Jazz ›

I_maj7_ 6, maj9, 6/9
II_min7_ min6, min9, min6/9
III_min7_ min11
IV_maj7_ 6, maj9, 6/9, maj7#11
V_7_ 6, 9, 11, 13
VI_min7_ min9, min11
VII_min7b5_ min11b5
 
Eli onko noi oikein tossa taulukossa. Siin on ensin sointu ja ton toisen alaviivan jälkeen on mahdollisia laajennuksia. Kysymys on, että toimiiko toi talulukko kaikissa sävellajeissa?

On ne suurimmaksi osaksi oikein, mutta tuosta puuttuu myös laajennuksia. Ja V7-soinnussa on sama sävel kahteen kertaan (6 ja 13). Hyvä muistisääntö diatonisissa sointulaajennuksissa on seuraava:
 
Maj7- ja Dom7-sointuihin voi lisätä kokosävelaskeleen ylempänä olevan duurikolmisoinnun. Esim. Cmaj7:n tai C7:n päälle D-duurikolmisointu. 6-soinnuissa sama homma, paitsi, että se viimeinen lisäsävel (13) on sama, kun 6, joten sitä ei voi enää lisätä.
 
Mollimaj7- ja Molli7-sointuihin voi lisätä kokosävelaskeleen ylempänä olevan mollikolmisoinnun. Esim. Cmmaj7:n tai Cm7:n päälle D-mollikolmisointu. Molli6-soinnuissa sama homma, paitsi, että se viimeinen lisäsävel (13) on sama, kun 6, joten sitä ei voi enää lisätä.
 
Puolidimiin voi lisätä kokosävelaskeleen ylempänä olevan vähennetyn kolmisoinnun. Esim Cm7b5:n päälle D-vähennetty kolmisointu
 
Dimi7-sointuun voi lisätä kokosävelaskeleen ylempänä olevan dimi7-soinnun. Esim. Cdim7:n päälle Ddim7.
 
Ja taulukko toimii kyllä kaikissa duurisävellajeissa.
 
E: Vähän hämäräksi muuten jäi, että miten tämä liittyy modaaliseen improvisointiin?

Kiitoksia vastauksesta.

Duurin sointuasteet laajennuksineen:
 
I maj7 9 (11) 13
II -7 9 11 13
III -7 (b9) 11 (b13)
IV maj 7 9 #11 13
V 7 9 (11) 13
VI -7 9 11 (b13)
 
Duuribiiseissä ei esiinnyt käytännössä koskaan sointua seitsemännen asteen funktiossa, puolidimi soinnut ovat yleensä väli- tai sijaissubdominantteja ja laajenevat eri tavalla miten seitsemännen asteen sointu teoreettisesti laajenisi. Siispä en kirjoita seitsemännettä astetta lainkaan.
 
Välidominantti on dominanttisointu kvartin/kvintin päässä jostain sointuasteesta. Duurisoinnulle mennessä välidominantti laajenee 9 11 13 ja mollisoinnulle mennessä (b9) 11 (b13).
 
Sijaisdominantti on dominanttisointu puolen sävelaskeleen päässä jostain sointuasteesta. Se laajenee 9 #11 13.
 
EDIT: ainiin, jos noita väli- tai sijaisdominantteja edeltää -7 tai -7b5 sointu joka muodostaa dominanttin kanssa II-V sointuasteelle niin tuo -7/-7b5 -sointu on siis subdominantti ja ne laajelevat välidominanteissa samalla tavalla kuin dominanttisointu ja sijaisdominanteissa 9 11 13.
 
(Nuo sulkuihin kirjoitetut on "vältettäviä" ääniä.)
 
Niin ja modaalisen improvisoinnin kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tonaaliseen duuribiisiin improvisoidessa näistä tiedoista voi olla apua.

Niin ja modaalisen improvisoinnin kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tonaaliseen duuribiisiin improvisoidessa näistä tiedoista voi olla apua.
 
Kylläpä noilla on hyvinkin tekemistä modaalisen improvisoinnin kanssa, sillä samoja asteikkoja niissä käytetään pääosiltaan - johdannaisia tonaalisista harmonioista laajimmillaan. Moderni tonaalinen harmonia liikkuu sointujen ylärakenteilla käyttäen modaalisen jazzin karaktäärejä.