Klassinen ›

Kaipailisin kovasti semmosta hämyisän rauhallista kuoromusiikkia. Taru Sormusten Herrasta -leffan musiikit ovat jotain siihen suuntaan..Howard Shoren säveltämiä.. Tietäisikö kukaan vastaavanlaisia säveltäjiä? En halua mitään näitä hittimunkkikuoroja..

Barcelonan läheisyydessä olevalla Montserrat vuorella on luostari, jonka porukat tekevät erittäin hienoa musiikkia. Esim. Llibre Vermell de Montserrat -nimiseltä levyltä löytyy todella mahtavia kappaleita. Ainakin Kuopion kirjastosta yksi levy löytyy. Ei välttämättä ihan LOTRin tapaista, mutta muuten aivan täydellistä kamaa.

Oiskohan sen kuoron nimi ollu Acidemus, tai joku tommonen, mut hyvää kuoromusaa, mulla on se levy, mut en löytäny sitä telineest et oisin tarkistanu nimen.

Jos et klassista musiikkia kovin paljon inhoa, niin Rahmaninovin Vigilia on upeaa musiikkia. Löytynee ainakin venäläiskuorojen levyttäminä. Huom. teoksen kielenä on muinaiskirkkoslaavi, mutta se ei silti ole "hittimunkkikuoromusiikkia"!

ortodoksinen kuoromusiikki on varsin kaunista.

Oiskohan sen kuoron nimi ollu Acidemus, tai joku tommonen, mut hyvää kuoromusaa, mulla on se levy, mut en löytäny sitä telineest et oisin tarkistanu nimen.
 
Se on Adiemus, eikä ole erityisen kaukana -- kuitenkin turvallisen mitan päässä -- tästä "hittimunkkikuoromusiikista".

Se on Adiemus, eikä ole erityisen kaukana -- kuitenkin turvallisen mitan päässä -- tästä "hittimunkkikuoromusiikista".
 
Kyllä se minusta on todella kaukana "hittimunkkikuoromusiikista"; ensinnäkin siksi, että kyseessä ei ole hittimunkkikuorojen tavoittelema kirkollinen musiikki- eikä laulutyyli vaan eräänlainen etninen maailmanmusiikki ja sitä varten luotu kieli. Toisekseen Adiemuksessa ei laula kuoro vaan yksi ainoa ihminen, jonka ääntä on miksattu päällekkäin monin kerroin. Kolmanneksi en ole koskaan kuullut, että munkkikuoroja säestäisi sellainen arsenaali lyömäsoittimia kuin mitä Adiemuksessa on.
 
"Era"-niminen levy on kaamea esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun näitä kahta tyystin erilaista tyyliä yritetään yhdistellä.

Kyllä se minusta on todella kaukana "hittimunkkikuoromusiikista"; ensinnäkin siksi, että kyseessä ei ole hittimunkkikuorojen tavoittelema kirkollinen musiikki- eikä laulutyyli vaan eräänlainen etninen maailmanmusiikki ja sitä varten luotu kieli. Toisekseen Adiemuksessa ei laula kuoro vaan yksi ainoa ihminen, jonka ääntä on miksattu päällekkäin monin kerroin. Kolmanneksi en ole koskaan kuullut, että munkkikuoroja säestäisi sellainen arsenaali lyömäsoittimia kuin mitä Adiemuksessa on.
 
Nämä tiesin kyllä; väitän kuitenkin, että ilman Adiemusta ja sen menestystä olisi luultavasti myös Eralta ja muilta kamaluuksilta vältytty.

Nämä tiesin kyllä; väitän kuitenkin, että ilman Adiemusta ja sen menestystä olisi luultavasti myös Eralta ja muilta kamaluuksilta vältytty.
 
No Era olisi saattanut jäädä tekemättä, mutta tuskin munkkikuorohitit. Niin eri asiasta on kysymys.

Olen miettinyt jotakin tähän kategoriaan sopivaa ja sellaisena minusta saattaisi aivan oivallisesti käydä vaikkapa tänään Helsingissä City of Birminghan Symphony Orchestran konsertissa esitettävä Elgarin oratorio Gerontiuksen uni, vaikkakaan teos ei entuudestaan ole tuttu. Mutta sen verran on Elgarin viktoriaanisen ajan sentimentaalisesti sävyttynyttä perienglantilaista, perinjuurin myöhäisromantiikalta haiskahtavaa musiikkia tullut kuunneltua, että tuskinpa arvaukseni ainakaan kovin kaukaa liippaa, ja tässä teoksessahan kuorolla on ennakkotietojen mukaan paljon laulettavaa.

Toivo Kuulan säveltämä "Rukous" on mielestäni varsin haikea ja melankolinen a cappella sekakuorokappale, jota on esitetty paljon myös ulkomailla.