berio ja sinfoniansa. Ja schnittke, jonka teoksesta "Moz-Art á la Haydn" ei voi olla löytämättä noita paljon puhuttuja alluusoita.

Joku saattaa joskus sovittaa orkesterille jonkin toisen säveltäjän teoksen.
 
Muistaakseni ainakaan Claudio Monteverdin L'incoronazione di Poppea-oopperasta ei ole säilynyt kokonaista partituuria alkuperäismuodossaan ollenkaan. Niinpä, jos se otetaan ohjelmistoon, joku etsii käsiinsä jossakin museossa säilytettävän alkuperäisen teoksen osan ja säveltää siihen puuttuvat osat ihan itse uudestaan. Ja näin varmasti muutenkin todella vanhojen (+400 vuotta) teosten kanssa.

Ainakin W. A. Mozartin Requiem on sellainen teos. Mozart ei itse ehtinyt säveltää teosta valmiiksi asti ennen kuolemaansa, mutta hänen oppilaansa Franz Xaver Süssmayr viimeisteli sen. Tarkempaa tietoa on osoitteessa http://www.mozartproject.org/compositions/k_626__.html
 
Siinä on myös kuultavissa Josep Eyblerin kynänjälki, jonka puoleen Mozartin leski Konstanze ensin kääntyikin, mutta tämä jätti täydennystyön kesken liian paljon aikaa ja vaivaa vievänä puuhana. Konstanze lienee pyrkinyt monien muidenkin pakeile Requiemin täydennystyön merkeissä, mutta uskotaan, että Mozartin omien luonnosten ja neuvojen pohjalta Süssmayr sitten teoksen lopulta viimeistelikin pieteetillä, vaikkakin karkeasyisellä ja hiukan epäitsenäisellä instrumentaatiollaan. Benedictusta on pidety onnistuneimpana Sanctuksen ja agnus dein ohella, jotka ovat nimellisesti hänen käsialaansa ja sulkakynänsä tuotteita.

Ainakin W. A. Mozartin Requiem on sellainen teos. Mozart ei itse ehtinyt säveltää teosta valmiiksi asti ennen kuolemaansa, mutta hänen oppilaansa Franz Xaver Süssmayr viimeisteli sen. Tarkempaa tietoa on osoitteessa http://www.mozartproject.org/compositions/k_626__.html
 
Eikös JS Bachin "Die kunst der fugen" sveltänyt loppuun CPE Bach samasta syystä?
 
Sitten F. Tarrega on ainakin duunannut paljon muiden juttuja kitaqralle, mutta sitä ei kai lasketa. Sitähän tais tehdä jo F. Sorkin.
 
Vaikuttaa noiden säveltäjien välillä olleen paljonkin ystävyyssuhteita jo aikojen alusta, niin olis vaikea kuvitella, että ei jossain kaljankittaajaisissa olis porukalla kehitelty jotain.

Schubertin 13 muunnelmassa pianolle D 576 on kolmekin eri säveltäjää; Beethoven, Hüttenbrenner ja tietysti Schubert, joka on vastuussa teemaa lukuunottamatta niistä muunnelmista, jotka pohjautuvat Hüttenbrennerin jousikvarteton surumarssintapaisen melodiaan esikuvanaan selvästi Beethovenin 7. sinfonian hidas osa.Vapaampi finaalimuunnelma on erityisen vaikuttava.