Klassinen ›

löytyi tuollainen laulunuotti arkistojen kätköistä. ("zig-et-zig-et-zig-et-zag..")
 
tunnetteko? kuka esittänyt? joku sanoi että on kuullut instruversion, mistä tämän saattaisi löytää?
 
tonkimalla oon löytänyt lähinnä kirjallisia viitteitä ja analyysejä k.o. biisistä mutta olisi kiva löytää myös jonkinlainen ääninäyte.

Nykyään tunnetumpi kuin yksinlauluna tuo on varmasti samannimisenä sinfonisena runona orkesterille. On sen aika moni orkesteri levyttänyt, luulisi löytyvän helposti. Teos, jossa mm. luurangot tanssivat hautausmaalla, sai aikanaan aika vihamielisen vastaanoton kantaesityksessään. Sitä pidettiin skandaalina ja vaarallisen uudistusmielisenä. Alun perin tämä on siis tosiaan yksinlaulu.
 
http://www.sibeliusmusic.com/cgi-bin/show_score.pl?scoreid=21806
 
Tuolta löytyy orkesteriversion ääninäyte (syntetisaattorilla tehty..!). Joudut lataamaan ensin itsellesi Sibelius Scorch -sovelluksen, mikä ei ole iso homma.

Nykyään tunnetumpi kuin yksinlauluna tuo on varmasti samannimisenä sinfonisena runona orkesterille. On sen aika moni orkesteri levyttänyt, luulisi löytyvän helposti. Teos, jossa mm. luurangot tanssivat hautausmaalla, sai aikanaan aika vihamielisen vastaanoton kantaesityksessään. Sitä pidettiin skandaalina ja vaarallisen uudistusmielisenä. Alun perin tämä on siis tosiaan yksinlaulu.
 
http://www.sibeliusmusic.com/cgi-bin/show_score.pl?scoreid=21806
 
Tuolta löytyy orkesteriversion ääninäyte (syntetisaattorilla tehty..!). Joudut lataamaan ensin itsellesi Sibelius Scorch -sovelluksen, mikä ei ole iso homma.
 
kiitos, kiitos, kiitos :)

vladimir horowitz on ainakin tietääkseni äänittänyt siitä oman piano version,,, mahtavaa,

vladimir horowitz on ainakin tietääkseni äänittänyt siitä oman piano version,,, mahtavaa,
 
Juu, ensin Franz Liszt teki siitä aikanaan transkription pianolle; hemmetin vaikean kuten kuvitella saattaa. Sitten Horowitz muokkasi tästä vielä vähän vaikeamman. Se on aika tykitystä!

Juu, ensin Franz Liszt teki siitä aikanaan transkription pianolle; hemmetin vaikean kuten kuvitella saattaa. Sitten Horowitz muokkasi tästä vielä vähän vaikeamman. Se on aika tykitystä!
 
näin on.. horowitz soittaa myös lisztin unkarilaiset rapsodiat ällistyttävällä tavalla.. mutta silti jos saisin jostain aikakoneen menisin oitis katsomaan paganinin soittoa. hmm.. olen aina miettinyt että oliko ennen paganinia mitään suuria virtuooseja.. valista minua.

olen aina miettinyt että oliko ennen paganinia mitään suuria virtuooseja.. valista minua.
 
Olihan niitä virtuooseja, mutta ennen romantiikan aikaa ei oikeastaan ollut sellaista idolikulttia, mikä olisi nostanut taitavan soittajan lähes säveltäjää korkeammalle jalustalle. Siksi heistä ei oikeastaan ole juurikaan tietoa. Mutta olihan esim. J. S. Bach hurja urkuvirtuoosi.

hmm.. olen aina miettinyt että oliko ennen paganinia mitään suuria virtuooseja...
 
Olihan niitä virtuooseja, mutta ennen romantiikan aikaa ei oikeastaan ollut sellaista idolikulttia, mikä olisi nostanut taitavan soittajan lähes säveltäjää korkeammalle jalustalle. Siksi heistä ei oikeastaan ole juurikaan tietoa. Mutta olihan esim. J. S. Bach hurja urkuvirtuoosi.
 
Itseäni sivistääkseni tutkiskelin v. 1945 ja 1947 painettuja teoksia 'Sävelten mestareita ja Sävelten taitureita'. Sävelten mestareiksi mainitaan musiikkia luovat säveltäjät ja sävelten taitureiksi esittävät taiteilijat. Lainaus 'Sävelten taitureiden' alkusanoista:
 
" Musiikki tarvitsee sekä luovia että esittäviä taiteilijoita. ... Totuus on kuitenkin, katseltakoonpa kuinka laajoja musiikin vaiheiden esittelyjä tahansa, että luova musiikki on niissä jokseenkin aina vallannut tärkeimmän ja määräävimmän tilan ja aseman. Esittävien muusikoiden kohdalla on tyydytty melkeinpä vain nimiluetteloihin. ...
 
Kahdeksannentoista vuosisadan esittävät taiteilijat, suuria laulajia lukuunottamatta, olivat useimmiten samalla säveltäjiä. Couperin, Scarlatti, Ph. Emmanuel Bach jne. voisivat yhtä hyvin kuulua luovien kuin esittävien taiteilijoiden joukkoon. Mutta samahan on laita myöhempienkin Paganinin, Lisztin ja Chopinin. Ja nykyäänkin: joku Percy Grainger tai Duke Ellington on samanaikaisesti luova ja esittävä taiteilija"
 
Niccolo Paganini eli v.1782 - 1840 ja hänet mainitaan luovista taiteilijoista kertovassa 'Sävelten mestareita' -kirjassa . Ennen häntä syntyneitä esittäviä taiteilijoita opus 'Sävelten taitureita' valaisee seuraavien henkilöiden osalta:
 
Francois Couperin (Le Grand), pianotaiteilija (cembalisti), säveltäjä, 1668 - 1733. (Ludvig XIV:n musiikinopettaja, kirjan mukaan hän oli oikeastaan pianomusiikin isä, johon mm. J.S.
Bach nojautui nuoruuden sävellyksissään, erityisesti tanssisarjoissaan.)
 
Domenico Scarlatti, pianotaiteilija (cembalisti), säveltäjä, 1685 - 1757. (Toimi Espanjassa kuninkaallisen perheen musiikinopettajana. Scarlatti saavutti niin harvinaisen teknillisen taidon cembalonsoitossa, että hänestä tuli eräs aikansa etevimpiä cambalontaitureita. Kardinaali Ottobonin toimeenpanemassa cembalonsoittokilpailussa hänen ja Händelin välillä jotkut mainitsevat Scarlattin suoriutuneen voittajana.)
 
Johann Joachim Quantz, huilutaiteilija, säveltäjä, 1697 - 1773. (Toimi muusikkona ja säveltäjänä, tunnetuimpia oppilaita Fredrik Suuri, Franz Benda, A. Nef, F. Lindner ja J.F. Agricola. Syntyi kengityssepän poikana, mutta karkasi musiikin pariin jo 9-vuotiaana soittamaan kontrabassoa kyläkapakkaan. Hänestä kehkeytyi eräs kaikkien aikojen äveriäimpiä ja hyvinvoivimpia huiluniekkoja, jota sanottiin "berniililäisen musiikin paaviksi", joka nousi korkeaan arvoon Fredrik Suuren hovissa.)
 
Francesca Cuzzoni, oopperalaulajatar, 1700 - 1770. (Hänet mainitaan, vaikka 1700 -luvun alkupuolen suurista oopperalaulajattarista olisi voinut valita opuksen mukaan montakin tällaisen esittävien musiikkitaiteilijain vaiheita kuvaavan kirjan sivuille. Kiivaita yhteenottoja mm. Händelin kanssa. "Että te olette ilmetty piru, sen minä tiedän, mutta minä olen Belsebub, kaikkien paholaisten ylipäällikkö!", jyräytti Händel uppiniskaiselle, joka taipui ja juuri Händelin aarioilla oli nouseva maineensa huipulle.)
 
Farinelli (Carlo Broschi), oopperalaulaja (kastraatti), 1705 - 1782. (Kastraattien osuus esittävän laulu- ja erityisesti oopperataiteen historiassa 1700 -luvun ensimmäisellä puoliskolla oli hyvin merkittävä.)
 
Nyt alkaa aika loppumaan, pitää mennä töihin, mutta siis muutama vielä ennen Paganinia:
 
Philip Emmanuel Bach, pianotaiteilija (cembalisti), säveltäjä, 1714 - 1788.
Giovanni Viotti (Giovanni Battista Viotti), viulutaiteilija, säveltäjä, 1753 - 1824.
Pierre Rode (Jacques Pierre Joseph Rode), viulutaiteilija, säveltäjä, 1774 - 1830.

Olihan niitä virtuooseja, mutta ennen romantiikan aikaa ei oikeastaan ollut sellaista idolikulttia, mikä olisi nostanut taitavan soittajan lähes säveltäjää korkeammalle jalustalle. Siksi heistä ei oikeastaan ole juurikaan tietoa. Mutta olihan esim. J. S. Bach hurja urkuvirtuoosi.
 
Kyllä jonkinlaisia idolikultteja syntyi kastraattilaulajien ympärille. Heitä suorastaan palvottiin. Muutenkin laulajat renessanssin aikakaudella olivat niitä virtuooseja. Heistä on paljon aikalaisten kirjoittamia ylistäviä tekstejä.