Muusikoiden.net
04.12.2016
 

Kitarat: akustinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Osto-opas akustisille kitaroille
1 2 3 4 5 6
flattopguitar
27.11.2006 12:04:09 (muokattu 28.11.2006 11:05:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lisäilen tähän alkuun jos olen muokannut tekstiä:
27.11 klo17 nauhat
28.11 klo11 Äänenlaadusta/kitaramallit
 
Kirjoitan osto-ohjeen akustisille kitaroille siitä mitä pitää ja kannattaa tsekata ennen ostopäätöstä. Tämä ohje on tarkoitettu aloittelijatason yläpuolelle tuleville kitaroille. Aivan halvimpien ja ensimmäisten kitaroiden kanssa ei tarvitse olla näin tarkka. Yleisesti ottaen kannattaa ensin kytätä käytettyjä soittimia kuin marssia suoraan kauppaan uutta ostamaan, mutta omat etunsa on uudenkin ostamisessa (takuu, varmuus laadun suhteen tai sitten ei). Hyviä löytöjä voi tehdä vain ja ainaostaan käytettyjen kanssa.
 
Perusohjeet:
 
1. Kannattaa ostaa akustinen kitara jossa on kokopuinen kansi, ei laminoitukantisia, vaikka ne olisivat miten kauniin vaahteraloimulla päällystettyjä. Laminoinut kitarat ovat yleensä huonosoundisia eikä niissä ole sellaista herkkyyttä, joka tuo soittamisen iloa ja pieniä nyansseja soundiin. Aloittelijan korva ei välttämättä huomaa eroa, mutta kannattaa uskoa viisaampien puhetta ja ostaa heti kokopuukantinen. Sijoitus joka on hintansa väärti.
 
2. Kokopuiset sivut ja pohja eivät ole välttämättömyys, mutta yleensä myös niistä on etua. Laminointi jossain osassa koppaa vaimentaa aina värähtelyjä ja ääniaallon kulkua, joka kuuluu soundissa sitä huonontaen, mutta nämä ovat loppukädessä myös makuasioita. Esim. Guild on valmistanut 50-luvulta lähtien laminoitu- ja kaarevapohjaisia kitaroita joiden soundi on erittäin hyvä. Toisaalta laminoidut pohja ja sivut eivät vaadi yhtä paljon huolenpitoa ja kosteutusta suomenkaltaisessa kuivassa ilmastossa ja voivat soveltua paremmin keikkailu ym. epäsäännölliseen elämään.
- Jos sinulla on extra parisataa euroa ja jos olet valmis huolehtimaan kitaran hyvinvoinnista talvisin ja keväisin, kun on kuivaa, niin osta kokopuinen.
- Jos akustinen ei ole sinulle hirveän tärkeä asia ja haluat päästä halvemmalla tai kitara tulee kohtamaan kovempaa käsittelyä, niin osta laminoitupohjainen.
 
3. Yleensä ei kannatta ostaa akustista kitaraa jossa on a) tehtaalla asennettu mikrofonihässäkkä tai b) siinä on mikrofonihässäkkä johon on tarvinnut porata reikiä kylkeen säätöpanelia varten. A)-kohta koska ne ovat huonolaatuisia, tai ainakin yleensä ovat ja käyttäjältä vedetään turhaan lisähintaa euron piatso-mikronista. B)-kohta on henkilökohtainen mielipiteeni, että akustisen kitaran sivut pitävät olla ulkonäön ja soundin vuoksi koskemattomat. Joskin keikkailevan trubaruudin on helppo säätää soundeja keikkatilanteessa kitaran kyljestä olevasta paneelista, joten asiassa on plussia ja miinuksia. Päätä itse!
 
4. Jos kitaralla ei ole kovaa laukkua, niin osta sellainen mikäli kitara maksaa yli 250euroa. Akustisen ohuet kyljet ja kansi eivät kestä törmäystä pöydän kulmaan tai painoa päällensä. Lisäksi talvella on helpompi huolehtia kosteutuksesta, jos sinulla ei ole huoneilman kostutinta. Myös kun ostaa kokopuista akustista jossa ei ole laukkua mukana, niin hälyytyskellojen pitää alkaa soittaa ja kitaran yleiskuntoon suhtautua epäillen.
 
Tsekkilista:
 
1. Äänenlaadusta
 
Soita kitaralla ja kuuntele sen ääntä. Pidätkö siitä? Jos et pidä, niin voisiko huono sointi johtua vanhoista kielistä tai huonoista säädöistä? Yleensä ihmiset sekoittavat huonon äänenlaadun siihen, että kitaralla on raskas soittaa ja ostavat matala-action laminaattikitaran, joka kuulostaa akustisesti hirveältä, mutta on mahdollisesti kevyt soittoinen. Säätöjä kun on loppukädessä helppo muuttaa.
 
Jos kitara kuulostaa hyvin kuolleelta tai siinä on outoja sivuääniä (rasahduksia, säröä), niin yleensä siinä on jotain vialla, joka vaatii korjausta. Myös se, että joudut käyttämään paljon voimaa äänen saamiseksi kertoo ettei kitara ole hirveän herkkä eikä sitäkautta kovin laadukas. Vaikka herkkyys ei suoranaisesti kerro kitaran laadusta, niin yleensä kaikki parhaat akustiset ovat kohtuullisen tai hyvin herkkiä reagoimaan soittajan laittaessa kielen soimaan. Jos myyjä väittää kitaran huonon äänenlaadun tai jäykkyyden johtuvan vain siitä, että se on vielä uusi, niin hän valehtelee. Vaikka kitarat tietyllä tavalla vanhetessaan paranevat, niin kyllä sen pitää kuulostaa heti uutena hyvältä - valitettavasti.
 
Mielestäni helpointapa varmistua kitaran laadusta on soittaa sitä erirekistereistä ja kuunnella miten hyvin kansi soi matalalta ja korkealta soitettuna. Hyvin resonoiva ja tukirimoitettu kitara soi yleensä tasapainoisesti ja lujaa soitti sitä mistä tahansa kohtaa/kieleltä/nauhalta. Selvät kuolleet kohdat joissa äänenvoimakkuus tippuu edelliseen tai seuraavaan nauhaan nähden on merkki jostain epäonnistuneesta rakenneratkaisusta, joka tulee pitkällä aikavälillä haittamaan kitaran soittamista eteenkin psykologisesti.
 
1b. Äänenlaadusta/kopanmallit
 
Tietyn tyyppiset kopan muodot korostavat tiettyä taajuusaluetta, mutta laadukasakustinen soi aina kuitenkin hyvin sekä matalalta, että korkealta. Tässä lyhyt yhteenveto tietyistä akustisen kopan malleista ja niiden tyypillisestä soundista:
 
"Martin D-mallit"
- Bassovoittoinen, pitkäsustain, syvä- ja tummasoundi.
Gibsonin "D-malli" on perinteisesti joko Round Shoulder Dreadnought, kuten J-45: http://www.gibson.com/Products/Gibs … nd%20Shoulder%20Dreadnought/J%2D45/
tai sitten Square Shoulder Dreadnought, kuten Hummingbird:
http://www.gibson.com/Products/Gibs … Shoulder%20Dreadnought/Hummingbird/
 
"Gibson Jumbo-mallit"
- Keskialuevoittoinen, joskin valmistusmateriaaleista riippuen basso tai treble voi olla enemmän tai vähemmän korostettu.
Super Jumbo 17''
http://www.gibson.com/Products/Gibs … %20Guitars/Super%20Jumbos/SJ%2D200/
Jumbo 16''
http://www.gibson.com/Products/Gibs … 0Acoustic%20Guitars/Jumbos/J%2D185/
- Parempi sorminäppäilyssä ja äänitasapainoisempi kuin isoveljessä.
 
"Martin Eric Clapton/OM-mallit"
- Tasapainoinen, kaikki taasuusalueet hyvin tasapuoliset, tummasoundi ja pitkä sustain.
 
"Gibson L-mallit"
- Tasapainoinen, hyvä erottelukyky kielten välillä. Hieman laatikkomainen ja päällekäyvä. Kielen ääni kuoleentuu nopeasti, ainakin jos vertaa Martin D-malliin.
Blues King L-00:
http://www.gibson.com/Products/Gibs … uitars/Small%20Bodies/Blues%20King/
 
2a. Kuntokartoitus/soitettavuus
Jos kitaralla on tavallista raskaampi soittaa katso kuinka korkealla kielet ovat 12. nauhalta? Normaali ja hyvä korkeus on vähän alle 3mm, n. 2.7mm basso E- ja vajaa 2mm korkea e-kieleltä, muut kielet tältä väliltä. Mikäli kitaralla on raskas soittaa myös kaulan puolesta välistä, niin tarkista kaulan suoruus painamalla 1. ja 14. välistä kieli alas ja katso väliä, joka jää kielen ja 7. nauhan väliin. Raon pitää olla n. korkean e-kielen paksuinen tai alle, kuitenkin olemassa. Kaularautaa on helppo kiristää tai löysyttää ja kieliä laskea alemmas, mutta silloin pitää olla säätövaraa tallaluussa olemassa. Kielet eivät saa levätä lähes tallan tasolla, luun ollessa vain hitusen näkyvissä. Hyvä määrä tallaluuta tallan yläpuolella on n. 3-5mm. Mikäli kielet ovat korkealla ja tallaluusta ei niitä enää pysty säätämään alemmas, niin kitaran kaulankulma on pielessä ja kitara vaatii suuren korjauksen.
 
2b. Kuntokartoitus/kaulankulma
Katso kaulaa pitkin tallaan päin. Kitaran otelaudan pitäisi olla samalla tasolla kuin tallan, eli molempien yläosat osuvat suurinpiirtein toisiinsa jos vetää viivoittimella suoran viivan otelaudan päältä. Jos suora viiva osuu paljon yllemmäs tai alemmas on kitaran kaulankulma pielessä. Yleensä niin, että otelaudasta vedetty suora viiva osuu tallan puoliväliin tai jopa alle, mutta joskus toisinpäin, niin että talla on vajonnut. Jälkimmäinen voi johtua siitä, että kitara on päässyt pahasti kuivumaan ja ongelma voi korjaantua kostuttujaa käyttämällä parissa viikossa. Jättisin kuitenkin kitaran ostamatta ellei myyjä lupaa rahoja takaisin jos ongelma ei korjaannu. Ensimmäinen tapaus johtuu myös kuivuudesta, mutta ei välttämättä. Kitaroiden yksi ominaisuus on se, että niiden kaulankulma menee hiljalleen pieleen ja lähes kaikissa vanhoissa akustissa tulee eteen aika jolloin tälläinen korjaus pitää tehdä. Myös niissä $100 000 maksavissa 30/40-luvun Martineissa. Omien kokemusteni mukaan halvassa akustisessa kaulankulma voi mennä pieleen alta kymmenessä vuodessa ja parempilaatuisessa vähän yli kymmenessä. Joskus vialliset materiaalit voivat saada kaulankulman menemään pieleen muutamassa vuodessa, mutta tämä on harvinaista ja sen korjaus menee takuun piikkiin.
 
Kitaran kaula pitää irrottaa ja liimata paremmassa kulmassa takaisin. Kohtuullisen suuri työ, mutta tehtävissä. Jättäisin kuitenkin kitaran ostamatta jossa on tälläinen vika ellei se ole tavallista parempi, laadukkaampi tai sillä on vintage-arvoa. Yleensä kitarat kuulostavat paremmilta mitä huonompi kaulankulma niissä on. Kielet kun ovat korkeammalla ja voluumi suurempi, mutta kielten madaltaminen on jatkossa mahdotonta ja kitarasta tulee soittokelvoton muutamassa vuodessa, ennemmin tai myöhemmin. Tälläinen vika on usein kitaroissa, jotka ovat roikkuneet muutaman vuoden musiikkiliikkeessä missä ei ole huolehdittu huoneilmankosteudesta kuivina aikoina. Eli, lähes kaikissa pikku- ja isommissa suomalaisliikkeissä joissa ei ole osaavaa henkilökuntaa.
 
2c. Kuntokartoitus/yleiskunto
Halkeamat:
Etsi kokopuisesta kitarasta halkeamia ja katso onko talla kunnolla kiinni kannessa. Voit koittaa ohuella paperin siivulla mahtuuko se tallan alle. Jos mahtuu, pitää talla irroittaa ja liimata uudestaa kiinni. Mikäli talla on irti vain osasta ja hyvin vähän, niin asialla ei ole kiirettä. Sen voi korjauttaa kun tulee muuta asiaa osaavan henkilön puheille, mutta ei kannata pelästyä, koska tämä ei ole kovin suuri juttu.
 
Halkeamat eivät ole kivoja ja vaativat korjausta, mutta eivät myöskään ole katastrofi tai estä kitaran ostamista. Puulla on tapana elää ja halkeamia valitettavasti syntyy, mutta yleensä ne eivät vaikuta kitaran soundiin. Ehkä päinvastoin, yleensä kitarat joissa niitä on, ovat herkimpiä ja kuulostavat parhaalta. (Huom. tämä viimeisin väite ei ole tiedettä, mutta perustuu siihen yleisesti huomattuun piirteeseen, että kitaran kannessa olevat jännitteet voivat vaikuttaa negatiivisesti kitaran soundiin. Halkeaman syntyessä tälläinen "jännite" purkautuu ja kansi reagoi sen jälkeen paremmin kielen aiheuttamiin värähtelyihin. Halkeama syntyy juuri siihen kohtaan kantta, joka on rakenteellisesti heikoin ja johon jännite pyrkii kasautumaan.) Ulkonäöllisesti ne ovat tietenkin vähemmän kauniita.
 
Pahimpia halkeamat ovat kannessa tallan ja kaikuaukon välissä, sitten tallan ja perän välissä ja vähiten merkittäviä kitaran etuosassa. Kylkien ja pohjan pienet halkeamat eivät ole rakenteellisesti merkittäviä, mutta myös ne voidaan ulkonäön vuoksi korjata, usein jäävät myös ilman korjausta. Kannen halkeamat pitäisi yleensä korjata heti. Eteenkin jos niitä on osissa joihin kohdistuu tallan veto, kuten kaikuaukon ja tallan välissä. Jos kitaran tallan ympärillä on korjaamaton halkeama, jättäisin kitaran ostamatta, vaikka myyjä lupaisi maksaa korjauskulut. On parempi antaa myyjän hoitaa korjaus ja katso kitaraa korjauksen jälkeen kokonaisuutena, muuten halkeamat eivät estä ostamista ja korkeintaan vähän alentavat kitaran hintaa.
 
Nauhat:
Terävät nauhanpäät tuntuvat ikäviltä ja kitara voi olla niiden johdosta soittokelvoton. Mikäli näin on, niin jätä kitara väliin. Myyjän velvollisuus on taas korjauttaa tälläiset puutteet. Mikäli vain muutamassa kohdassa on vähän terävyyttä, niin ne on helppo korjata itse tai korjauttaa ja samalla vaikka hiotuttaa nauhat, jonka jälkeen kitaralla on taas hyvä soittaa. Terävien nauhanpäiden olemassaolo ei kerro kitaran huonosta laadusta vaan kuivuudesta ja puunelämisestä. Niin sadan euron Kiinan kuin tuhansien jenkkipelissä voi olla samoja vikoja.
 
Yleensä nauhat kuluvat eniten punottujen e- ja H-kielten kohdalta ja eteenkin ensimmäisten kolmen nauhan kohdalta joista kitaraa soitetaan eniten. Nauhan yläpinnat on myös syytä päälisin puolin tarkistaa ja katsoa miten tasaiseksi ne ovat käytössä hioutuneet, jos on ostamassa käytettyä kitaraa. Tiettyyn rajaan asti nauhat saa vielä edullisesti hiottua, mutta täydellinen nauhojen uusiminen tulee kalliiksi ja mikäli tämä on piakkoin edessä pitää se myös näkyä käytetyn kitaran hinnassa. Tasaiseksi hioutuneet nauhat aiheuttavat epävireisyyttä ja kieli särisee helpommin painettaessä tälläistä nauhaa vasten.
 
Kannenmuoto:
Katso kitaran kantta sivusta kitaran ollessa viritettynä vireeseen. Vetääkö kielet tallaa paljon eteenpäin ja samalla miten paljon talla nousee ylös (tähän ilmiöön kuuluu se, että pahimmassa tapauksessa tallan edestä kitaran kansi vajoaa pahoin)? Normaalisti kielet vetävät tallaa vähän eteenpäin ja tallan taakse muodostoon hienoinen kumpu. Täysin normaalia ja kuuluu olla siellä, mutta suuret epämuodostumat ovat merkki jostain muusta tai sitten eivät esim. medium-kielten käyttö toisissa kitaroissa ei ole sallittua, koska kitara on tukirimoitettu light-kielille, joten ei pidä olettaa, että tälläinen kitaran kestää suurempaa rasitusta. Valmistajat jakavat yleensä tietoa kitaran kestävyydestä medium-kielten käytön suhteen.
 
Tukirakenteet (kalliimmat kitarat):
Mikäli olet ostamassa tuhansia euroja maksavaa akustista olisi hyvä katsoa, että kannen tukirakenteet ovat kunnossa ja liimaukset kiinni. Tähän tarkoitukseen tarvitset peiliä, jolla katsot kaikuaukosta tallaanpäin olevaa X-rimoitusta ja siitä lähteviä riman päitä ja niiden liimausta. Niiden pitäisi olla täysin kiinni, eikä rakoa saa jäädä kannen ja tukirimojen väliin. Mikäli rakoa löytyy ovat ne lähteneet irti ja kitaran kansi voi mahdollisesti kielten vedon alla menettää muotonsa. Pahimmassa tapauksessa korjaamattomat tukirimat tekevät kitarasta soitto- ja korjauskelvottoman, joskus jopa vireeseen virittäminen riittää kannen periksi antamiseen, mutta tämä on äärimmäinen esimerkki.
 
Ostaminen netinvälityksellä, ilman testaamista:
 
Netin välityksellä esim. ebaystä akustisen ostaminen on houkuttelevaa, mutta suosittelen suhtautumaan varauksella ostamiseen. Ota aina se mahdollisuus mukaan, että kitarassa on jotain korjaamista vaativaa ja tee hillittyjä tarjouksia ainoastaan tuotteesta josta on selkeät ja tarkat kuvat. Lisäksi pyydä epäselvissä tilanteissa aina myyjältä lisäselvitystä tai kuvia. Mikäli et niitä saa, niin älä tee tarjouksia!
 
Voit käyttää ylläolevia listauksia tsekkilistana jo valokuvien perusteella ja huomaat miten opit näkemään puutteita tai mahdollisia epäkohtia myytävissä kitaroissa. Yleensä taidoikkammat myyjät osaavat käyttää kuvakulmia joista ei puutteita näy, mutta silloin pitää kysyä suoraan esim. itse olen käyttänyt seuraavia lauseita:
"Is the neck angle fine? What's the action at 12 fret and is there any saddle space left for lowering the action? Any cracks? Do the truss rod work and are the frets OK?" jne.
 
Lopuksi:
Nämä olivat vain yleisluontoisia viitteitä, eivätkä ole kiveen kirjoitettuja sääntöjä. Hienoimmat akustiset kitarat ovat käsintehtyjä ja usein niissä näkyy työnjäljet, jopa monen mielestä pienet virheet. Tärkeintä on, että kitara kuulostaa hyvältä ja sillä on hyvä soittaa. Tietenkin selvät rakenteelliset viat voivat muuttaa soitettavuuden ajan kanssa pieleen, mutta on vaikeaa löytää todella hyvältä kuulostava kitara ja täysin virheetön yksilö. Lähes kaikkea pystyy korjaamaan, mutta liian jäykäksi rakennettu tai huonoista materiaaleista tehty, tylsältä kuulostava ja kuollut soitin ei koskaan herää eloon.
 
Turder
27.11.2006 15:27:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eiköhän tällä kattavalla paketilla pääse jo alkuun! Hyvin oli myös eroja eri koppien välillä. Tosin moni seikka niissäkin on makuasia, etenkin noissa soundiasioissa. Mutta hyvin siinä tuli esille pääsuunnat.
 
Just because I rock doesn't mean I'm made of stone.
flattopguitar
27.11.2006 16:01:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Heitin tuon kopan muodon vaikutuksen soundiin nopeasti hatusta. Laittakaa alle parempia kuvauksia, niin lisäilen tai muokkaan tuon kohdan tekstiä.
 
Twistyh
27.11.2006 16:11:12 (muokattu 27.11.2006 17:21:27)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Voisko tehä tohon vähä juttua 200-400e hintaluokan akustisista?
Vai onko ne jo ihan skeidaa :)
Edit. meinasin että eri malleista kertoa jotain. kun tuossa oli esitelty 4kö mallia?
 
flattopguitar
27.11.2006 16:15:04 (muokattu 27.11.2006 16:18:48)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä tota juttua voi käyttää minkä tahansa hintaluokan akustisten kanssa, mutta valikoiden. Kun on sijoittamassa vähemmän rahaa, niin joutuu karsimaan piirteistä, kuten kokopuisuudesta. Muuten samat hommat pitää olla suurinpiirtein kunnossa myös halvemmissa kitaroissa, jotta soitettavuus ja elinkaari pidemmän päälle toimii. 200-400e saa jo ihan hyvältä kuulostavan akustisen, jolla vähemmän akustista kitarointia harrastanut pärjää pitkään. Pidemmän päälle makutottumukset usein muuttuvat ja sitä usein alkaa huomaamaan piirteitä joita haluaisi omasta kitarastaan muuttaa. Silloin tulee aika myydä vanha pois ja hommata kalliimpi kokopuinen akustinen.
 
Les Fender
27.11.2006 17:51:43 (muokattu 27.11.2006 18:02:57)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Heitin tuon kopan muodon vaikutuksen soundiin nopeasti hatusta. Laittakaa alle parempia kuvauksia, niin lisäilen tai muokkaan tuon kohdan tekstiä.
 
Siihen vois heitellä vaikka linkkejä hyviin ääninäytteisiin Gibsonilta löytyy esim:
Super Jumbo
SJ-200 http://www.gibson.com/Products/Gibs … %20Guitars/Super%20Jumbos/SJ%2D200/
Jumbo
J-185 EC http://www.gibson.com/Products/Gibs … stic%20Guitars/Jumbos/J%2D185%20EC/
Round Shoulder Dreadnought
J-45 http://www.gibson.com/Products/Gibs … er%20Dreadnought/J%2D45%20Rosewood/
 
E: Noin kun linkki on kuvan kanssa niin vastaa samalla kysymykseen tyyliä: "No mitäs se tarkoittaa/miltä näyttää kun akkari on esim Square Shoulder Dreadnough tai Round Shoulder Dreadnought tai Jumbo tai...
 
"Living is easy with eyes closed!"
panadol
11.12.2006 12:43:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eräs vika johon olen törmännyt useissakin esim. kaukoidässä valmistetuissa kitaroissa on se, että puuosa joka tukee kaulaa ja johon kaula on kannen alla kiinnitetty, on liian korkea, tai "turvonnut", mikä aiheuttaa "hyppyrin" otelaudan rungon puoleiseen pähän.
 
Takavuosina mm. kokonainen erä tällaisia Fenderin halpismalleja oli myyntikelvotonta tavaraa.
 
Myös ns. paremmilla merkeillä kuten Yamahalla on esiintynyt tätä.
 
En ole kitaranrakentaja, mutta epäilen että ongelmaa ei syntyisi jos ko. osa valmistettaisiin puun syyt ylöspäin eikä poikittain, pystysuunnassahan puun eläminen on paljon pienempää?
 
Tätä et siis voi korjata kaularaudan säädöllä. Lievissä tapauksissa nauhojen tai otelaudan hionta saattaa auttaa.
 
Tarkista siis kaulaa pitkin "tähdäten", ja soittamalla kitaraa myös ylimmistä asemista; kielet eivät saisi rämistä täälläkään.
 
rksguru
09.01.2007 20:49:33 (muokattu 10.01.2007 16:17:57)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

EDIT: Tai no kysyn aloittelijaosiosta.
 
fendertalk
10.01.2007 23:28:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

panadol,
 
juuri siksi kun ne kaulablokit ovat pystysuunnassa, syntyy se kuuluisa hyppyri! pystyblokki pysy yhtä korkeana kuin aiemmin kun taas kansi vajoaa, elää, ja sivut myös, vaan eivät pääse blokin kohdalta " hengittämään".
 
panadol
11.01.2007 00:13:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

panadol,
 
juuri siksi kun ne kaulablokit ovat pystysuunnassa, syntyy se kuuluisa hyppyri! pystyblokki pysy yhtä korkeana kuin aiemmin kun taas kansi vajoaa, elää, ja sivut myös, vaan eivät pääse blokin kohdalta " hengittämään".

 
Ai niin päinkö se meneekin? No, seison korjattuna!
 
Tietääkö kukaan miten ongelman voisi välttää, tai vahingon jo tapahduttua, parhaiten korjata?
 
flattopguitar
11.01.2007 15:04:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tietääkö kukaan miten ongelman voisi välttää, tai vahingon jo tapahduttua, parhaiten korjata?
 
Asiakas välttää ongelman parhaiten pysymällä sopivan etäisyyden päässä näistä halpiskitaroista ja taas valmistaja säästyisi monelta ongelmalta käyttämällä paremmin kuivattua puuta. Jälkimmäinen seikka on minusta suurempi ongelman aiheutta kuin se miten päin sen kaulapalkki sinne laitetaan kiinni. Kaukoidän tehtaat toimivat sillä periaatteella, että tilaus sisälle -> toiminta käyntiin -> tilaus ulos. Tälläisessa ajattelumallissa ei kiinnitetä huomiota puiden vaatimiin kuivaus aikoihin tai muihin hienouksiin. Ei sillä ole merkitystä, koska kitarat ovat valmistuessaan soittokelpoisia ja sen suurempaa takuuta niille ei myönnetä.
 
Mikko L
19.03.2007 18:15:57
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mitä merkitystä on puulla akustisessa kitarassa? Mitkä ovat yleisimmät puuvaihdoehdot? Mikä näistä tulisi valita?
 
Kaiken voi oppia kunhan vaan lopettaa harjoittelemisen.
flattopguitar
20.03.2007 09:28:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mitä merkitystä on puulla akustisessa kitarassa?
 
Aluksi ajattelin, että kysymyksesi on vitsi, mutta tarkemmin mietittynä nämä kaikki kohdat ovat hyvin oleellisia akustisissa soittimissa ja vastauksen arvoisia. Siis jos tarkoitat miksi "parhaissa" akustisissa kitaroissa käytetään valmistusmateriaalina puuta, eikä esimerkiksi jotain tekomateriaalia, niin se johtuu siitä että hyvä laatuisella puulla on akustisesti ominaisuuksia joita soittajat pitävät parhaimpina. Kyse on minusta myös historiasta, joka lähtee instrumenttien valmistuksen alkuajoista jolloin ei ollut muuta vaihtoehtoehtoa kuin valmistaa soittimet puusta. Nykysin voidaan valmistaa keinotekoisia materiaaleja joilla on puun ominaisuuksia, mutta näitä ei kuitenkaan ole vielä laajemmin siirrytty käyttämään.
 
Mitkä ovat yleisimmät puuvaihdoehdot?
 
Yleensä kansi on jonkin sortin kuusta, spruce. Riippuen käytetyn kuusen laadusta sointiin voidaan hakea jotain tietyn tyyppistä piirrettä. Yleensä pehmeämpiä puulaatuja käytetään sorminäppäilykitaroissa ja taas komppi/plektrasoittoon tarkoitetuissa kitaroissa kovia ja jämäköitä kuusilaatuja.
 
Perinteisesti takakantena ja sivuina käytetään ruusupuuta, jonka harvinaisuuden vuoksi alettiin korvaamaan halvemmissa malleissa mahongilla. Myös vaahteraa käytetään eteenkin sen kauniin ulkonäön vuoksi, mutta myös haettaessa kuivempaa ja puisempaa soundia. Takakannen ja sivujen materiaali lähinnä värittää sointia eikä sen laatu ole yhtä ratkaisevassa asemassa kuin kannen. Tästä syystä takakansi ja sivut voidaan tehdä laminoidusta puusta ja silti saada aikaiseksi kauniisti soiva kitara jos se on muuten rakennettu hyvin. Yleensä vika vain on siinä, että kun säästetään jossain, niin säästetään myös muualla. Eli, laminointi on usein merkki huonosta rakennuslaadusta kauttaaltaan, mutta tietenkin poikkeuksia löytyy.
 
Kaula voidaan tehdä aika monesta eripuusta, mutta yleisesti joko mahongista tai vaahterasta. Otelauta ja talla, joko eben- tai ruusupuusta.
 
Mikä näistä tulisi valita?
 
Ei ole yksiselitteistä vastausta. Se mikä itsestä kuulostaa parhaalta ja sopii soittotyyliin.
 
Strutsi
28.03.2007 18:08:30
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onkos jollakulla kokemusta näistä ibanezin teräskielisistä akustisista?
 
"If you feel bad about eating your dead mom, we can dig a grave and you can puke into it." -Monty Python
peteihis
28.03.2007 18:26:00 (muokattu 28.03.2007 18:29:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tämä ohje on tarkoitettu aloittelijatason yläpuolelle tuleville kitaroille.
 
Tämmönen ehdotus vaan: Olisko laitaa tämmöinen ajatus että pohtisitte (näin julkisella foorumilla) myös laminaattikantisen postiivisia puolia. Esimerkiksi että ovat vähäemmän herkkiä sään vaihteluille ja vaativat vähemmän huomiota ylläpitoonsa.
 
Jos tietää joutuvansa kitaransa kanssa baareihin, nuotion ääreen, saunailtoihin, pakkaseen, helteeseen, satee... noh... sadekatokseen. ;) ... on mielestäni laminaattikantinen kuitenkin se oikeampi vaihtoehto, joukossa on kuitenkin hyviäkin, vaikka nuo perustelut puukantisen puolesta ovatkin epäilemättä oikeita.
 
Monelle tämänkin palstan lukijalle kitara on työkalu, jonka pitää mukisematta kestää ne "normaalit" olosuhteet, joihin sen tietää joutuvan (ns ."Mitäs on kitaraks ruvennu?") Tai olisko oma osto/valintaopas tällaseen käyttöön hakeville tai aloittelijoille paikallaan?
 
(Ittelläni on joskus 90 luvun alussa ostamani teräskielinen laminaattikantinen Segovia. Ei ehkä mikään huippuvehje saundiltaan, mutta riittävän hyvä ja teknisesti on pelannut. Ei sillä oo koskaan mitään tyhmää tehty, mutta se on joutunut kaikkiin edellä mainitsemiini paikkohin eikä oo pahemmin valitellut, ei vedellyt eikä repeillyt. Nauhat on pitänyt tasata pariin kertaan kulumisen takia.)
 
flattopguitar
29.03.2007 15:17:46 (muokattu 29.03.2007 15:19:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sinähän jo siinä kerrot laminaattikantisten positiivisia puolia. Mutta ongelma ei ole siinä, etteikö niistäkin pystyisi tekemään hyviä, vaan siinä ettei kukaan tee. Kokolaminointi on käytännössä aina merkki siitä, että tuotannossa yritetään päästä mahd. halvalla. Tämä valitettavasti näkyy kauttaaltaan koko kitarassa. Jos kokolaminoidun kitaran rakentamiseen käytettäisiin suunnittelu vaivaa ja työtä kuten yleensä kokopuisen, niin sen hinta nousisi myös laadun kanssa. Tämä taas on tyhmää, koska samalla vaivalla voisi käyttää ainakin kokopuista kantta, joka antaa elävämmän soundin ja enemmän voluumia.
 
Archtop kitaroita on valmistettu kokolaminoidusta puusta useiden tasokkaiden valmistajien taholta, jotka normaalisti tekevät käsin veistämällä vastaavia kitaroita, mutta käsittääkseni akustisia ei ole. Archtop kitaroita siitä syystä, että kaarevaan muotoon prässätty kansi soi muodon vuoksi paremmin kuin tasainen ja laminoitu Archtopkitara ei ole yhtä herkkä kiertämään kuin kokopuinen, mikä on tärkeää jos sitä soitetaan lavalla suurella voimakkuudella. Komposiittikitarat ovat enemmän tätä päivää ja niissä on minusta tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia. Jos haluaa sellaisen hyvän soinnin jossa kuulee sitä "puuta", niin laminoidusta tai komposiittikitarasta sellaista ei vain lähde.
 
peteihis
29.03.2007 16:49:35 (muokattu 30.03.2007 00:52:34)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ongelma ei ole siinä, etteikö niistäkin pystyisi tekemään hyviä, vaan siinä ettei kukaan tee.
 
No jopas nyt.... :(
 
Kokolaminointi on käytännössä aina merkki siitä, että tuotannossa yritetään päästä mahd. halvalla. Tämä valitettavasti näkyy kauttaaltaan koko kitarassa. Jos kokolaminoidun kitaran rakentamiseen käytettäisiin suunnittelu vaivaa ja työtä kuten yleensä kokopuisen, niin sen hinta nousisi myös laadun kanssa.
 
Kai se on sitte noin, mutta jokin tässä asetelmassa vähän sotii insinöörin järkeä vastaan. Tottahan helpommista materiaaleista saadaan tehtyä tuote edullisemmin mutta _hyvällä_ suunnittelulla _pitäisi_ saada myös hintaan vaikuttavat tekijät ojennukseen vaikka suunniteltaisiinkin laadukkaampi tuote. --> Ei pitäisi näkyä niin paljon valmistuksen hinassa, kun jatkuvat kustannukset on pienemmät. Ostaja olisi ehkä silti valmis maksamaan enemmän.
 
Mutta mää mitään pisneksestä ymmärrä.... ... enkä ollenkaan väitä vastaan tuohon saundiasiaan.
 
Archtop kitaroita ...
 
Harvojen herkkua nykyään :)
 
Juu, mutta täytyy myöntää että olen väärä henkilö tästä vänkäämään. Yli tonni akkarista tuntuisi ainakin nykytilanteessa aika paljolta. Toisaalta ne budjettikatot pruukkaa räjähtää komeesti taivaan tuuliin, kun jokin asia alkaa tosissaan kiinnostaa. (...nään ruusunpunaisia päiväunia 4000€ sähkiksestä. Uniksi taitavat jäädäkin. ;) )
 
Jaken
03.04.2007 17:25:48 (muokattu 03.04.2007 17:44:44)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

2b. Kuntokartoitus/kaulankulma
Katso kaulaa pitkin tallaan päin. Kitaran otelaudan pitäisi olla samalla tasolla kuin tallan, eli molempien yläosat osuvat suurinpiirtein toisiinsa jos vetää viivoittimella suoran viivan otelaudan päältä. Jos suora viiva osuu paljon yllemmäs tai alemmas on kitaran kaulankulma pielessä. Yleensä niin, että otelaudasta vedetty suora viiva osuu tallan puoliväliin tai jopa alle, mutta joskus toisinpäin, niin että talla on vajonnut.

 
Tämä nyt menee vähän ohitse, vai onko käsitykseni kitaroista aivan vääristynyt. Tuo että kaula ampuisi ylöspäin suhteessa koteloon, tarkoittaisi että lähemmäs kaulaa mentäessä kieletkin olisivat lähempänä otelautaa/nauhoja. Ainakin omassa (Ibanez V50) otelauta ampuu selkeästi alas suhteessa tallan yläosaan (siis siihen mistä kielet virittyvät), ja onhan se ymmärrettävää, kun kieletkin ovat selkeästi korkeammalla kaulaa mentäessä alaspäin (siis bodya/tallaa päin). Ja näinhän sen käsittääkseni pitääkin olla, jotta voitaisiin kompensoida pienempää nauhojen väliä.
 
Enkö ymmärrä ylläolevaa kirjoitusta, vai onko kitarani aivan muotopuoli :)
 
Edit:
Ahaa, eli nähtävästi tallaksi sanotaan tuota missä tuo tallapala ja kielet ovat kiinni... Itse luulin vielä äskettäin että talla on vain tuo möhkäle joka jännittää kielet tuola toisessa päässä. Ok, ihan hyvin tuo kitarani siihen ampuu kyllä.
 
flattopguitar
04.04.2007 09:35:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ja onhan se ymmärrettävää, kun kieletkin ovat selkeästi korkeammalla kaulaa mentäessä alaspäin (siis bodya/tallaa päin). Ja näinhän sen käsittääkseni pitääkin olla, jotta voitaisiin kompensoida pienempää nauhojen väliä.
 
Taisit jo ymmärtää, että otelaudan pitäisi olla samalla tasolla sen tallan yläosan kanssa, johon tallaluu ja kielet tulevat kiinni (tai itseasiassa kielet ankkuroituvat kanteen sen alapuolelta niin kutsuttuun brigde-plate:een). Tämän tarkistamiseen tarvitaan puolimetriä pitkä ja joustamaton viivoitin tai vastaava suoramitta, joka asetetaan nauhojen päälle kaulan keskivälillä. Mitan toisen pään pitäisi asettua lähes samalle tasolle kuin tallan yläosa. Jos kaula on loivasti alaspäin kohti kantta 14. nauhalta ylöspäin, niin tämä on ihan normaalia ja joidenkin valmistajien tapa saada kielet soimaan paremmin ylhäältä.
 
Itsellekin selvisi vasta vähän aikaa sitten, että klassisissa kitaroissa tämä kaulankulma ei pidä aina paikkaansa, vaan niissä kaula voi tarkoituksella olla vähän alempana kuin tallan yläosa. Kielethän ovat klassisissa korkeammalla ja itse tallauu melkoisen matala, joten tämä aikaansaaminen on itsestään selvää.
 
-Cale
14.05.2007 10:38:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tälläinen vika on usein kitaroissa, jotka ovat roikkuneet muutaman vuoden musiikkiliikkeessä missä ei ole huolehdittu huoneilmankosteudesta kuivina aikoina. Eli, lähes kaikissa pikku- ja isommissa suomalaisliikkeissä joissa ei ole osaavaa henkilökuntaa.
 
Miten tuosta ilmankosteudesta tulisi huolehtia jos akustisen tässä piahkoin hankin? Hyvä opas kyllä, sai paljon apua mihin kannattaa kiinnittää huomiota kun akustista ostaa! Pläjäytän plussan +
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti