Livetoiminta ›

Foorumia luettuani on tullut selväksi, että ajettaessa bassoa/basaria PA:n kautta, on helppo rikkoa laitteensa. Työpaikallani (koulu) on kiinteästi asennetut JBL EON15 G2 - aktiivikajarit. Lisäksi löytyy erillinen EONSUB G2 -aktiivisubbari, jota ei ole kytketty eikä kiinnitetty. Mikserinä on Soundcraft Spirit FX16.
 
Tähän asti PA:n läpi on ajettu vain laulut ja keyboard. Rummut, basso ja kitarat ovat tulleet suoraan lavalta. Tarkoituksena olisi mikittää bändiä, jotta lavan volumea voitaisiin laskea. Tila on melko suuri ja soittajilla särkyy korvat, jos takariviin asti pitäisi kuulua.
 
Kysymyksiä:
 
- Voiko EON15-kajareista ajaa bassoa/basaria?
- Auttaako kompressori/limitteri?
- Jos käytän subbaria, miten miksaan? Poistetaanko ko. kanavat main mixistä ja ajetaan auxin kautta suoraan subbarille?
- Miten sijoitan subbarin, kun niitä on vain yksi?
 

 
Linkit laitteisiin:
http://www.jblpro.com/eong2/eon15g2.htm
http://www.jblpro.com/eong2/EONSUB.htm
http://www.soundcraft.com/product_sheet.asp?product_id=22

- Voiko EON15-kajareista ajaa bassoa/basaria?
- Auttaako kompressori/limitteri?
- Jos käytän subbaria, miten miksaan? Poistetaanko ko. kanavat main mixistä ja ajetaan auxin kautta suoraan subbarille?
- Miten sijoitan subbarin, kun niitä on vain yksi?
 
Pikaisesti senkummemin asiaa tonkimatta...
 
-EON15:n kautta voit ajaa bassoa/basarin napsua. Bassosta ei äänikuvan selkeyden takia kannata kaivella niitä matalimpia oktaaveja. Ylemmät harmoniset riittävät hyvin.
-Subi voi olla kytketty jakosuodon kautta tai auxiin kuten ehdotit. Auxin kautta on helpompi pitää alakerta "puhtaana". Silti pitää kanavan olla auki pääkaiuttimiinkin. Pääkaiuttimista voi leikata master eq:lla alakertaa pois ja ajaa subille haluttujen kanavien osalta botnet auxiin. Käytä post -auxia, niin subin syöttö seuraa pääkanavia.
-Keskelle jos vain onnistuu.
 
EDIT: Tuosta subikanavasta senverran lisää... tuo "puhtaana" vaatii hieman lisää, jotta se avautuu. Kun sinne Auxiin (missä subbanen luuraa) ajetaan tavaraa vaan niistä kanavista, joissa oikeasti on jotain mikä pitää kuulua alarekisteristä, ei sinne subiin mene kaikki turhat töminät, kolinat ja vuodot esim. laulumikeistä. Matalilla taajuuksilla monesta mikistä vastaanotetut taajuudet summautuessaan aiheuttaa kaikista helpoiten kaikenmoisia ei-toivottuja vaihe-eroilmiöitä.
Ja normaalistihan hommaan käytetään ryhmälähtöä... mutta kun nyt auxeista kysyttiin, niin...

sama on itsellä ollut mietinnässä tosin kaappeina db technologies 405 livet ja subina saman lafkan sub 15. Tarkoitus olisi ajaa mahdollisimman paljon soittimia kyseisten vermeiden läpi jotta saisi lavamökää pienemmäksi.
 
Mietinnässä on ollut myös jokin (mahd halpa) kompura/gate/limitteri systeemi johon voisi ajella basaria ja snarea(gate/limit) sekä käyttää masterissa limitterinä. Mikserissä=yamaha mg 166cx on riittävät kompressorit muihin tarpeisiin.
 
Eli miten tämä juttu kannattaisi toteuttaa, ehdotuksia ja ideoita?
 
basari ja snare limitterillä ja gatella?
masteriin limitteri ettei mene yli vai ajellaanko vaan hiljempaa?

Kysymyksiä:
 
- Voiko EON15-kajareista ajaa bassoa/basaria?
 
vast: -EON15:n kautta voit ajaa bassoa/basarin napsua. Bassosta ei äänikuvan selkeyden takia kannata kaivella niitä matalimpia oktaaveja. Ylemmät harmoniset riittävät hyvin.
 
Voit ja melko huoletta.
 
- Auttaako kompressori/limitteri?
 
Ei noi ny mitään maailman välttämättömimpiä ole. Jos niitä on, niin kiva, vaan ilmankin tarttee tulla toimeen.
 
- Jos käytän subbaria, miten miksaan? Poistetaanko ko. kanavat main mixistä ja ajetaan auxin kautta suoraan subbarille?
 
Vast: -Subi voi olla kytketty jakosuodon kautta ...jos sinulla on jakosuodin, muistaakseni tossa subissa semmoista ei ole. . tai auxiin kuten ehdotit. Auxin kautta on helpompi pitää alakerta "puhtaana". . Pääkaiuttimista voi leikata master eq:lla alakertaa pois ja ajaa subille haluttujen kanavien osalta botnet auxiin. Käytä post -auxia, niin subin syöttö seuraa pääkanavia. ...Jos ja kun subissa ei ole sisrak jakosuodinta, tossa muistaakseni on vain linkout tai loopout vai mikä ny nimeltään olikaan, mutta yläkaapille lähtee tasan sama signaali ko mitä subiinkin tulee. Yläkaapissa sitten on jonkinmoinen oma Equ, lf näyttäis olevan 125 Hz.. Jos ei ole jakosuodinta käytettävissä, niin minustkin kandee tehdä niin, että Main- outista piuhat yläkaappeihin ja Auxin kautta basari ja basso subiin. Yläkaapin equlla vai onko se low- cut sitten leikkaa taajuudet alle 125Hz pois...
vast: Silti pitää kanavan olla auki pääkaiuttimiinkin Kyllä. Se pelkkä botne on pelkkää muhjua.
 
Siis simppelisti periaate olis se, että kaikki (myös basso ja bassari) yläkaappeihin ja yläkaappien equsta käännät alinta botnea sopivasti pois. Basso ja bassari sitten auxin kautta myös subiin.
 
- Miten sijoitan subbarin, kun niitä on vain yksi?
 
Vast: -Keskelle jos vain onnistuu.
 
Käytännössä - herttaisen yhdentekevää. On siinä tietty eroa onko se seinää vasten vai nurkassa vai miten, vaan eipä noita alataajuuksia juuri korva paikanna.
 
Noita JBLlän yläkaappeja on joskus tullut vastaan ja niinhän noi speksitkin sanoo, että niistä irtoaa 129?dB. Empiirinen kokemukseni sanoo, että oli mitä oli, mutta normikoulun normipjumppasaliin niistä irtoaa taatusti tarpeeksi. Toi subi on sitten itselleni vähän kysymysmerkki. Taustamusan toistossa epäilemäti antaa oman lisänsä, vaan livebändille vaikuttaa vähän alamittaiselta? Speksit lupaavat 117dB? Toi yläkaappien ja subin suhdeluku saisi olla päinvastoin. Minunkin bändini on melkoinen hissuttelija... mut en menis vannomaan, että tuommoisilla pärjättäis.
Jos meinaat jakosuodinta hankkia, niin melkein miettisin subbarin päivittämistä semmoiseen, missä se löytyy sisäänrakennettuna. Mitä _noitakunkku_ jäljempänä kyselee, niin toi hänen SUB15 on melko lailla järeämpi vehjes ja siinä on minust ihan toimiva jako yläpäille. Hinta alle 800,- Vanha vaihtoon+jakosuotimen hinta, niin ei se ny ole edes kovin paljon kalliimpi.
 
sama on itsellä ollut mietinnässä tosin kaappeina db technologies 405 livet ja subina saman lafkan sub 15. Tarkoitus olisi ajaa mahdollisimman paljon soittimia kyseisten vermeiden läpi jotta saisi lavamökää pienemmäksi.
 
Anna mennä vaan. Mikseristä piuha subin stereojakariin ja ko sinulla on 15_ yläpäät, niin jakotaajuus siihen alimpaan, eli 80Hz. Sit vaan sitä lavamökää pienemmäksi.
 
Mietinnässä on ollut myös jokin (mahd halpa) kompura/gate/limitteri systeemi johon voisi ajella basaria ja snarea(gate/limit) sekä käyttää masterissa limitterinä.
 
Unohda noi mahdhalvat. Opettelet vaan toimimaan ilman. Ne ei ole mitään maailman välttämättömimpiä asioita. Kalliimmillakaan ei tee sitten yhtikäs mitään, jos ei tiedä mitä on tekemässä.
masteriin limitteri ettei mene yli vai ajellaanko vaan hiljempaa?
 
Noissa ämyreissä on oma limitteri. Jos ja kun se tarraa kiinni, niin sen kuulee, eikä tartte sitä lampun vilkkumista katsoa. Se äänenvoimakkuuden säädin pyörii välillä 7-17.
Ennen klo 12 ei tapahdu mitään. Täpölle ny ei yleensä koskaan kannata kääntää mitään. Jos käännät ne kiinteästi asentoon 15-16 ja sit mikseristä loput, niin pelittää sen mitä pelittävät. Ei silloin ny kumminkaan vallan hiljaista ole.

Meillä on pelkät yläpäät ja niihin tuuppaan laulut, kiipan ja basarin.
 
Basarin kanssa on DBX 166 pelittänyt ihan perkeleen hyvin. Gate toimii helvetin hyvin ja kompuralla + limiterillä saa tarpeen mukaan lyttyyn + napsua. Varoo vaan ettei auo sitä alapäätä niin mitään ongelmia ei ole ollut.
 
Toi gate + compura on ollut minulle kova sana basarin kanssa.

Meillä on pelkät yläpäät ja niihin tuuppaan laulut, kiipan ja basarin.
 
Basarin kanssa on DBX 166 pelittänyt ihan perkeleen hyvin. Gate toimii helvetin hyvin ja kompuralla + limiterillä saa tarpeen mukaan lyttyyn + napsua. Varoo vaan ettei auo sitä alapäätä niin mitään ongelmia ei ole ollut.
 
Toi gate + compura on ollut minulle kova sana basarin kanssa.
 
Jep
 
Nimenomaan tämä itselläkin oli ideana että saisi sitä basarin sointia ja muuta taustamölyä sieltä basarimikistä pois eli gatea kehiin ongelmana lähinnä ripeämmät tuplabasarit jne, samaa voi tietysti käyttää myös snarella kun niitä vuotoja sinnekkin tulee jokatapauksessa varsinkin jos vähänkään rankemmalla kädellä kompressoi.

Witch_King
Nimenomaan tämä itselläkin oli ideana että saisi sitä basarin sointia ja muuta taustamölyä sieltä basarimikistä pois eli gatea kehiin ongelmana lähinnä ripeämmät tuplabasarit jne
 
Mä otan lähinnä napsua, eli geitti on todella lyhyt. Tosin varaa olisi ottaa sitä sointia enempikin, mutta tällä setupilla napsu riittää. Ja kun subikkaita ei ole niin turhaan tuutata sitä alapään sointia noihin yläpäihin.
 
Anyways, nopeissakin tuplabasari-iloitteluissa toi setuppi (D112 luukulla + DBX 166 perässä) toimii mainiosti, ainakin mulla. Hyvä gate tossa vehkeessä... Eihän toi rumpalismies toki mikään Kolliasin George ole, mutta kumminkin:-)

basarin sointia ja muuta taustamölyä sieltä basarimikistä pois
 
Hoho.
 
Kaiken pahan alku ja juuri on tosiaankin soiva bassorumpu.
 
Ziisus mikä lähtökohta.

EDIT: Tuosta subikanavasta senverran lisää... tuo "puhtaana" vaatii hieman lisää, jotta se avautuu. Kun sinne Auxiin (missä subbanen luuraa) ajetaan tavaraa vaan niistä kanavista, joissa oikeasti on jotain mikä pitää kuulua alarekisteristä, ei sinne subiin mene kaikki turhat töminät, kolinat ja vuodot esim. laulumikeistä.
 
Joo, jotenkin noin minäkin sen näkisin. Masterista signaali ko menee semmoisenaan yläkaappiin, (siis myös siitä bassosta ja bassarista) ja yläkaapissa leikataan ne ihan alimmat pois... ja AUXin kautta basso ja bassari subiin, niin homma toimii just niin hyvin ko se voi tuolla virityksellä toimia. Enkä sanoisi, että siinä ny olisi mitään huonoa. Noin "normisti" masterista laitetaan signaali jakosuotimeen (tai kajariprossuun), joka hoitaa saman asian.
Sinne subiin ei todellakaan kannata laittaa vaikkapa laulumikistä yhtään mitään, subbarilaulu on minust erittäin epämusikaalista. Mut toisinpäin, eli jos bassoa ja bassaria tahtoo toistaa, niin niiden tarttee kuulua myös yläkaapeista. Melkoisen tuhnua saundia muuten luvassa.
 
Mut sit noista kompuroiden ja geittien livekäytöstä varmaan riittää juttua maailman tappiin. Vaan jos ny ketju alkaa kysymyksellä... meneeks kamat rikki ja ... miten subbari kytketään kehiin mukaan... niin se ny ei minust ole ihan samassa ketjussa käsiteltävä aihe.
 
Mä ny varmuuden välttämiseksi viä vastaan aloittajalle, että:
Meneeks kamat rikki? - ei ne mene. Niinkauan kuin volumet pysyvätten niissä rajoissa, mitä kaiutin- vahvistinyhdistelmä kohtuudella antaa, niin se ei mene rikki. Se kaiutin vain ei toista kaikkea sitä, mitä tarjolla olisi. Bassot ei lepata lahkeita, eikä aallota lattiaa, mutta ei siinä mitään mene rikki. Mä ny olen pahainen harrastelija, mut neljännesvuosisadan erinäköisissä harrastebändeissä olen soittanut ja erinäinen määrä budjettiluokan bändikamaa on käsieni läpi kulkenut... vaan ei mikään ole koskaan mennyt soittamalla rikki. Hmmm... en ole toisaalta koskaan yrittänyt repiä niitä viittä vihoviimeistä wattia vehkeistä ulos, joten olisiko tuossa syy- yhteys?
Tuosta Eonista en muista, mut melkoisen useista aktiiviämyreistä löytyy sisäänrakennetut limitterit ja ne on melkoisen idioottivarmoja vekottimia. Vaikea rikkoa syöttämällä sisään audiosignaalia. Sen sijaan minkä tahansa saa rikki, jos sillä yrittää repiä enemmän, kuin mihin laite on tarkoitettu. Joka tahtoo, saa näytteeksi mutkalle väännetyn rautakangen.
Miten subbari kytketään ketjuun mukaan? - niin ilman erillistä jakosuodinta simppelein tapa on jo ketjussa mainittu.
 
Nuo kompressorit ja gatet auttavat sitten, ko niiden tarpeen huomaa. Vaan jos kyse on koulun äänentoistokamoista, joilla on sekalainen määrä vaihtelevia käyttäjiä, niin mielummin erittäin simppeli systeemi. Vois vaikka jättää subin kytkemäti. Ellei tietty opetustarkoituksessa, vaan mä en tiedä miten paljon äänentoistoa musaopetuksen OPSiin mahtuu.

Hoho.
Kaiken pahan alku ja juuri on tosiaankin soiva bassorumpu.
Ziisus mikä lähtökohta.
 
Mä luin ton kanssa ensin noin. Päädyin kumminkin johtopäätelmään, että kirjoittajalla lie pilkkuvihre ja huano lauserakenne. En ny ihan usko, että kukaan toivoo keikkaräkkiin laitetta, joka leikkaa bassarista soinnin pois. Tai, **tustako sen tietää, en mä kaikkien musatyylien päälle ymmärrä. Hunppa, tango ja viimevuasisadan pualivälin ja vähän sen jälkeinen rokki. Sit mun ymmärrys alkaa loppua.
 
(Sorry offtopic... en voinu välttää kiusausta... kuten en koskaan)

rintapek:
En ny ihan usko, että kukaan toivoo keikkaräkkiin laitetta, joka leikkaa bassarista soinnin pois.
 
Niin...:-)
 
Omilla kohtuu keskinkertaisilla yläpäillä ei sieltä oikeasti saa, eikä toisaalta myöskään tarvitse, muutakuin sen napsun. Tulee sitä sointiakin, mutta aika hintsusti. Toisin sanoen suhteessa siihen napsuun aika ujosti. Napsu riittää, bändin kanssa dikataan kun basari erottuu huomattavasti paremmin.
 
Kunnon alapäillä varustettua PA:ta en ainakaan itse ala hommaamaan basarin jysähtämistä varten. Jos isompi keikka osuu kohdalle niin PA:kin on aina tullut jonkun muun puolesta, puhun nyt lähinnä reeneistä ja pikkukeikoista jonne omat romut raahataan.
 
Eli tietoinen valinta, ihan toimiva omilla systeemeillämme. Oishan se kiva jos sais sellasen kunnon... Mut joo.
 
Ja toiseen kyssäriin, ei hajoa. Pitää vaan hiffata mitä on tekemässä ja mitkä on realiteetit. Tiukasti geitattu ja lyttyyn länätty piikki on tietty semmoinen nuija millä saa kamat hajalle, jos ei tiedä mitä tekee.

Niin...:-)
 
Omilla kohtuu keskinkertaisilla yläpäillä ei sieltä oikeasti saa, eikä toisaalta myöskään tarvitse, muutakuin sen napsun. Tulee sitä sointiakin, mutta aika hintsusti...
 
Toi ny on aivan eri asia. Jos sinulla on "yläpäät" olemassa, niin tolla "napsulla" saat bassarin lyönnin kuulumaan. Se on erittäinkin toimiva juttu. Itte muistelen mistään mitään tietämäti tehneeni tuota jo 80- luvun alussa.

Niinhän "se" on:-) Pointti oli vaan tossa että tollasessa tapauksessa sen soinnin pois leikkaaminen on ihan perusteltu juttu.
 
Jos vielä vähän OT:a niin eipä noilla isoilla hevikeikoillakaan välillä tunnu muuta tulevan kuin napsua... Mutta se onkin sitten taas eri juttu.

Sori offtopic jo tässä vaiheessa...
 
Nuo kompressorit ja gatet auttavat sitten, ko niiden tarpeen huomaa. Vaan jos kyse on koulun äänentoistokamoista, joilla on sekalainen määrä vaihtelevia käyttäjiä, niin mielummin erittäin simppeli systeemi. Vois vaikka jättää subin kytkemäti. Ellei tietty opetustarkoituksessa, vaan mä en tiedä miten paljon äänentoistoa musaopetuksen OPSiin mahtuu.
 
Koulujen äänentoistolaitteistot voivat olla hyvinkin eritasoisia, samoin järjestelyt niiden hoitamisessa. Meillä esimerkiksi on tällä hetkellä PA:na turbosoundia ja lab gruppenia, 4kpl yläpäitä ja yks subi (TXD-218). Mikserinä Midasta (Venice 320), räkissä sitten 4 kpl dbx:n 166:ta ja efektipuolella ihan tce:n ja lexiconin halvempaa osastoa. Plus perusmikit ja monitorit, sekä ihan mukava valovalikoima (ei nyt liikkuvia sentään). Eli hyvinkin riittävä kalusto.
 
Tekniikkaa hoitaa aina parin-kolmen vuoden ajan pari oppilasta/opiskelijaa, jonka jälkeen nämä itse kouluttavat itselleen seuraajat. Olen nyt kouluttamisvaiheessa, kirjoitan ylioppilaaksi ensi vuonna ja kahdeksasluokkalainen seuraaja jatkaa.
 
Koulu on yhdistetty yläaste + lukio, yläasteen puolella on musiikkipainotteinen luokka. Oppilaita vajaa tuhat yhteensä. Tapahtumia isompien juhlien lisäksi muutama bänditapahtuma + monia puhetilaisuuksia vuodessa.
 
Ei tällä viestillä kai ole muuta tarkoista kuin sanoa, että voi nämä hommat kouluissa vähän eri tavallakin hoitaa. Tämä toki vaatii rahaa, joka monissa kouluissa on hyvinkin tiukalla.

Sori offtopic jo tässä vaiheessa...
 
Ei hätiä mitiä... minä ton offtopicin taisin täsä ketjussa aloittaa.
 
Koulujen äänentoistolaitteistot voivat olla hyvinkin eritasoisia, samoin järjestelyt niiden hoitamisessa...
..Ei tällä viestillä kai ole muuta tarkoista kuin sanoa, että voi nämä hommat kouluissa vähän eri tavallakin hoitaa.
 
Toki kouluja on erilaisia. Niissä on erilaiset systeemit. Sinun koulussasi on omanlaisensa systeemit. Vaan jotenkin en sitten usko, että sieltä sinun oppilaitoksestasi käsin kysyttäisiin, että miten subbari kytketään... vai?

Sori offtopic jo tässä vaiheessa...
 
Jatketaan sitten samalla linjalla ja oikeen olan kautta.
 
Tämä toki vaatii rahaa, joka monissa kouluissa on hyvinkin tiukalla.
 
Musta taas tuntuu, että sitä rahaa kyllä on, mutta sitä tungetaan niin käsittämättömiin paikkoihin ettei mitään rajaa. Kun mä olin yläasteella/lukiossa, meidän koulussa oli lavalle laitettu valot ihan vimosen päälle. Kaappikaupalla pesukoneen kokoisia dimmereitä ja hieno DMX-tiski. Äänentoistopuolelta salista löytyikin sitten telesten keskusradio ja valkoiset, sievät ja huomaamattomat pikkupurnukat.
 
Päk tu pisnis. Mun mielestä sitä kompuraa ei välttämäti tarttis jos ajaa pelkkää napsua. Nääs, jos basaria polkasee vähän sievemmin, niin se ei vaan napsahda vaikka kanava-eq:t olis kaakossa. Sitte taas kun sitä polkasee vähän lujemmin, niin se kyllä napsahtaa ihan pelkällä mikin asettelullakin, mutta jos kanava-eq:t on siellä kaakon puolella, niin soundi on sitten ihan jotain muuta kuin mitä sen pitäis olla. Kompura syö toki liikavolan pois, mut se kuulostaa enää lähinnä ylimääräiseltä haikan iskulta... Tai jotain.

Kiitoksia kaikille kirjoittajille vastauksista, jotka ovat tiivistettynä tähän mennessä:
 
- Kaiuttimet eivät mene rikki, kun volumet pysyvät kurissa.
- Kompressorin käyttö ja asetukset ovat makuasioita.
- Basso/basari miksataan subbarille AUX-kanavan tai ryhmälähdön kautta ja otetaan mukaan myös master-kanavaan.
- Subbarin sijoituksella ei ole suurta merkitystä. Ei kuitenkaan kulmaan tai seinää vasten. Ilmankin pärjätään.

Meikäläinen arvioi ämyreitä esim. niin, että laitan tulemaan musaa, jonka sointi on tuttu. Siitä on helppo lähteä arvioimaan mihin kaapit sopii ja pääsee itse pyörimään tilaan. Lisäksi testilevy tarkempaan tutkailuun.
 
Itselläkin odottelee yhdet alapäät, joita ei ole vielä tullut sovellettua mihinkään. Ensin aion testata levyn kanssa mihin käyttöön ne toimii. Sitten vasta livemusakäyttöön jos rupeaa kuulostamaan levyltä hyvältä.
 
Kunnollinen jakari subbaritouhuissa on aika hyvä varuste. Kun jakosuotimesta säädetään, että subbarilta tulee vain melko matalia ääniä, on subbarin paikkaa vaikea kuulla. Yhdellä subbarilla pärjää pitkälle. Kahden subbarin hyöty on mielestäni siinä, että siitä saa jalustan johon voi tolpalla kiinnittää yläpäät.
 
Koulujen äänentoistolaitteistot voivat olla hyvinkin eritasoisia, samoin järjestelyt niiden hoitamisessa. Meillä esimerkiksi on tällä hetkellä PA:na turbosoundia ja lab gruppenia, 4kpl yläpäitä ja yks subi (TXD-218). Mikserinä Midasta (Venice 320), räkissä sitten 4 kpl dbx:n 166:ta ja efektipuolella ihan tce:n ja lexiconin halvempaa osastoa.
 
Kuulostaa kouluksi melko hyvin varustellulta. Minä olen pitänyt yhteisökäytössä olevissa laitteissa jonkinmoisena ongelmana kun laitteita käyttää myös sellaiset, jotka ei todellakaan osaa käyttää niitä. Näinhän sitä tuli itsekin aloiteltua ala-asteella äänisäätäminen isolle liikuntasalille niissä merkeissä, että Telesten äänivehkeet särisi ja taisi bassotki olla säädetty vähän muhkeampaan asentoon... onneksi ei ollut tehoa paljoa käytössä.

Meikäläinen arvioi ämyreitä esim. niin, että laitan tulemaan musaa, jonka sointi on tuttu. Siitä on helppo lähteä arvioimaan mihin kaapit sopii ja pääsee itse pyörimään tilaan. Lisäksi testilevy tarkempaan tutkailuun.
 
Itselläkin odottelee yhdet alapäät, joita ei ole vielä tullut sovellettua mihinkään. Ensin aion testata levyn kanssa mihin käyttöön ne toimii. Sitten vasta livemusakäyttöön jos rupeaa kuulostamaan levyltä hyvältä.
 
Kunnollinen jakari subbaritouhuissa on aika hyvä varuste.
 
Tokihan soundiin vaikuttaa myös mixeri ja pääte. Eikös tämä ole vähän niinkuin pa:n viritystä?

Tokihan soundiin vaikuttaa myös mixeri ja pääte. Eikös tämä ole vähän niinkuin pa:n viritystä?
 
Empä ole huomannut niillä läheskään yhtä dramaattisia vaikutuksia kuin kaapeilla ja jakarin säädöillä. Tokihan jos ääripäihin mennään, alkaa vaikutukset huomaamaan. Suuri vaikutus on sillä osaako käyttää kunnolla jotain laitetta vai ei.