Työ musiikkialalla ›

nii mikä on muusikko?? tai .. ketä voi sanoa muusikoks?? pitääkö sen osata kaikenmaailman soittimet,soitto tekniikat ja teoriat. vai kelpaako semmonen muutaman vuoden bändissä soittanut elämänsä musiikille omistanut bassonkaulan jatke?

Ei kelpaa, pitää osata kaikki jutut ja mersu 609:n koneen ilmaaminen vauhdissa.

Muusikko on henkilö, joka tienaa elantonsa soittamalla instrumenttia (tai laulamalla).

Tai opettaa sitä. Tai on koulutukseltaan muusikko tms.
 
Mutta voiko määritelmän yleistää näin tiukaksi. Mun mielestä ei. Ei muusikon tarvitse itseään musiikilla elättää ollakseen "oikea" muusikko. Menestyneen muusikon määritelmään se toki kuuluu yleisesti ottaen. Tosin, moni menestynytkin muusikko tienaa leipänsä ihan muista hommista kuin soittamisesta, mikä on aika nurinkurista. Ajan myötä ihan ymärrettävää, tosin.

Muusikko on astia, josta tarjoillaan erästä perunajohdannaista. Kuuluu samaan tuoteperheeseen kermakon ja sokerikon kanssa.

Ei kelpaa, pitää osata kaikki jutut ja mersu 609:n koneen ilmaaminen vauhdissa.
 
Kelpaako, että kyykkii myötätunnosta ja juo jallua, kun semmosta valkosta Scaniaa vuodelta 70-jotain ilmataan pimeällä metsätiellä jossain Rymättylässä?

Tai opettaa sitä. Tai on koulutukseltaan muusikko tms.
 
Mutta voiko määritelmän yleistää näin tiukaksi. Mun mielestä ei. Ei muusikon tarvitse itseään musiikilla elättää ollakseen "oikea" muusikko. Menestyneen muusikon määritelmään se toki kuuluu yleisesti ottaen. Tosin, moni menestynytkin muusikko tienaa leipänsä ihan muista hommista kuin soittamisesta, mikä on aika nurinkurista. Ajan myötä ihan ymärrettävää, tosin.
 
Tää on ikuisuuskysymys, ja tätä kysytään vähintään pari kertaa vuodessa täälläkin. Tässä nyt tämänhetkinen fiilis asian tiimoilta:
 
Jos ammatti-identiteetti on muusikon, ja sitä (soittamista) tekee vähintään jossain määrin ja jossain muodossa työkseen, on muusikko. Tämä on raja, joka pitää piirtää itse veteen: onko ammatti-identiteettisi muusikon, vai oletko vain jonkin muun alan työntekijä (tai työtön, tai opiskelija) joka haaveilee muusikkoudesta?
 
Usein on helpompaa kutsua itseään soittajaksi. Siihen riittää soittimen omistaminen
:-D
 
Pitää muistaa, että ammattilaisuus on arka juttu. Soittaja, joka on satsannut jokaisen valveillaolohetken 30 vuotta elämästään "tullakseen muusikoksi" ei kauhean innokkaasti kelpuuta samaan kerhoon jolppia, joka on juuri kasannut ensimmäisen harrastebändinsä. Rinnastus saattaa jopa tuntua loukkaavalta. Tai vaivaannuttavalta nyt vähintään.
 
Harrastajalla kun ei ole (tai ei ainakaan tarvitse olla) vastuuta ammattia kohtaan. Jokaisella ammattilaisella on vastuu edustamastaan alasta.
 
Edit: PS. osaan ilmata koneen. Niin Scanian kuin Mersun koneet (ja pari muutakin). Tien päällä oppii. Mutta ei niitä vauhdissa ilmata, pitää avata venttiili ja pumpata kunnes ilmaa ei enää tule... lähinnä kai noi amerikanautot vaan ilmataan startilla.
:-D

Kuka on mielestänne siivoojaa? Kotiäitikö, joka siivoaa saamatta palkkaa. olenko minä siivooja, kun ajattelin siivota ja laittaa koko perheen siivoamaan? Ehei, en ole. En myöskään ole puutarhuri, vaikka kasvimaani onkin tuottanut hyvänmakuisia porkkanoita ja omenapuut pursuavat hedelmiä.
Miettikää vähän, kuinka käytätte ammattinimikkeitä siitäkin huolimatta, että suomenkieltä ja sen merkityksiä netissä niin usein sorretaan.

Onko muusikko myös jossain (populaari)bändissä soittava ja sillä itsensä elättävä, jos ei kuitenkaan ole juurikaan musiikkialan opintoja takana, eikä välttämättä tulevaisuutta soittajana, jos bändi jostain syystä laittaisi hanskat naulaan?

Onko muusikko myös jossain (populaari)bändissä soittava ja sillä itsensä elättävä, jos ei kuitenkaan ole juurikaan musiikkialan opintoja takana, eikä välttämättä tulevaisuutta soittajana, jos bändi jostain syystä laittaisi hanskat naulaan?
 
On mun nähdäkseni, koska se on työtä. Eikä tarvitse olla edes suosittu, riittää että homma on työtä hyvässä ja pahassa.
 
Opinnoista ei ole ennenkään ollut ammatti kiinni. Ne ovat vain yksi tie, ja tapa helpottaa asioita. Ettei tarvitse keksiä pyörää uudestaan
:-D

Ei ole muusikko se, joka vain yhden "bändin" onnenkantamoisen myötä muutaman vuoden tienaa leipänsä. Sattumaa koko juttu.

Ei ole muusikko se, joka vain yhden "bändin" onnenkantamoisen myötä muutaman vuoden tienaa leipänsä. Sattumaa koko juttu.
 
Hoho.
 
T: Ope15

Ei ole muusikko se, joka vain yhden "bändin" onnenkantamoisen myötä muutaman vuoden tienaa leipänsä. Sattumaa koko juttu.
 
Ei mitään henkilökohtaista, mutta on pakko todeta, että tietenkin asiasta josta ei paljoa tiedä on kaikista helpointa laukoa todella kärkeviä mielipiteitä. Tai korjaa ihmeessä jos sulla on ammattimaisesta luovasta työstä ja keikkailusta enemmänkin kokemusta. Siihen että pystyy Suomessa elättämään itsensä tekemällä omaa musiikkia ja soittamalla sitä keikoilla, vaaditaan aikalailla enemmän kuin pelkkä onnenkantamoinen. Myöskin vaikka niistä keikoista leipänsä saisikin, niin siitä touhusta on suurimman osan ajasta glamourit todella kaukana, ja se on vähintääkin yhtä kovaa työtä kuin mikä tahansa muukin. Ylipäätään siihen pisteeseen, että voidaan soittaa omaa musiikkia maksua vastaan keikoilla, on aika hemmetin pitkä matka treenikämpältä. Suurin osa niistä jotka omasta musiikista ja keikkailusta leipänsä tienaa on tehneet paljon duunia jo kauan ennen sitä, ja nimenomaan vailla mitään palkkaa omasta työpanoksesta.

Ei ole muusikko se, joka vain yhden "bändin" onnenkantamoisen myötä muutaman vuoden tienaa leipänsä. Sattumaa koko juttu.
 
Provo, tai sitten sysityhmä mielipide:) Okei, jokainen mielipide on yhtä arvokas, mutta otetaan nyt pidettäköön tässä tietämättömyyttä "tyhmyytenä". Ei meinaan maisterin paperit paljoa paina siinä vaiheessa, kun jää levydiilit saamatta - ei vaikka edettäisiin ihan samaa polkua pohjalta huipulle.
 
Muusikko on muusikko, koulutettu muusikko on koulutettu muusikko, soittaja on soittaja, muusikko amk on muusikko amk, musiikin maisteri on musiikin maisteri...
 
Noilla on merkitystä ihan todellakin vain siinä pisteessä, kun työnsaamiseen vaaditaan joku tutkinnoista. Muusikko ei ole tutkinto, ammattimuusikon perustutkinto puolestaan on. Sitten kun laissa asetetaan muusikkona työskentelylle tietyt vähimmäiskoulutusvaatimukset (vrt. lääkäri, juristi, insinööri), voidaan palata tähän rakkaaseen aiheeseen... Eli ei koskaan.
 
Melkein yhtä loppuun kulunut, kuin tämä aihekin, on seuraava universaali totuus: Muusikon työssä ei papereilla tee hevon v*ttua.
 
Siitä huolimatta, että ammattimuusikon perustutkinto (yleistä korkeakoulukelpoisuutta lukuun ottamatta) on sinänsä samantekevä paperi, niin pitää aina muistaa, että kaikki koulutus on arvokasta. Yritetään nyt kuitenkin tiedostaa, missä liigassa näiden hommien kanssa pelataan, ja jätetään turha vouhotus ja kollegoiden teilaaminen sikseen.

Nythän onkin kysymys "muusikosta", jolta oletetaan töiden loppuvan yhden bändin jälkeen. Siis tyypistä, joka ei kelpaa toiseen porukkaan. Jos puhutaan muusikosta, joka yhden bändin hajottua/lopetettua saa paikan seuraavasta viritelmästä, aletaan todella puhua muusikosta.
Ja muuten, kyllä meille suomalaisille kelpaa usein aika onneton muusikkous ja samaa tapahtunee maailmalla. Ottakaa nyt tämäkin provona, niin saada kunnon keskustelu aikaiseksi.
Mitä tulee keikkatilanteeseen, en ole siitä kenenkään kanssa kilpailemassa.

Nythän onkin kysymys "muusikosta", jolta oletetaan töiden loppuvan yhden bändin jälkeen. Siis tyypistä, joka ei kelpaa toiseen porukkaan. Jos puhutaan muusikosta, joka yhden bändin hajottua/lopetettua saa paikan seuraavasta viritelmästä, aletaan todella puhua muusikosta.
Ja muuten, kyllä meille suomalaisille kelpaa usein aika onneton muusikkous ja samaa tapahtunee maailmalla. Ottakaa nyt tämäkin provona, niin saada kunnon keskustelu aikaiseksi.
Mitä tulee keikkatilanteeseen, en ole siitä kenenkään kanssa kilpailemassa.
 
Olisiko sulla antaa jotain konkretiaa tuon esimerkkisi tueksi, vai perustuuko tämä koko keskustelu ja kaikki stressaus puhtaasti kuvitteelliselle tilanteelle... ei kait sentään?
 
Osittain olet oikeassa siinä, ettei kaikissa listabändeissä välttämättä ole maailman rautaisimmat muusikot. Joskin samaan hengenvetoon on mainittava, että voittopuolisesti tilanne on päinvastainen.
 
Yleisesti en lähtisi listabändejä dumaamaan, sillä vaikkei se all blues tai muu maailman tärkein biisi lähtisikään, voi toisenlainen musiikillinen lahjakkuus (= taito tehdä hyviä pop/rock -biisejä) taata kohtuullisen leivän vielä oman "soittajauran" jälkeenkin. Olisihan se hassua, jos jonkun yhtyeesn "x" basisti tulisi isommanpuoleisessa levy-yhtiössä vastaan, kun sinne on omaa hengentuotostaan kiikuttamassa. Vois jäädä "oikean muusikkouden" korostaminen vähän vähemmälle...
 
No jaa, mielipiteitä on monia, mutta itse asiasta ei jaksa enää keskustella. Kouluttakaa itsenne vaikka musiikin tohtoreiksi, niin pääsette kaikkien yläpuolelle. Siihen suomen korkeakoulutusjärjestelmä antaa hyvät mahdollisuudet.

Hmmm... tosa joku vuas takaperin yksissä häissä kävi niin, että pöydät oli merkattu nimilapuin (niinko yleensä). Yhdessä pöydässä sit oli laput "Muusikko 1-5"
Ko ei sinne oikeampiakaan musikantteja paikalle tullut, niin meikän bändi siihen pöytään istahti. Määrä täsmäsi. Laadusta en tiä, mut meni täydestä ko väärä raha.

- - Harrastajalla kun ei ole (tai ei ainakaan tarvitse olla) vastuuta ammattia kohtaan. Jokaisella ammattilaisella on vastuu edustamastaan alasta.- -
 
Hmmm... No sitten on kyllä ne ammattimuusikot vähässä. Kyllä tuolla ammattipuolella tuota vastuuttomuutta esiintyy aika luvattoman paljon. Tiedät kyllä :) Mutta se nyt on tämän alan ongelma.
 
En malta olla tarttumatta tuohon yhden bändin sattuman kautta menestykseen topicciin. Siis, mitä ihmettä. Arska kävi moikkaamassa Kustua pajalla, ja viemässä velkana olleen yhden tähden jallupullon. Pajalla oli puutetta työvoimasta ja Arska pyydettiin sattumalta töihin. Mitenkä tämä ei muka oikeuta Arskaa rasvarin ammattinimikkeeseen. Sitten Arska saa kenkää ja siitä tulee työtön rasvari. Sitten Arska saa uusia töitä portsarina. Onko Arska nyt portsari vai rasvari? Eiköhän se ole kiinni ihan sitä miten Arska haluaa itsensä nähdä. Entivanhaan sen saattoi aina tarkastaa puhelinluettelosta. Siellä oli ammatteina kaikki diplomilaulajasta sekatyömiehen kautta entiseen veneenomistajaan. Kukin halujensa mukaan.
 
Minun väitteeni on, että muusikkous on monille ammattisoittajillekin taivaanrannanmaalailua, joka sen 30 vuoden treenaamisen ja alalla polkemisen jälkeen alkaa muuttua katkeruudeksi. Ensin toivotaan junnuna kans. väl. menestystä, mutta sitä ei tule. Sitten aletaan puhua todellisista muusikontaidoista, ja että kun kansa vaan ei tajua hyvän päälle. Lopulta eristäydytään ja aletaan poliiseiksi: "että kun tää muusikkous on tätä ikuista oppimista, ja sitä bebop/vanhan koulun rock/tms. -perinteen jatkamista, että noi junnuthan vaan harrastaa."
 
Muusikko se on huonokin muusikko, oli koulutusta tai ei. Maailmalla on tavallista, että huiputkin ovat muissa töissä, koska siten pystyy omistautumaan muusikkona eniten sille mitä haluaa itse musiikissa tehdä. Muusikko se voi olla sellainenkin, joka hakee leveän leivän liikkeenjohdon konsulttina Lontoossa, ja soittaa loput 5 päivää viikossa... Ja jotkut niistä on PELOTTAVAN kovia soittajia, ja samalla taitavia pukumiehiä.
 
Tää on semmonen vanhan kansan suomalainen juttu, että muusikko vaan soittaa, ja jos opettaa niin se on jo vähän arveluttavaa. Jos on töissä autokaupassa niin sitten ei ole enää mitään, ei ainakaan muusikko, ja sitä onkin sitten syytä paheksua. Naureskellaan varmuuden vuoksi perään. Ei sillä ole mitään todellisuuspohjaa. Anna ihmisten pitää sua harrastajana, jos se on heidän ainoa tapansa suojella psyykettään sinun haastavalta vaikutukseltasi. Menet sitten vapaa-iltana soittamaan klupille pojat suohon. Se on aivan yhtä kunniakasta.
 
PS En katso dieselien ilmaamisen kuuluvan muusikon ammattikuvaani... :-D
 
MrS

Minä olen ajatellut sen niin että muusikko on henkilö joka tekee taidetta, musiikkia. Tämä ei ole riipuvainen siitä onko muusikkous hänen ammatti-identiteettinsä vai ei. Ammattimuusikko on sitten henkilö joka saa pääasiassa leipänsä musiikin tekemisestä.
 
Jos esimerkiksi ajatellaan että säveltäjäksi voi kutsua vain henkilöä joka saa elantonsa säveltämisestä, niin esim. J.S. Bach ei ole säveltäjä ollenkaan vaan joku ihme harrastelija. Samalla tavoin kokisin että jos tekee musiikkia vaikka se ei olisikaan ammatti, niin henkilöä voi kutsua muusikoksi.
 
Joskus jopa tuntuu että leipääntyneitä soitonopettajia ja humppabasisteja ei saisi edes kutsua muusikoiksi kun ne eivät täytä tuota taiteen tekemisen määritelmää :).

Kelpaako, että kyykkii myötätunnosta ja juo jallua, kun semmosta valkosta Scaniaa vuodelta 70-jotain ilmataan pimeällä metsätiellä jossain Rymättylässä?
 
Tottakai kelpaa. Siinähän on se muusikon perusolemus.