Tanssimusiikki ›

Tässä tulee mun tarina. Mua ei kiinnosta saada kaikennäköstä vitun älytöntä lässytyspalautetta tästä. Kenenkään ei tätä tarvii moralisoida miltään kantilta tai kertoo mulle, miten tyhmä oon ollu.
 
Soittelin tangoa, jenkkaa, foxia ja muuta sillee epäsäännöllisesti alkukeväästä '98 alkaen. Mun humpansoitto alkoi sillä, että paras kaverini (nimi vaikka J) soitti sitä sillontällön ja mulla oli ihan sairaan negatiivinen asenne koko touhuun. Sitten aikani sitä katottuani (noin pari kuukautta), päätin kokeilla. ((Kesä '99)) Siitä tuli mukavan rento fiilis, mutta ei siinä oikeestaan mitään siistiä ollut. Ehkä jatkoin sitä kokeilua vaan sen takia, että se oli jotenkin jännää soittaa HUMPPAA! Sitten soitto vakiintui ensin muutamaan kertaan viikossa ja sitten vähitellen päivittäiseks. ((alkusyksy '99)) Kuukauden päivittäisen humpan soittamisen jälkeen pidin 4 päivää taukoa, kun olin helsingissa faijan luona. Junassa takaisin huomasin ekan kerran hieman oudon olon; viheltelin karjalan heiliä ja naputtelin sormiani humpan tahdissa.
 
Mutta ei siinä vaiheessa vielä ollut mitään _oikeita_ vieroitusoireita. Sitten turkuun päästyäni jatkoin humpan soittamista. Tässä vaiheessa mun päiväannos oli jo vakiintunut n. kymmeneen biisiin/päivä. Itseasiassa sama päiväannos säilyi yli puoli vuotta. Päivittäistä humpansoittoa ilman päivänkään (yli 36h) taukoa jatkui sitten kevääseen-alkukesään 2000 asti.
 
Tietysti kelasin kokoajan, että nyt pitäis lopettaa.. Mutta se meni sitten sillee "no mä soitan vielä tänään, mutta huomenna sit..". Ja sitten - oho - olikin elokuun alku ja inttiinlähdön aika. Varasin sinne sitten mukaan vähän reilumman kasan humppalevyjä ja kuuntelin niitä siellä. Olin intissä yhteensä reilut pari kuukautta. Sain kuntsareita muutaman ja pienellä paskanpuhumisella pääsin lyhyille lomille silloin, kun piti päästä "oikeesti" soittamaan humppaa.
 
Intin jälkeen hommat rupes vasta menee päin helvettiä. Muutin yhden K:n luo asumaan ja rupesin säveltämään humppia. Soittaminenkin meni ihan älyttömiin mittakaavoihin, kun päivässä vedin parhaimmillaan loppusyksystä sellanen kolmekymmentä biisiä.
 
Sitten yhtenä päivänä ovi aukes ja eteisestä kuulu "poliisi! kaikki liikkumatta". Putkaan kolmeks päiväks. Myöhemmin selvis että naapuri oli saanut tarpeekseen karjalan heileistä ja soittanut poliisille. Siellä putkassa kelasin asioita vähän ja päätin, että nyt saa loppua.
 
Nyt olen siis torstaina ollut 3 kk soittamatta yhtään humppaa.
 
Humppakoukkuun voi jäädä ihan kuka tahansa. Se ei katso sosiaalista tai taloudellista tilaa, ei koulutusta eikä älykkyyttä. Mä olen lukion käynyt hyvästä perheestä tullut lapsi, jolla on kaikki ollut ihan hyvin aina.

Äijällä on harvinaisen kieroutunut huumorintaju.Jatkakaa...

Sun pitää nyt vaan muistaa se että oot vaan aina päivän kerrallaan soittamatta humppaa. Ja jos sorrut yhteen humppaan niin se oo vielä koko setti. Muista antaa itsellesi anteeksi pienet lipsahdukset. Humpan soiton lopettamisessa on myös tärkeää se että soittaa eri humppia. Humppa-addiktiossa on uskomaton merkitys sillä että mikä aiheisia (brandi) humpat ovat . Varo ainakin seuraavia (ovat laboratorio laatua) :Karjala,Jätkä,Humppa.Muori ja erilaiset kukkalajikkeet.
 
note: Karjala,Jätkä,Humppa ja Muori ovat omistajiensa rekisteröityjä tavaramerkkejä eivätkä liity Neljään Ruuviin mitenkään.

.
 
Humppakoukkuun voi jäädä ihan kuka tahansa. Se ei katso sosiaalista tai taloudellista tilaa, ei koulutusta eikä älykkyyttä. Mä olen lukion käynyt hyvästä perheestä tullut lapsi, jolla on kaikki ollut ihan hyvin aina.
 
Me tuetaan sua, U Honey... Tämä ei ole leikin asia. Ihmisillä tuntuu olevan tendenssi vähätellä tuota sinun sairauttasi. Se on hienoa että myönnät ongelmasi: jo puoli voittoa.
 
Päivä kerrallaan vaan.

Mä oon pohjalla.. Ei tästä enää irti pääse , retkahdukset toistensa perään, ja itte piru kuiskii perseen takana että saathan sä siitä korvausta. No ehkä teen toisin seuraavassa elämässä.AH:kaan ei auta.

Puolitoista vuotta on mennyt ilman ainuttakaan humppaa.
 
Joskus iltapäivisin havahdun tuijottamasta ulos kadunvarteen,
kuulostellen sitä tuttua dieselin rohinaa, valkean 609-ratsun korsketta, joka minut usein kuljetti humpan lämpimään tunteeseen.
 
No,pakko myöntää, että valvotuissa olosuhteissa olen pari humppaa vetänyt, MUTTA kuunnelkaa...Haitaristi, tuo humppahelvetin syvässä päässä majaileva, kutsuvasti koplareitaan vaihteleva mörkö EI soittanut samaan aikaan.
 
Tein vain mitä minun oli tehtävä, ei mennä yksityiskohtiin, sen verran sanon että kysymys oli veloista. Häivyin paikalta, ennenkuin tuttu tunne alkoi kihota sormenpäistä muualle kehoon.
 
Kahvia juon vieläkin iltakahdeksasta alkaen aina varttia vaille tasatuntia.

Mä oon uskonut hitaaseen vierottamiseen.
 
Vaihe yksi:
Lopetetaan Tulipunaruusujen ja Karjalan heilin soittaminen.
 
Kun vieroitusoireet siitä ovat ohi, tehdäänkin todella uskallettu.
(Voiko sitä edes ääneen sanoa: Jätkänhumppa)

 
Nyt olen siis torstaina ollut 3 kk soittamatta yhtään humppaa.
 
Humppakoukkuun voi jäädä ihan kuka tahansa. Se ei katso sosiaalista tai taloudellista tilaa, ei koulutusta eikä älykkyyttä. Mä olen lukion käynyt hyvästä perheestä tullut lapsi, jolla on kaikki ollut ihan hyvin aina.
 
Oletko aivan varma että et ole adoptiolapsi?Vai ovatko vanhempasi tai kenties toinen tummaihoinen...
 
Jos olet nk. n...eri,kuten kuvastasi voi päätellä,niin olet varmasti ensimmäinen lajiaan joka on humppaan sortunut,siksi mahdolliset seuraukset ovat arvaamattomat!
 
Kuitenkin altistumisasteesi on melko pieni,toista se on meillä yli 20 vuotta lähes päivittäin humpan ihmeellisessä,synkässä taikametsässä seikkailleilla,erilaisia hirvittäviä vääriä ääniä väistellen,ja joskus pelottavaakin örinää kuunnellen!
 
Kävelyhumpan tanssimisen katsominen ilman suojalaseja ei ole myöskään suositeltavaa!!Se voi aiheuttaa jopa fyysiisiä oireita,oksentelua,päänsärkyä,unettomuutta,jopa impotenssia ja haluttomuutta,mahdollisesti myös erilaisia pelkotiloja!
 
Mutta olet jo voiton puolella,3 kk ilman humppaa on hyvä merkki,toivut varmasti täysin...

Kahvia juon vieläkin iltakahdeksasta alkaen aina varttia vaille tasatuntia.
 
tyly! ;)

Humppa-addiktiossa on sama homma kuin muissakin riippuvuuksissa, vaikka lopetat, olet. Tupakanpolton lopettanut on silti loppuelämänsä tupakoitsija, aina pitää olla varuillaan lipsahdusten pelossa jne. Sama koskee humppaajaa, vaikka et humpalle enää kävisikään olet silti pysyvästi humppaaja, halusit tai et. Pidä itsesi lujana ja pysy päätöksesi takana, me tuemme sinua, olet valinnut vaikean tien kulkea, mutta se tie on oikea.

Humppa on viisasten musiikkia... pitää osata soittaa silleen sopivasti, vaikka viikoloppuisin mutta ei enää sunnuntaina jos maanantaina on työpäivä. Jos sunnuntaina vetää pari kunnon settiä (2x45) humppaa niin töissä kaikki varmasti huomaa että on tullut vedettyä viikonloppu pitkäksi kun mies vapisee ja haisee humpalta. Esimies tuo humppamittarin johon muusikkoparka puhaltaa härskit lukemat ja saa kirjallisen varoituksen ja ohjauksen pakkohoitoon. Kohtuus kaikessa.

Tämä kirjoitus avasi silmäni. Minulle on puhuttu humpasta vain houkuttelevaan sävyyn. Olen toki kuullut joiltain vanhoilta humppamiehiltä siitä, kuinka humppa alkaa jossain vaiheessa kaivaa ja muuttuu sietämättömäksi, mutta en arvannut totuutta ennen tätä ketjua. Kerkesimme perustaa ystävien kanssa jo uuden humppaorkesterin noin viikko sitten, mutta täytyy tämän valossa kyllä miettiä uudestaan.
 
-Kamikaze Kettunen

. Mä olen lukion käynyt hyvästä perheestä tullut lapsi, jolla on kaikki ollut ihan hyvin aina.
 
Keu. Lukematta lukioon, yrittämättä ylioppilaaksi, väkisin vänrikiksi ja ....
 
...lopun voi vain arvata.
 
Mä oon ihan perseestä tullut säkenöivä persoona.

Se on erityisen kieroa, että ensimmäinen humppa on usein ilmainen! Minulle kävi juuri niin.

Se on erityisen kieroa, että ensimmäinen humppa on usein ilmainen! Minulle kävi juuri niin.
 
Mulle tuli jotkut vanhemmat sedät tarjoaan kouluaikana välitunnilla ilmaisia maistiaisia. Tais olla vielä Tammerkoski, mitä ne anto.

Mulle tuli jotkut vanhemmat sedät tarjoaan kouluaikana välitunnilla ilmaisia maistiaisia. Tais olla vielä Tammerkoski, mitä ne anto.
 
Ajattele, että isä ja äitikin antoi aikoinaan suostumuksensa siihen , että vanha humpansoittaja-setä houkutteli minut luokseen ...soittamaan humppaa....ja kauheinta siinä oli myös se, että se tapahtui ryhmässä..Ja toinen toistaan rumempien humppa-setien kanssa

Ajattele, että isä ja äitikin antoi aikoinaan suostumuksensa siihen
 
Meillä tarjoiltiin kotona humppaa aivan pienestä pitäen. Muistan kun joskus olessani noin 7-8 vuotias, pari kaveria tuli käymään juuri, kun olimme nauttimassa päivähumppaa. Kaverit jäivät odottamaan oven suuhun hieman hämmentyneen oloisina, kunnes olin saanut annokseni nautittua.
 
Seuraavana päivänä koulun pihalla oli sana kiirinyt. Muut lapset katselivat pitkään, jotkut ihmetellen, jotkut vähän pelonsekaisella kunnioituksella. Kukaan ei uskaltanut sanoa mitään.

Jos olet nk. n...eri,kuten kuvastasi voi päätellä,niin olet varmasti ensimmäinen lajiaan joka on humppaan sortunut,siksi mahdolliset seuraukset ovat arvaamattomat!
 
Olis muuten mahtava nähdä musta mies humppatansseissa haitaria soittamassa;-)
 
Kerran olen nähnyt mustalaisen rullaluistelevan ja vielä ylämäkeen. Epäilin silmiäni.

Olis muuten mahtava nähdä musta mies humppatansseissa haitaria soittamassa;-)
 
Kerran olen nähnyt mustalaisen rullaluistelevan ja vielä ylämäkeen. Epäilin silmiäni.
 
No et varmaan oo. Tai mitä olit vetänyt? Humppaa vissiin.

Meillä tarjoiltiin kotona humppaa aivan pienestä pitäen. Muistan kun joskus olessani noin 7-8 vuotias, pari kaveria tuli käymään juuri, kun olimme nauttimassa päivähumppaa. Kaverit jäivät odottamaan oven suuhun hieman hämmentyneen oloisina, kunnes olin saanut annokseni nautittua.
 
Seuraavana päivänä koulun pihalla oli sana kiirinyt. Muut lapset katselivat pitkään, jotkut ihmetellen, jotkut vähän pelonsekaisella kunnioituksella. Kukaan ei uskaltanut sanoa mitään.
 
Pahalta näyttää, kun poika nyt jo 3-vuotias. Lauleskelee Tuupovaara-Jatsia...Kuinka tämä turmion jatkumo voisi olla estettävissä..