Työ musiikkialalla ›

Opiskelen tällä hetkellä humanistisia tieteitä yliopistolla, mutta olen nyt viimeisen vuoden ajan innostunut säveltämisestä, lyriikan kirjoittamisesta ja musiikinteoriasta yhä enemmän ja haluaisin täten vaihtaa musiikin puolelle. Nykyiset opintoni ovat alkaneet tuntua täysin pakkopullalta ja koska käytän kaiken vapaa-aikani musan parissa, niin miksi en tekisi sitä sitten täysipäiväisesti?
 
Ongelmana vain on se, että en tiedä mikä koulu olisi minua varten. Sibelius-akatemian sävellys/teoriapuoli kiinnostaisi, mutta se tuntuu hieman liian haastavalta vielä tässä vaiheessa. Metropoliassa taas ei oikein ole minua kiinnostavia kokonaisuuksia. Konservatorio taas voisi olla ihan hyvä lähtöpiste, mutta sinne olen auttamatta liian vanha (24v)..
 
Teoreettiset pohjatietoni ovat ihan hyvät, sillä olen suorittanut musiikin perusteorian 3/3 ja opiskellut itsenäisesti syvällisempääkin teoriaa. Hallitsen kitaransoiton hyvin ja pianoakin pimputan kohtuullisesti, mutta nuoteistaluku prima vista ei ole vahvin ominaisuuteni. Tämä ilmeisesti todella tärkeä taito kaikissa musiikkialan pääsykokeissa?
 
Vinkkejä? Pitäisikö vain treenata hulluna nuoteistalukemista sekä kokonaisvaltaista muusikkouttaan ja kokeilla mihin rahkeet riittävät?

Miten olisi TAMK Music Producer?

yltiönegis: Konservatorio taas voisi olla ihan hyvä lähtöpiste, mutta sinne olen auttamatta liian vanha (24v)..
 
Etkä oo, mä menin konsalle 23-vuotiaana enkä ollut lähellekään vanhimmasta päästä.
 
Vinkkejä? Pitäisikö vain treenata hulluna nuoteistalukemista sekä kokonaisvaltaista muusikkouttaan ja kokeilla mihin rahkeet riittävät?
 
Riippuu siitä mitä on tarkoitus tavoitella. Konsalla ja AMK:ssa ihmisistä leivotaan lähtokohtaisesti jonkinlaisia musiikkialan jokapaikanhöyliä, jotka tuntevat eri genret ja osaavat soittaa musaa laaja-alaisesti, tehdä ehkä opetushommia tms.
 
Jos sua taas kiinnostaa musiikin tekeminen niin siinä tapauksessa joku tuottajalinja ois varmaan parempi vaihtoehto. Niitä ei taida olla kuin Metropolialla ja TAMK:issa.

Vessajono: Etkä oo, mä menin konsalle 23-vuotiaana enkä ollut lähellekään vanhimmasta päästä.
 

 
Riippuu siitä mitä on tarkoitus tavoitella. Konsalla ja AMK:ssa ihmisistä leivotaan lähtokohtaisesti jonkinlaisia musiikkialan jokapaikanhöyliä, jotka tuntevat eri genret ja osaavat soittaa musaa laaja-alaisesti, tehdä ehkä opetushommia tms.
 
Jos sua taas kiinnostaa musiikin tekeminen niin siinä tapauksessa joku tuottajalinja ois varmaan parempi vaihtoehto. Niitä ei taida olla kuin Metropolialla ja TAMK:issa.
 
(Myöhäinen) kiitos vastauksesta! Tavoitteena olisi periaatteessa parantaa käytännön taitojaan ja saada syvällisempää ymmärrystä musiikista. Nyt oikeastaan tässä kuukauden asiaa miettineenä olen kallistunut hieman enemmän tuon konservatorion puolelle. Klassinen musa on lähimpänä sydäntä, joten Helsingin konservatorio saattaisi olla varteenotettava vaihtoehto (taitaa olla helpompi päästäkin, kuin Stadin pop-jazzille)
 
Saako muuten kysyä millä konsalla opiskelit? Mistä kaikesta opintosi ja tyypillinen päiväsi koostui?

Tänne: www.kao.fi/kaokonservatorio

JATKUVA HAKU

Sieltä vain sivuilta hakemusta vireille!

https://2ly.link/1zGpJ tuolta löytyy tietoa

Kannattaa muistaa, että koulussa istumisen ja töissä olemisen välillä on kuilu.
 
Ei kannata mennä kouluun, jollet hyödy siitä jotenkin, ja tosiasiassa ketään ei kiinnosta tuollainen tutkintopaperi.
 
Saman ajan voisi käyttää myös jo oman materiaalin myymiseen, joka on se, mitä tulet tekemään oikeassa työelämässä.
 
Kävin itse 3 vuotta AMK-tasoa ja vain koska en keksinyt sinä aikana muutakaan tekemistä. Mitään taloudellista hyötyä siitä ei ollut.
 
Yleisesti ottaen koulussa ei opi mitään, mitä ei löydä internetistä.
 
yltiönegis:
Vinkkejä? Pitäisikö vain treenata hulluna nuoteistalukemista sekä kokonaisvaltaista muusikkouttaan ja kokeilla mihin rahkeet riittävät?
 
Kyllä, koska oikeassa työelämässä sinun mahdollisuudet on lähtökohtaisesti jotain 1:1000000 tässä Spotify-teollisuudessa. Enkä tarkoita asiaa henkilökohtaisesti, vaan sitä, että jokaista "olen uusi stara" kohden on 1000000 muutakin "olen uusi stara"-wannabe:ta. Reilu enemmistö muusikoista ei tienaa summia, joilla maksaa eläminen.
 
Tuossa mielessä ne tutkintoajat voisi käyttää myös siihen, että katsoo, että onko mitään rahkeita teollisuuteen. Jos tutkintoajassa ei ole yhtään myyntiä, niin ehkä peli on jo menetetty.
 
Alalla ei myöskään riitä, että on hyvä, koska ihmiset ostavat myös muutakin kuin hyviä artisteja. Ne maksavat esimerkiksi tietynlaisista lyriikoista yms.
 
Jos aikoo muusikoksi, niin on luultavasti given, että kaikkein kysytyin muusikko on sellainen, joka hallitsee monta genreä hyvin. Tai sitten yhden "world-class" -tasolle.

-Fluky-:
 
Yleisesti ottaen koulussa ei opi mitään, mitä ei löydä internetistä.
 
Ehkei, mutta ainakin itselleni oli aikoinaan paljon mielekkäämpää opetella musateknologiaa koulussa, kuin netistä. Lisäksi meillä oli koulussa usea todella hyvin varusteltu studio, erinomaisia mikkejä ja hardista, ja iso ja hyvä soundinen soittotila (ja toki pienempiä soittotiloja myös). Mulle se koulu oli täydellinen ja osui täydellisesti siihen elämänvaiheeseen. Muiden kilsat voi erota.

-Fluky-: Kannattaa muistaa, että koulussa istumisen ja töissä olemisen välillä on kuilu...
 
Niin on, kaikki koulut musakoulut mukaan luettuina ovat simulaattoreita, joissa oppii toki jotain hyödyllistä, mutta varsinainen tekeminen työelämässä onkin jotain muuta ja vaatii ihan muunlaisia taitoja ja tietoja, kuin koulussa on jaettu. Musiikkialalla ei useinkaan olla töissä työnantajalla vaan usein yrittäjänä (ei välttämättä sanan varsinaisessa merkityksessä) ja silloin onkin paljon tärkeämpi taito saada esim. keikoille maksavaa yleisöä kuin soittaa niillä keikoilla erityisen hyvin nerokasta musiikkia.

Henri Henri Olavi: Ehkei, mutta ainakin itselleni oli aikoinaan paljon mielekkäämpää opetella musateknologiaa koulussa, kuin netistä. Lisäksi meillä oli koulussa usea todella hyvin varusteltu studio, erinomaisia mikkejä ja hardista, ja iso ja hyvä soundinen soittotila (ja toki pienempiä soittotiloja myös). Mulle se koulu oli täydellinen ja osui täydellisesti siihen elämänvaiheeseen. Muiden kilsat voi erota.
 
En alan töitä edes tee nyt, mutta omat opiskeluvuodet musateknologiakoulussa oli myös elämän mukavinta aikaa. Ihan eri fiilis joka aamu herätä ja mennä opiskelemaan jotain oikeasti kiinnostavaa, kuin että lähtisi työmaalle puurtamaan jotain paskaa tai johonkin kouluun mikä ei kiinnosta. Hyviä taitoja oppi, vaikka niitä nyt on ehkä lähinnä hyödyntänyt omissa konemusaprojekteissa lähinnä. En vaihtaisi.

KTR2: En alan töitä edes tee nyt, mutta omat opiskeluvuodet musateknologiakoulussa oli myös elämän mukavinta aikaa. Ihan eri fiilis joka aamu herätä ja mennä opiskelemaan jotain oikeasti kiinnostavaa, kuin että lähtisi työmaalle puurtamaan jotain paskaa tai johonkin kouluun mikä ei kiinnosta. Hyviä taitoja oppi, vaikka niitä nyt on ehkä lähinnä hyödyntänyt omissa konemusaprojekteissa lähinnä. En vaihtaisi.
 
Voi kanssa miettiä, että lämmittääkö ne mukavat vuodet sitten myöhemmin, jos leipää ei tule kovin helposti pöytään ja alkaa olemaan perhettä, asuntolainaa ja ... samalla kaverit, jotka menikin oikikseen tms. epämukavoitumaan ovat valovuosia edellä työmarkkinatilanteessa. Ja heillä on esim. varaa mukavuuksiin.
 
Noita koulutusohjelmia on suljettu esim. siksi, että työpaikkoja ei ole, joten ne tuottavat lähinnä kustannuseriä.

-Fluky-: Voi kanssa miettiä, että lämmittääkö ne mukavat vuodet sitten myöhemmin, jos leipää ei tule kovin helposti pöytään ja alkaa olemaan perhettä, asuntolainaa ja ... samalla kaverit, jotka menikin oikikseen tms. epämukavoitumaan ovat valovuosia edellä työmarkkinatilanteessa. Ja heillä on esim. varaa mukavuuksiin.
 
Ihan kuin perhe ja asuntolaina olisi jotain juttuja jotka vaan tulee :-D Ei sellaisia ole mikään pakko hankkia. kannattaa opiskella sellaista joka kiinnostaa ja jota rakastaa, ei sellaista, joka näyttää turvalliselta.

Henri Henri Olavi: Ihan kuin perhe ja asuntolaina olisi jotain juttuja jotka vaan tulee :-D Ei sellaisia ole mikään pakko hankkia. kannattaa opiskella sellaista joka kiinnostaa ja jota rakastaa, ei sellaista, joka näyttää turvalliselta.
 
Mutta siis lääkäri voi vaikka tehdä töitä 2 pv viikossa ja harrastella 5. Muusikko ei tienaa välttämättä mitään. Valintojen maailma.
 
Ei se starving artist ole suotta populaarikäsite.

-Fluky-: Mutta siis lääkäri voi vaikka tehdä töitä 2 pv viikossa ja harrastella 5. Valintojen maailma.
 
No ei se ihan noinkaan mene, miten iltapäivälehdet lööppaa. Mulla on lääkäriystäviä pari. Itse en sellaista jaksaisi tehdä, mutta valintojen maailma.

Yksi rajapinta on tehdä tutkinto fysiikassa ja jatkaa muusikkona. Paljon tarttumapintaa lopulta, ja sitten on myös fiksumpi kuin 95% muusikoista, kun ymmärrät esim. instrumenttien fysikaaliset toimintaperiaatteet, eikä mene vaikka FM-synteesissä ja Pure Data:ssa sormi suuhun.

Tai alkaa maajussiksi ja perustaa kantribändi jossa kaikki soittajat ovat sikoja, lehmiä ja broilereita. Win-win.

Henri Henri Olavi: Tai alkaa maajussiksi ja perustaa kantribändi jossa kaikki soittajat ovat sikoja, lehmiä ja broilereita. Win-win.
 
Ja väärin soittavat voi laittaa pataan. Win-win-win.

-Fluky-: Mutta siis lääkäri voi vaikka tehdä töitä 2 pv viikossa ja harrastella 5. Muusikko ei tienaa välttämättä mitään. Valintojen maailma.
 
Ei se starving artist ole suotta populaarikäsite.
 
No ei se nyt kyllä ihan valintojen maailma oo. Kyllä mä esimerkiksi aivan mielelläni olisin lääkäri, mutta ymmärsin jo aika varhaisessa nuoruudessani, että jos ei esimerkiksi oikein kestä veren näkemistä, niin ei ehkä kannata ruveta lääkäriksi.

No tosiasia on kuitenkin, että mm. taidealan koulutukseen vuosien käyttäminen on todella suuri taloudellinen riski. Oppilaitos tuskin kantaa vastuuta tästä. Eikä se kerro asiasta, koska sitten harvempi ottaisi koulutusta. Sen kannattaa ylläpitää illuusiota työllistämisestä.
 
Siksi minusta paljon järkevämpi käyttää tukikuukaudet vaikka fysiikkaan kuin musiikkialaan. Ellet ole varma, että olet se 1:1000000 non-wannabe. Jos et ole, niin tuhlasit aikaa ja resursseja.
 
Fysiikan tutkinnolla sinulla on vielä plan B, koska ainakin et ole kallu. Joten voit löytää duunia senkin avulla, että olet todistetusti fiksumpi kuin > 70% suomalaisista. Hyvän ja vaativamman tutkinnon ensietu on siihen liitetyt pos. stereotypiat eli että suurin osa ihmisistä pitää fysiikan maisteria automaattisesti nerona. Ja tosiaan, jos fysiikalla kuuluu muusikoiden 5% kastiin, eikä musiikkitutkintomassaan, niin se voi olla hyvä kortti.

Niin ja miksi plan B ja se lääkäriesimerkki ovat relevantteja:
 
jos voit tienata elämiseen tarvittavat vähemmällä vaivalla tekemällä jotain muuta, niin se voisi olla jonkun mielestä parempi diili kuin tuhlata moninkertaisesti aikaa ja vaivaa pelkästään alalla, jossa tarjontaa on reilusti yli kysynnän. Tällaisella alalla siis työtä ostetaan melko vähän tai ei ollenkaan. Voi siis olla, että lopulta on vähemmän vaivaa tutkinnosta joltain hyödylliseltä alalta ja musiikin harrastelusta vaikka ilman tutkintoakin. Koska siis siihen työllisyyden liittäminen tuottaa moninkertaisesti enemmän vaivaa.