Rummut: soittaminen ›

Ai hitsi, täällähän on tärkein mainitsematta: 24-raajaparitreeniä kuuskymmentätuntia päivässä, niin kyllä se siitä lähtee!

Tärkeitä on soittaa ja nauttia siitä. Nojoo. Itsellä toi tekniikkapuoli jääny vähän tappiolle.
Viistoista vuotta soittanu enemmän ja vähemmän, enkä vieläkään osaa lyödä vasemmalla kädellä oikein.
 
Kannattaa sitä tekniikkaa alussakin jo vähän kattoa. Kapulaote kuntoon niin siitä vois lähtee liikkeelle.

Itsehän olen vasta aloittelija, mutta olen huomannut että treenaaminen kannattaa lopettaa siinä vaiheessa kun vielä kulkee ja tuntuu hyvältä. Jos lopettaa vitutukseen ja tunteeseen etten osaa mitään, niin kynnys tarttua kapuloihin seuraavana päivänä on jollain tavalla korkeampi... Onnistuminen jossain jutussa lisää motivaatiota tehokkaammin kuin mikään muu. :)

Jos lopettaa vitutukseen ja tunteeseen etten osaa mitään, en olisi koskaan oppinut mitään uutta. Joskus on pakko tahkota niin kauan että saa jonkun jutun toimimaan. Yleensä liittyy independence treeneihin, eri tahtilajeja eri raajoilla. Noihin liittyy vielä sellainenkin juttu, että äkkiä unohtaa sen kuningasidean jos sitä ei ota haltuun, ja se vasta vituttaakin.
Ääh, ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, rajansa kaikella ja kaikilla.

Itsehän olen vasta aloittelija, mutta olen huomannut että treenaaminen kannattaa lopettaa siinä vaiheessa kun vielä kulkee ja tuntuu hyvältä. Jos lopettaa vitutukseen ja tunteeseen etten osaa mitään, niin kynnys tarttua kapuloihin seuraavana päivänä on jollain tavalla korkeampi... Onnistuminen jossain jutussa lisää motivaatiota tehokkaammin kuin mikään muu. :)
 
Toi on hyvä pointti! Peukku!
 
Jos voisin palata menneisyyteen ja tehdä jotain toisin, olisi just noi rudimenttien takominen selkärankaan!
Grooven kivijalka!
 
Aluksi vaan oovvoovv ja vvoovvoo sitten vaikeempiin! Etzetera..
 
Toki treenin ja soiton pitää olla mielekästä eli ei pelkkää kakskakkosia virppaan ja nuotin lukua!
Ja lopuksi: Rutkasti malttia! Huipuksi ei tulla yhdessä yössä! Ja harvemmin kahdessakaan..

Olen sen todennut jo ajat sitten että reilun 20 v soittouran(nojoo, välillä vähempi ja välillä enempi) jälkeenkään en ole päässyt alkua pidemmälle.
 
Tatsi on persiistä, rudimentit ei suju eikä niitä ees jaksa harjotella ja pisteenä iin päälle on se kun kattoo tota vtn Tuubia kun kossit soittaa sedät (meikän) sata-nolla suohon...
 
Yeah. Thanks a lot World Wide Web!!!!

Olen sen todennut jo ajat sitten että reilun 20 v soittouran(nojoo, välillä vähempi ja välillä enempi) jälkeenkään en ole päässyt alkua pidemmälle.
 
Tatsi on persiistä, rudimentit ei suju eikä niitä ees jaksa harjotella ja pisteenä iin päälle on se kun kattoo tota vtn Tuubia kun kossit soittaa sedät (meikän) sata-nolla suohon...
 
Yeah. Thanks a lot World Wide Web!!!!
 
Tiedän tarkalleen, mitä tarkoitat; Penskana ei viittinyt ja nyt kun viitsisi, loppuu aina kunto tai aika :)

Yeah. Thanks a lot World Wide Web!!!!
 
Me agree.. Vittu

Otat ihan vaa peruskompin haltuu aluks. Istut kiparin taakse ja annat mennä. En kyllä suosittelisi vähään aikaan mitään teorioita, koska se voi tehä hommasta heti alkuu liian vaikeeta ja teknistä. Ne jutut voit ottaa haltuu sit myöhemmin jos kiinnostaa. Ilmankin pääset tosi pitkalle.
 
Kaikista paras on kun kuuntelet vitusti vaan musiikkia ja seuraat et miten sun idolit vetää!

Otat ihan vaa peruskompin haltuu aluks. Istut kiparin taakse ja annat mennä. En kyllä suosittelisi vähään aikaan mitään teorioita, koska se voi tehä hommasta heti alkuu liian vaikeeta ja teknistä. Ne jutut voit ottaa haltuu sit myöhemmin jos kiinnostaa. Ilmankin pääset tosi pitkalle.
 
Kaikista paras on kun kuuntelet vitusti vaan musiikkia ja seuraat et miten sun idolit vetää!
 
Aika kyseenalaisia neuvoja. En tiedä mitä teorioilla tarkalleen tarkoitat, mutta nuotinlukutaito avaa soittajalle äärettömän määrän harjoitusmateriaalia netistä ja kirjastosta. Rumpunuotit ovat todella helpot oppia. Myös kapulatekniikan suunta kannattaa määritellä kerralla oikein. On kokemusta tekniikan korjaamisesta vuosien jälkeen, hidastaa kehittymistä soittajana turhan paljon.
 
Kapulatekniikkaa: http://www.vicfirth.com/education/drumset/domfamularo.html
 
Toinen on tuo idolien seuraaminen. Riippuu kovasti idolista ja omista tavoitteista kannattaako niitä idoleita seurata ja ottaa vaikutteita. Monesti ne idolit ovat tekniikaltaan kovia. Kun amatööri yrittää soittaa kuin Joey Jordison, Kai Hahto tai Tony Williams ei lopputulos ole hyvä. Toki tällaisilta jannuilta kannattaa vaikutteita ottaa, mutta turha luulla, että niitä juttuja heti osaa soittaa, jos ikinä. Metronomi ja oman soiton nauhoittaminen parantavat soittoa huomattavasti ja paljastavat oman soiton heikkoudet.
 
Tiivistelmänä voisi todeta, että jos vaan vetää, unohtaa tekniikan ja teorian, voi pitää hauskaa. Näin tehtäessä kehittyminen kuitenkin tyssää jossain vaiheessa, eikä tekniikka tue omaa ilmaisua.

mutta nuotinlukutaito avaa soittajalle äärettömän määrän harjoitusmateriaalia netistä ja kirjastosta. Rumpunuotit ovat todella helpot oppia. Myös kapulatekniikan suunta kannattaa määritellä kerralla oikein. On kokemusta tekniikan korjaamisesta vuosien jälkeen, hidastaa kehittymistä soittajana turhan paljon.
 
Tätä "metodia" minäkin käytän ja suosittelen. Kapulaote, nuotiti/aika-arvot, rudimentit, kompit, sekä komppiharjoitusten kuuntelu(miten stabiili,dynamiikka,laid-back,ym).
Rudimenttien soveltaminen filleihin ja komppeihin.
Ja taas lisää tekniikka harjoituksia.
 
Siinä reilusti eniten käyttämäni opetusidea.
 
Helpottaa omaakin hommaa aikalailla kun oppilas osaa nuotit.
 
-H-

Helpottaa omaakin hommaa aikalailla kun oppilas osaa nuotit.
 
Jep, varmasti helpompi suunnitella tunteja etukäteen ja antaa kotiin treenattavaa, jos opetettavalla on nuotit hanskassa.
 
komppiharjoitusten kuuntelu(miten stabiili,dynamiikka,laid-back,ym)
 
Tämä on muuten tosi hyvä homma.

Jep, varmasti helpompi suunnitella tunteja etukäteen ja antaa kotiin treenattavaa, jos opetettavalla on nuotit hanskassa.
 

 
Tämä on muuten tosi hyvä homma.
 
Perusjutut nuoteista oppii melko nopeasti vaikka vähän vanhemmallakin iällä, esimerkkinä vaikkapa rokkaavien rumpujen komppiharjoitukset. Toki asiaa auttaa aluksi erittäin paljon se jos kuulee miten komppi menee ja seuraa samalla paperista. Nämä omia kokemuksiani. Teorian siirtäminen käytäntöön onkin sitten toinen juttu..

komppiharjoitusten kuuntelu(miten stabiili,dynamiikka,laid-back,ym).)
 
Tämä on muuten tosi hyvä homma.
 
Varsinkin esim. Garibaldin Future Sounds kirjan kompeissa pyrin saamaan oppilaan ottamaan harjoituksen, metodilla "tämä on osa musiikkia tai että se jo yksistään kuulostaa fluidilta, eikä väkisin kirjasta luetulta/soitetulta harjoitukselta.
 
-H-