Rummut: soittaminen ›

Chaosborn: Olisihan se hyvä olla se opettaja mutta kun täältä perkeleen takapajulasta ei semmosia löydy. Eli pitäisi itse opetella ja alkaa ''pelimanniksi''.
 
Netti on pullollaan hyvää opetusmateriaalia. Aloita vaikkapa Vic Firthin sivuilta. Sieltä rudimentsit haltuun ja ollaan jo pitkällä.

Niq: Netti on pullollaan hyvää opetusmateriaalia. Aloita vaikkapa Vic Firthin sivuilta. Sieltä rudimentsit haltuun ja ollaan jo pitkällä.
 
On todella paljon "kouluttamattomia" rumpaleita. Hyviä sellaisia. Tuskin rumpuopettjasta on mitään haittaa, mutta itsekin voi tehdä todella paljon. Nykyisin on todella helposti saatavaa opetusmateriaalia. Toista oli ennen muinoin, kun ainoastaan kuuntelemalla piti yrittää ottaa selvää...

Chaosborn: Olisihan se hyvä olla se opettaja mutta kun täältä perkeleen takapajulasta ei semmosia löydy. Eli pitäisi itse opetella ja alkaa ''pelimanniksi''.
 
Hanki nyt ne rummut ensin, niin neuvotaan sitten lisää. Kuusamossa asuu ainakin Zero NIne bändin rumpali. Käy sen luona. Olis tärkeää, että opit pitämään kapuloista oikein kiinni ja muita pikkujuttuja. Niitä virheasentoja on inhottava jälkeenpäin korjata. Hollmi on ihan oikeassa. Itsekin kyllä oppii mutta jos sua joku vois neuvoa, niin kaikkea ei tarvitse silloin opetella kantapään kautta.

Mä kävin Koskialan ja Oilingin tunneilla muutaman kerran skloddina, mutta ei jaksanut sellainen opettelu kiinnostaa. Nuotteja en osaa vieläkään =( Ns. bändirumpalina olen pärjännyt omasta mielestäni ihan mukiinmenevästi. Mutta kuten todettu, ei siitä opiskelusta ole varmasti haittaa. Päinvastoin. Ja koskaan ei ole myöhäistä aloittaa loistavaa harrastusta.

Kailis: Mä kävin Koskialan ja Oilingin tunneilla muutaman kerran skloddina, mutta ei jaksanut sellainen opettelu kiinnostaa. Nuotteja en osaa vieläkään =( Ns. bändirumpalina olen pärjännyt omasta mielestäni ihan mukiinmenevästi. Mutta kuten todettu, ei siitä opiskelusta ole varmasti haittaa. Päinvastoin. Ja koskaan ei ole myöhäistä aloittaa loistavaa harrastusta.
 
Joo näinhän se on. Itse aloitin rumpaloimisen 70 luvulla jas illoin, kuten hollmikin on todennut, kuunneltiin biisejä C-kasetilta. Tv.a tuli lauantaitanssit ja sitä rumpalia sieltä katseltiin. Muistan kun soittivat T. Kansan RAKAS biisiä ja siinähän on pyrrpä-pyrrpä fillit ( kai te tiedätte) oli se kova juttu !!!! Miten se sen teki !!!!!?????
 
Paikkakunnan tanssirumpalilta sain muutaman tunnin ja hän osasi neuvoa jopa hieman vispiläsoittoa ja opetti tremolon. Myöhemmin sain muutaman tunnin rumpalilta, joka oli soittanut oikein jazzia. Ensimmäisen kerran kuulin rudimenteista 20 kymppisenä ja niitä soitan vieläkin lähes joka päivä. Ei ollut nettiä, eikä kännyköitä. Kekkonen oli presidenttinä. Hurriganes oli ja mä uskon sen vieneen eteenpäin sen aikaisia pikkukundeja. Kitaristeja basisteja ja rumpaleita.
 
No mitä mä yritän sanoa. Rumpuja oppii soittamaan ilman rumputunteja ja opetustakin, niinhän mekin sen ajan tuon ajan rumpalit olemme oppineet.
 
Tietoa vain on nyt rajattomasti saatavilla ja se kannattaa ehdottomastti käyttää hyödykseen.
 
Olin sitten 17 vuotiaana Oulunkylän leirillä ja huomasin, kuinka nuoremmat kundit, jotka olivat saaneet oppia olivat joisskin asioissa mua paljon edellä. Maaseudulla tosin sai keikkakokemusta, koska jos jollakin oli rummut niin se haettiin keikalle hyvin nopeasti. Kysymys oli siis tanssikeikoista ja sitä kokemusta parempaa ei voi olla. Keikka ja esiintyminenhän on kuitenkin soiton suola. Ensimmäisen keikkani soitin 13 vuotiaana ja se on mielessä vieläkin, kuin eilinen päivä.
 
Lopetan tunteikkaan raporttini tähän. Hyvää viikonloppua kaikille.

sutikomppi: Hanki nyt ne rummut ensin, niin neuvotaan sitten lisää. Kuusamossa asuu ainakin Zero NIne bändin rumpali. Käy sen luona. Olis tärkeää, että opit pitämään kapuloista oikein kiinni ja muita pikkujuttuja. Niitä virheasentoja on inhottava jälkeenpäin korjata. Hollmi on ihan oikeassa. Itsekin kyllä oppii mutta jos sua joku vois neuvoa, niin kaikkea ei tarvitse silloin opetella kantapään kautta.
 
Kuusamoonki perkele semmoset 500km. Kittilässä kun asun, mutta eiköhän sitä noilla opetusvideoilla pitkälle pääse. Ja älyttömällä soittamisella. :P
 
Kiitos kaikille hyvistä ja asiallisista vastauksista! :)

Hurriganes oli ja mä uskon sen vieneen eteenpäin sen aikaisia pikkukundeja.
 
Remu oli eka idoli. Näin keikalla -77 ja soitin samalla keikalla -80. Toki olin seurannut ihan alusta asti. Kaikkihan kunnon jäpikäthän diggaili Hurriganesia. Tytöillä oli sitten BCR. Kyllä siinä Ganesien asenteessa oli jotain kiehtovaa. Seuraava tosi kolahdus olikin sitten Keith Moon. Ringoa ei lasketa. Sen nerokkuuden tajusin vasta paljon myöhemmin.

sutikomppi: Muistan kun soittivat T. Kansan RAKAS biisiä ja siinähän on pyrrpä-pyrrpä fillit ( kai te tiedätte) oli se kova juttu !!!! Miten se sen teki !!!!!?????
 
On muuten niin kova, että Jamiroquain rumpalikin plokkasi sen omaan sanavarastoonsa!

Ja jos ei saa oppia tai ei jaksa treenata, niin ainahan voi kokeilla toista keinoa!
 
http://www.youtube.com/watch?v=gFm7jC3ERGc&feature=related

Vieno: Ja jos ei saa oppia tai ei jaksa treenata, niin ainahan voi kokeilla toista keinoa!
 
http://www.youtube.com/watch?v=gFm7jC3ERGc&feature=related
 
Hei mihin seurakuntaan mun pitää liittyä että tulis yhtä kovaksi?
Vakavasti puhuen, olis saanut jäähä näkemättä tämä =(

Meikällä asiat menivät seuraavasti: Ensin oli sikana musan kuuntelua pohjalla. Sitten ostin rummut ja opettelin komppaamaan jotenkuten levyjen perässä. Seuraavaksi ajauduin puolivahingossa bändiin ja alettiin treenailemaan covereita laidasta laitaan, keikkojakin siunaantui aika pian. Siinä meni 7 vuotta ja vaatimattomat 120 hääbilekeikkaa. Sitten tuntui että riittää, kyllästyimme.
 
Nykyään en soita bändissä, mutta on omakotitalo ja setti koko ajan peräkamarissa pystyssä. Mäikyyttää voi mielin määrin ja poitsun kanssa soittelemmekin vuorotellen. Vielähän sitä voisi ottaa setin haltuun vähän paremmin, jos vaikka oppisi soittamaan rumpuja ihan kunnolla ;-) Nyt, 35 vuotiaana, olenkin yrittänyt keskittyä kapulatekniikkaan, haitsun jalkatyöskentelyyn, hitauteen (huom. ei mitään tarvetta nopeuteen), hiljaa soittamiseen ym. perusteisiin. Alkanut siis aakkoset melkeinpä uudelleen A:sta, ja tuntuu että täydellisenä amatöörinä olen löytänyt rumpaloinnista jopa uusia ulottuvuuksia. Hieno laji.

No tulipas avauduttua. Aina kannattaa aloittaa.

Vieno: Mut se onkin Kemistä..
 
Keminmaasta...Kemihän on meidän esikaupunkialuetta (Kemi-pieni kaupunki Perämeren rannalla.Luonto karua ja ihmiset yksinkertaisia)

Chaosborn: Onko liian myöhäistä aloittaa rumpujensoittoa 18 vuotiaana?
 
Uudessa Drummer lehdessä on juttu Lamb of Godin Chris Adlerista. Mies aloitti rumpujen soiton 22 vuotiaana(!), onhan se vähän kehittynyt alkuajoista, mutta selkeästi huomaa että mies aloitti aivan liian myöhään. Jos olisi aloittanut 5 vuotiaana niin kaverista olisi voinut tulla vaikka menestyvän rokkibändin rumpali. ja hymiö perään ;)

Kannattais aloittaa nuorena mutta voi aloittaa vanhanakin.

LaKu: Uudessa Drummer lehdessä on juttu Lamb of Godin Chris Adlerista. Mies aloitti rumpujen soiton 22 vuotiaana(!), onhan se vähän kehittynyt alkuajoista, mutta selkeästi huomaa että mies aloitti aivan liian myöhään. Jos olisi aloittanut 5 vuotiaana niin kaverista olisi voinut tulla vaikka menestyvän rokkibändin rumpali. ja hymiö perään ;)
 
Menestyvän rokkibändin? :D Alderihan soittaa menestyvässä hevibändissä ;) Empä tuotakaan tuotakaan tienny.

Oppiihan sitä kuka vaan nopeasti ompelukonetta ajamaan, mut pits...jatsinnypläys on ihan eri juttu. Saati sitten groovemman villapipon kutominen basistin kanssa.

"Ei sinun kannata"

Kitaraa olen soittanut jo 6 vuotta ja ajattelin rumpuihin vaihtaa ku alkanu niin kovasti kiinnostamaan.
 
No sittenhän meitä on about 2. Itse olen soittanut skebaa jo varmaan 30v. ja jossain vaiheessa osittain ammatiksenikin (keikkoja, levyjä, mainoksia) mutta samalla myös lätkinyt rumpua puolivakavasti. Ja perstana, näin warttuneena onkin alkanut tuntua siltä, että lyömäsoitinosasto itse asiassa kiinnostaakin pitkässä juoksussa aika helvetin paljon enemmän kuin skitta :P
 
Siis noita kitaraprojekteja mulla on kyllä edelleenkin päällä - ja osa toivottavasti taas levyttääkin kohtapuoleen - mutta enempi se menee kuitenkin rutskalla tuo skitansoitto nykyisin näissä oman osaamisen rajoissa. Rummuissa vähän toinen juttu: osaan kyllä ns. soittaa, mutta varsinainen bändirutiini mulla on kuitenkin tuohon pääinstrumenttiin verrattuna varsin vähäistä. Pitäiskin varmaan taas änkeä johonkin ei-niin-kauhean vakavaan (muttei kuitenkaan ihan tumpeloonkaan) ryhmään rumpuja lyömään ja katsoa mitä sitten tapahtuu...

"Ei sinun kannata"
 
Vrt. Mimi Lennonin kommenttiin sisarenpojalleen: "Playing the guitar is all very fine, John, but you'll never make a living out of it" tjsp.
 
:P