Rummut: soittaminen ›

Osaatteko, arvon veljet ja sisaret, antaa vinkkejä sambafraseerauksen kehittämiseen? Kuuntelu ja mukana soittelu ovat nyt itsestäänselvyyksiä..

Mee sambakouluun ja opettele tanssimaan:)
 
Suora 16-osa tukutus on kuin pallo joka vierii mäkeä alas ja sambafraseeraten se on kuin kanamuna joka vierii mäkeä alas...

Suora 16-osa tukutus on kuin pallo joka vierii mäkeä alas ja sambafraseeraten se on kuin kanamuna joka vierii mäkeä alas...
 
Ilmankos suoraan vedetty samba kuulostaakin munattomalta. :)

Suora 16-osa tukutus on kuin pallo joka vierii mäkeä alas ja sambafraseeraten se on kuin kanamuna joka vierii mäkeä alas...
 
Mulla on sit vissiin aina sambafraseeraus!

itse käytän 16-osapohjia "tukisukka" ja "tuhkamuna". noita kun kielen päällä makustelee (siis niitä sanoja), niin kyllä se siitä. toinen kuudestoistaosa neljästä on se rytmisesti kriittisin, kai.
 
mulle. en tiedä onko nämä lähelläkään totuutta, mutta näillä on pärjätty.

itse käytän 16-osapohjia "tukisukka" ja "tuhkamuna". noita kun kielen päällä makustelee (siis niitä sanoja), niin kyllä se siitä. toinen kuudestoistaosa neljästä on se rytmisesti kriittisin, kai.
 
mulle. en tiedä onko nämä lähelläkään totuutta, mutta näillä on pärjätty.
 
Klasarilla ainakin melodiasoittimilla aika legendaarinen kvintoleihin on "sekatavara". Pannuilla toi ei oikein futaa, mut sellolla tuntu futaavan. Ainakin vuonna 86 : )
 
Mut joka tapauksessa asioiden "mieltäminen" on aika olennaista. Varsinkin silloin, kun aletaan jotain tulkiintaa tekemään.
 
Loppukevennys:
 
Viritys ja hartsaus.

Osaatteko, arvon veljet ja sisaret, antaa vinkkejä sambafraseerauksen kehittämiseen? Kuuntelu ja mukana soittelu ovat nyt itsestäänselvyyksiä..
 
Itselläni on auttanut sellainen juju, että...hmm..mites tämän ilman nuotteja selittäisi...enemmänkin sellainen ajátuksellinen juttu.
 
No jos vaikka beat musassa on peräkkäin 8-osa nuotteja, ja niitä ajatellaan neljän sarjoissa, niin niiden sarjojen useimmiten ajatellaan alkavat tahdin ykköseltä ja kolmoselta. Ihan niinkuin ne nuotteihinkin kirjoitetaan.
 
Mutta sambassa mä koen että neljän 8-osan sarja alkaa aina kakkosen ja nelosen jälkimmäiseltä 8-osalta, eli ikäänkuin etuiskuilta, tai yhtä kahdeksasosaa aiemmin kuin tuossa aiemmassa esimerkissä. (Mikäli siis ajattelen sambaa 4/4-tahtilajissa.) Tuntuu hieman hassulta ajatella noin tai ainakin yrittää sanoa tuo ääneen, mutta ainakin eräs etelä-amerikkalainen kitaristi tuntui komppaavan teoriaani huonolla englannilla että "exatly right!"
 
Mikäli haluat sambassa soittaa ride symbaalia tai haitsua kapulallakin, niin itse kokisin että jazz-rumpaleilta lainattu taa-ti-ti taa ti-ti kuulostaa melko kököltä.
Kun taas ti-ti-taa ti-ti-taa kuulostaa jo paljon paremmalta, ja kaikkein parhaan kuuloinen ja kyllä vaikeinkin on ti-taa-ti ti-taa-ti, eli "synkooppi". Tuo synkooppi varsinkin haitsuun soitettuna kuulostaa hiton hyvältä jos siihen lisää sen samban jalkapatternissa olevan haitsun sulun. Tällöin tuo synkoopin keskimmäinen nuotti kuuluu haitsussa avonaisempana soundina kuin muut.
 
Omalla kohdalla auttoi paljon myös vuoden tai pari kestänyt caixan soitto sambakoulussa. (caixa="virveli" rumpubateriassa). Melkein kaikki muut soittajat olivat erikoistuneet pelkästään samban soittoon joten fraseeraus oli tsekattu aika hyvin, ja jotain siitä tarttuu väkisinkin omaan soittoon kun koettaa mukana päristellä.
 
On muuten elämäni yksi rankimmista soittokokemuksista vetää 2B-kapuloiden peräpäällä 1,5 tuntinen sambakulkue caixaa soittaen. Tempo on mallia kani, ja ulkona kun ollaan niin täysillä soitetaan. Taukoja on looppina menevän biisin aikana pari tahdin tai kahden mittaista, joten levätä ei voinut kun vasta "maalissa". Siihen illalla settikeikka päälle, niin voi äly kun tuntui kädet helliltä.

Osaatteko, arvon veljet ja sisaret, antaa vinkkejä sambafraseerauksen kehittämiseen? Kuuntelu ja mukana soittelu ovat nyt itsestäänselvyyksiä..
 
Sambassa kuten muussakin musiikin tyylilajissa on olennaista pulssin sisäistäminen. Kuuntelu on kaiken a ja o. Tanssittavan suomi -samban pulssi on hieman eri kuin batucada- ryhmän. Nekin tulee erottaa toisistaan. Rumpalin suurin virhe settisoitossa ja siis sambaa soitettaessa on soittaa liikaa. Usein riittää 16 - osat haikkaan ja basariin ns. lippubassoa, mutta jos se ei suju, niin neljäsosat käy hyvin. Mielummin liian vähän kuin paljon, sekavaa ja rytmitöntä. Tämän jälkeen samba tulee saada toimimaan myös basistin kanssa.
 
Mutta tuohon kysymykseen. Kuuntelua ja kuuntelua. Etsi käsiin joku ammattirumpali, joka voi paljastaa omat kikkansa.
 
Aikoinaan olin Jartsa Karvosen klinikalla ja hän selvitti samban soittamisen oikein hyvin. itse soitan suomi - samban haikkaan 16 - osia. Hieman haikkaa auki kakkoselle ja neloselle. Koristelen tarpeen mukaan closed rolleilla. Basariin vain neljäsosia. Rytmi pitää saada " keinumaan" letkeästi. Sen kyllä ymmärtää kun katselee videoita Riosta. Bossa - novan kuuntelu auttaa myös. Samban settisoitossa ainakin nuorempana tuli syyllistyttyä liian nopeisiin tempoihin. Asia pitää tietenkin ajatella tanssijan kannalta. Hyvin tanssittavan samban tempo on suht hidas. Puhun nyt nimenomaan kapakkabändin näkökulmasta !!
 
Olen kyllä useamman vuoden ajan soittanut myös batucadaryhmässä, jossa samba on luonteeltaan erilaista mutta kyllä sen pulssin sieltäkin voi imeä. Loppuillasta kokemukseni mukaan ryhmä on " väsynyt" ja silloin kannattaa imeä aivan jotakin muuta, vaikka pullosta.
 
Kannattaa myös lainata Matti Koskialan kirjoittama kirja, nimeltään SAMBA. Toinen kirjoittajista taisi olla Hyvärinen.
 
Kuitenkin tuossa samban fraseerauksessa on kyse jostakin mitä ei voi täysin opettaa. Suurimmaksi osaksi sen joko tajuaa tai sitten ei. Liian tarkka nuotillinen orjailu pilaa rytmin ja rumpujen soitosta tulee insinöörisoittoa ja sitähän ei kuuntele kukaan. Ei edes Tyrnävällä, vaikka sielläkin umpitollot kuuntelevat radiosta vikkelää neekerijatsia.

Hei tämähän alkoi kiinnostamaan. Itse olen törkeän vähän perehtynyt samba ym. juttuihin. Olisiko jotain linkkiä mistä tuota rytmitystä voi kuulla?

Olisiko jotain linkkiä mistä tuota rytmitystä voi kuulla?
 
http://www.youtube.com/watch?v=N1y4rzAd2uY

oletkos kuunnellu chick corea: Light as a feather ja Return to forever levyjä?

hieno aihe! tässä lyhyesti omia mietteitl:
ehkä tärkein olis päästä irti metronomimaisesta, nelijakoisesta ajattelutavasta. sama kuin muissakin lattarijutuissa, länsimaalainen lähestymistapa kuulostaa jotenkin tosi mekaaniselta. itse ajatuksissani sekoitan kolmijakoista fiilistä nelijakoiseen ja yritän löytää sellasen hieman elävän pulssin. dynamiikalla on paljon merkitystä, takapotku-tyyppinen aksentointi poistaa mekaanisuutta. jos vertaa perus 16-osia niin takataka takataka:n sijaan ajattelen enemmän "tapraapa tapraapa" tai "tykisitykä tykisitykä / tykiisshkä tykiishkä". sillee vähän kolmijakoisesti. sorry vähän epäselvät merkkaukset. en oikeen keksiny mitään tuhkamunia tai muita kuvaamaan.

itse olen soitellu klikin kanssa niin että naksahdus on toisella kahdeksas osalla, jos nyt ajattelee samba kuvion kahdeksas osa pohjaisena takitaka. silloin pääsee aika hyvin eroon noista beat painotuksista ja tuohon klikkiin ei osu jalka kuviot ollenkaan.
EDIT: nii musta ainakin tuntuu että tuossa sambassa on toinen kahdeksas osa aina aikalailla beatilla ja sen painotus olisi siinä, ei aksentti vaan ajatus painotuksesta
vielä kerran EDIT: Nii musta nyt tosiaan vaan tuntuu, en mää pidä itseäni minkään sambamusiikin suurvisiirinä :D

nii musta ainakin tuntuu että tuossa sambassa on toinen kahdeksas osa aina aikalailla beatilla ja sen painotus olisi siinä, ei aksentti vaan ajatus painotuksesta
 
tarkennetaan ny vielä omaa tekstiä sen verran, että aksentilla tarkoitin sanaa painotus enemmän kuin varsinaista aksentoitua iskua. jos vaikka vedetään tasasta settiä snareen niin lyömällä sen painotettavan iskun vaikkapa puoliavoimeen haikkaan hoitaa homman. eli kai me suht samallai tää ymmärrettiin kuitenkin..?
 
e: jos osais espanjaa niin vois metsästää jonkun natiivifoorumin ja kysellä miten nää hommat nyt oikeasti menee... : )

tarkennetaan ny vielä omaa tekstiä sen verran, että aksentilla tarkoitin sanaa painotus enemmän kuin varsinaista aksentoitua iskua. jos vaikka vedetään tasasta settiä snareen niin lyömällä sen painotettavan iskun vaikkapa puoliavoimeen haikkaan hoitaa homman. eli kai me suht samallai tää ymmärrettiin kuitenkin..?
 
sorivaan, en tarkoittanut mitenkään kommentoida sun kirjoitusta, en vissiin ollut edes lukenut sitä. sanoin vaan painotuksen ja ei aksentti sanan sen takia koska jotkut käsittävät painotuksen ja aksentin samana asiana. en puhu kenestäkään erityisesti, varsinkaan niistä, jotka ovat kirjoittaneet tähän palstalle aiemmin. ehkäpä aloittelijat jotka sattuvat lukemaan vaikka tätä keskustelua jälkeenpäin.

Hyvin vähän sambaan tutustuneena tai soittaneena heitä tällaisen ajatuksen, jota joskus on itelle opettajat yrittäneet tolkuttaa:
 
Samba-kulkueessahan niitä soittajia riittää. Eli, eikö setillä sambaa soittaessa pitäisi homma saada kuulostamaan juurikin siltä?

Samba-kulkueessahan niitä soittajia riittää. Eli, eikö setillä sambaa soittaessa pitäisi homma saada kuulostamaan juurikin siltä?
 
Pitää paikkansa.

Suora 16-osa tukutus on kuin pallo joka vierii mäkeä alas ja sambafraseeraten se on kuin kanamuna joka vierii mäkeä alas...
 
(Toim. Huom. ämä on sitten ihka ensimmäinen postaukseni koko foorumiin ikuna, joten antakee anteeksi)
 
Itse karnevaalisambaa 10 vuotta soittaneena ajattelin tuoda juuri sieltä vähän omaa näkemystäni asiaan. Puhun siis tässä yhteydessä vain karnevaalisamban soittamisesta - mutta eiköhän tämä päde setillä soittamiseenkin.
 
Ensiksikin, sambafraseerauksen oppiminen, nuoteille kirjoittaminen ja matemaattinen selittäminen ovat vaikeaa siksi, että tuo fraseeraus on salatiedettä, ainakin minun mielestäni :) Periaate on yksinkertainen, mutta toteutus sitten hankalampaa. Rytmin pitäisi elää ja "keinua".
 
Karnevaalisambasta puhuttaessa tahtilajihan on 2/4, mutta caixalla (virveliä muistuttava marssirumpu, etukalvossa resonaattorilangat) soitettava kuvio on kahden tahdin mittainen. Tästä syystä voidaan ajatella rytmi myös 4/4 -osana.
Kaikki soittimet soittavat 16-osia, pl. Suuret bassorummut, surdot, jotka lyövät tahdille neljäsosa-iskut.
 
Kaikissa soittimissa on sama periaate ja fraseeraus, mutta Caixa-rumpu voi soittaa tästä poiketen omaa synkopoitua kuviota, joka antaa kullekin sambakoululle tunnistettavan soinnin.
 
Käyn läpi tätä juttu Caixa-rummun kautta, mutta tämä peruskuvio pätee myös muihin soittimiin:
 
| OvoV OvoV | OvoV OvoV |
 
Joka neljäsosatahdin ensimmäinen ja viimeinen 16-osa siis painotettuja. Nämä painotetut iskut ovat karnevaalisambassa ne tärkeimmät ta--tata--tata--tata--tata.. jne. Jos et soita mitään muuta, niin noiden tulee ainakin kuulua koko ajan. Nyt sitten mukaan pitäisi saada se samballe ominainen fraseeraus. Itse ajattelen niin, että vasemmalla soitettava neljäs isku tavallaan "haukkaa" joka iskulla, toisin sanoen kolme ekaa iskua tulevat vähän "kiirehtien" niin, että kolmannen ja neljännen iskun välissä on ihan snadisti pitempi väli ajallisesti kuin muutoin. Lisäksi tämä neljäs isku pitää voimallisesti olla hieman voimakkaampi kuin oikealla soitettava ensimmäinen aksentoitu isku: TALala-KUTALala-KU...
 
Ja sitten tuohon kananmunateoriaan, joka on mielestäni oikein kuvaava. Karnevaalisambassa ensimmäisen 2/4-tahdin pitäisi olla tavallaan "Sisäänhengittävä" ja jälkimmäisen "Uloshengittävä". Tämä saadaan aikaan yksittäisen rummun lisäksi kun soitetaan kaikilla rummuilla yhdessä - tällöin esimerkiksi ns. kolmos-surdo soittaa tiettyä kontratempoa, joka luo sitä keinuntaa. Caixa-rummussa nämä sisään- ja uloshengittävät tahdit saadaan aikaan Aksentoiduilla iskuilla ja LISÄKSI tahdin perään tulee viimeisen neljäsosatahdin toiselle ja kolmannelle iskulle tremolo/päräys, esimerkiksi:
 
| OvvO vvOv| OvvO v#V |
(Kuviossa # merkkaa iskua/tremoloa, soitetaan oikealla kädellä)
 
Ja sitten hienosäätöön kun mennään, niin tietenkään yksikään tahti ei saisi kuulostaa samanlaiselta, toisin sanoen konemaisuuttaa pitäisi välttää, jotta saadaan se keinunta siihen rytmiin - iskujen paikka kun elää mikroskooppisen verraan eteen tai taakse, siita tulee sambaa.
 
Parhaiten tosiaan tuohon fraseeraukseen pääsee kiinni käymällä soittamassa sambakoululla. Ja mikä parasta, yleensä soittajille tunnit ja käyminen soittelemassa on ilmaista, näin ainakin täällä Lahdessa. Fraseerauksen oppimiseen saattaa sitten mennä viikko tai vuosia, kuten allekirjoittaneella :)

(Toim. Huom. ämä on sitten ihka ensimmäinen postaukseni koko foorumiin ikuna, joten antakee anteeksi)
 
kirjoita toki toistekin : )

kirjoita toki toistekin : )
 
Öökaavaa ja sleepaavaa komppia tälle tervehyksel. :)