Etno, proge, latin ›

Stella Star Clubille sai ainakin vielä tovi sitten suhtkoht helposti järkättyä erilaisia klubityyppisiä tapahtumia. Joltain palstalta jostain threadista olin tosin lukevinani että paikan tämänhetken ohjelmapoliittinen tilanne olisi hivenen epämääräinen.
 
No joo totta kai koska Stella Star klubi on juuri tuntemattomille wannabe rockbändeille suunnattu paikka, missä suurin piirtein bändit soittavat sen yhdes kaljakorin voimin. En oikein uskoisi että jazz-yhtye saisi paljoakaan hyväksyntää siellä kun suurin osa maksavista asiakkaista ovat näkyvästi siellä mustine hiuksineen ja Iron Maiden paidat päällä :)

No joo totta kai koska Stella Star klubi on juuri tuntemattomille wannabe rockbändeille suunnattu paikka, missä suurin piirtein bändit soittavat sen yhdes kaljakorin voimin. En oikein uskoisi että jazz-yhtye saisi paljoakaan hyväksyntää siellä kun suurin osa maksavista asiakkaista ovat näkyvästi siellä mustine hiuksineen ja Iron Maiden paidat päällä :)
 
Puhutaanko me nyt samasta paikasta? Eräässäkin illassa oli kaksi vahvasti fuusion suuntaan kallellaan olevaa yhtyettä, toinen niistä vieläpä suhteellisen nimekäs, pari täyspitkääkin tehnyt kokoonpano. Molemmat saivat ihan kunnon liksan, paikka oli täynnä erilaisia ihmisiä laidasta laitaan eikä mitään "hyväksyntä"ongelmia ollut. Varmaan sitten hevibändien soittaessa siellä on enemmän heviporukkaa jne.

Toisaalta Espalla ja Juttiksella ei peritä pääsymaksua, joten siitä on tullut olettamus ettei jazzista kannata maksaa. Yllättäen sama "jazzyleisö" on valmista maksamaan Kirjurin konserteista 50 € päästäkseen kuulemaan Alicia Keysin kaltaista keskitasoista artistia (varustettuna 3 litran valkkaripatruunalla) tai samaa kotimaista bändiä, joka esiintyy Espalla ilmaiskonsertissa. He kutsuvat itseään "laatutietoisiksi".
 
Se on osittain samoin aina NYC:ssa asti.
Jazzmobilen kesan ilmaiskeikat (esim.Ray Vega, Terry Clark, Barry Harris) vetavat mustia ja koyhia kuuntelemaan ilmaista
musaa telttatuoleineen. Sitten kun samat jatkat vetaa
samoja biiseja Blue Notessa tai Birdlandissa, hienohelmat
ja japsit on valmiita maksamaan siita sen 30 taalaa plus
pakollinen 10 taalaa juomiin.
 
Etta toi "laatutietoisuus" on kylla, kuten todettua, todella merkillinen ilmio.

Lieksassa on loistava jazz kulttuuri Esa Ahonen Lieksan Dizzy Gillespie jne. Ja Night train keikkaa tinatähti jazzbaarissa
 
edit.

Emmä tiedä nirsoilusta, enkä oikeastaan jatsistakaan mitään. Mutta mun mielestä sun pitäis ottaa vähän positiivisempi asenne. Ei valittamisella yleensä pitkälle pötkitä. Mitäs jos vaikka ryhtyisit perustamaan sellaista klubia sitten. Se olis rakentavaa puuhastelua ja siitä vois olla jotain hyötyäkin.
 
Joo, mun mielestä toi Jyväskylä vs. Stadi on kyllä ihan käsittämätöntä pelleilyä. Jazzbar on tehny tosi hienoo duunii koko musalle ja sen soittajille, mutta on Helsingissäki paljon hyviä mestoja, joissa on Sibisläisiä kokoonpanoja, joissakin on osa sibisläisiä ja osa Stadiasta tai muuten vaan freelancereita. Tää kuppikunta-show vois kyllä pikkuhiljaa rauhottua. Kaikille on tilaa ts. kaikki kukat kukkikoon...

Niin...Stadissa varmaan jazz-klubi toimis jos jengi soittais ilmaiseksi...
 
No eikai kukaan kuvittele että jazzista vielä maksettaisiinkin...
Porissakin sitä vain soitetaan väliajoilla ja sitten tietenkin kaduilla ja kujilla.

Tää kuppikunta-show vois kyllä pikkuhiljaa rauhottua. Kaikille on tilaa ts. kaikki kukat kukkikoon...
 
En tieda tiesitko kuinka asian ytimeen osuit :)
Toisaalta, ainakin toisessa naista mainitsemistasi oppilaitoksista edelleenkin
on vahva edustus henkiloilla, jotka haluavat vain virheettomia ruusupenkkeja.
 
Ehka tama saattaa olla yksi syy siihen, etta kuppikuntaisuus on ja pysyy suomalaisessa
jazz-kulttuurissa. samaan aikaan kylla nuori sukupolvi on suhtautunut asiaan paljon
valistuneemmin, kypsemmin ja fiksummin, joten eikohan se tassa seuraavan 25 vuoden aikana muutu kun saadaan papat elakkeelle. :)
 
MrS

Itselläni ehkä pessimistinen, toisaalta ehkä huojentavakin käsitys aiheesta.
 
Vaikka ajat muuttuu, ihminen ei näytä perusluonteeltaan muuttuvan. Tästä johtuu se, että kuppikuntia on ja tulee olemaan aina ilmastokatastrofiin saakka. Kuppikunnat olivat ennen muinoin musiikki vastaan hapatus (länsimainen klassinen taidemusiikki vastaan kaikki muu) ja nyt on hissukseen päästy siihen tulokseen että klasaripiirit eivät enää katso nenänvartta pitkin rytmimusiikkia/muusikkoja. Noin yleisesti ottaen.
 
Nyt kuppikuntameininki on ansiokkaasti periytetty rytmimusiikin sisälle - oppilaitos vastaan oppilaitos, rockväki vastaan jazzväki, koulutuksen ylivoima vastaan kouluttamattomuuden kahlitsematon luovuus. You name it!
 
Kenellä oli koulussa sellainen luokka jossa ei ollut kuppikuntia luokan sisällä?!? Ei minulla ainakaan... Edustamani musiikkioppilaitoksen miltei sadan työntekijän joukossa lukuisia omia pieniä ryhmittymiä.
 
Mitä tulee jazzkulttuurin ylläpitämiseen, raha on se mikä ratkaisee paljon. Tiloja ei saa ilmaiseksi ja kun soittajana lähtee sille tielle että hikoilee itsensä kovaan soittokuntoon nk. ammattitasolle, voi ihan ansaitusti ajatella että homman pitäisi jossain vaiheessa maksaa vähän euroja omaankin pesään päin.
 
Jazzmies mainitsi maagisen sanan, apurahat. Jos joku täällä ei vielä tiedä, niin koko rytmimusiikin sektori sisältäen rock, jazz, etno, humppa, ja kaikki muutkin musan lajit jotka eivät tuonne "taidemusiikin" puolelle kuulu, saavat yhteensä vuodessa yhtä paljon valtion tukirahaa kuin Suomen Kansallisooppera saa yhdessä (1) viikossa. Kun sen lisäksi otetaan suomessa toimivat sinfoniaorkesterit joita taitaa olla jotain 15 kappaleen tienoilla, siitä tulee aikalailla laskua maksettavaksi oopperan kulujen lisäksi.
 
Eli pistetään ooppera viikoksi kiinni joka vuosi ja tuplataan rytmimusiikin rahoitusta! :)
 
No - en halua lähteä jakamaan rahoja itse uusiksi. Varsinkaan kun itseä kiinnostaa isoille bändeille kirjoittaminen, joten jossain niitä ison bändin biisejäkin olis kiva joskus kuulla...
 
Tuo rahapointti on kuitenkin tylyä realismia, ja sillä on valtava vaikutus kaikkeen. Se näkyy ns. tavallisten tallaajien asenteissa siitä mikä on "hienoa" tai "hyvää". Raha on siellä missä se lisääntyy nopeiten. Sellaiset asiat kuten jazzmusiikki eivät lähtökohtaisesti anna sijoittajalle isoa tuotto-odotusta, varsinkaan suomenmaassa. Sinä päivänä kun televisiossa järjestetään Jazz-Idols ja levy-yhtiöt satsaavat rahalliset ponnistuksensa jazzmusiikkiin, voisi ajatella että nämä tavalliset tallaajatkin alkavat joukolla ostaa jatsilevyjä ja rahavirroillaan turvata jatsin kehittymisen Idols-tasolle.
 
Pop & Jatsin oppilaskonserteista sen verran, että nykyään yleisönä on valtaosin muita oppilaita. He ovat oppilassoittajien kannalta usein paljon parempaa yleisöä kuin isit ja äidit keskimäärin. (Ei mitään henkilökohtaista iseille tai äideille...) Nämä tilaisuudet toivottavasti kehittyvät parempaan suuntaan. Itse yritän tehdä sitä joka lukuvuosi. Toivottavasti onnistumme.
 
Keikkojen saamisesta: olen rimpuillut vähän kaikenlaisen musiikin parissa ja tyrkyttänyt aktejani sinne sun tänne. Keikan saaminen ei ole helppoa ja sitäkin hommaa joutuu opettelemaan. Tällä hetkellä pidän saavutuksena sitä, että olen saanut omalle 16-henkiselle jazzorkesterilleni kolmen keikan minirundin aikaiseksi jazzin mekkaan Helsinkiin(!) ja ennen keikkoja peittänyt kulut. Liksaa tulee sitten lipputulojen verran, ja kun siitä maksaa arvonlisäverot, teostokulut ja jakaa sen kuudellatoista, voi olla että näkkäri ei ole sitä kalleinta laatua mitä sillä liksalla ostetaan. (Yleisöä ei nimittäin luultavasti liian paljoa näy). Mutta keikkaa pukkaa silti ...
 
Tiedän miltä tuntuu soittaa vetopasuunalla klassinen etydi matineassa isille ja äideille, hikinen rokkikeikka kolmen hengen yleisölle joista yksi on oma puoliso, ja kaksi muuta omia kavereita, jatsikeikka oman orkesterin kanssa pienelle ja hiljaiselle yleisölle kulttuurikeskuksessa, tanssikeikka keskellä metsää erittäin juopuneelle yleisölle, kirkkokonsertti "artistin" kanssa joka naureskeli yleisölleen ennen lauteille menoa ja poppikeikka helsinki-päivänä 30.000 ihmisen edessä nimekkään artistin orkesterissa.
 
Kaikki ne keikat joilla oli kamalasti ihmisiä, joista tuli oikeasti liksaa ja joista olis voinut vääntää lööpin iltalehteen olivat itse asiassa oman musiikin tekemisen kannalta tyhjänpäiväisimpiä keikkoja kun asiaa nyt ajattelen.
 
Loppuyhteenveto.
 
Itse olen säveltämisen, soittamisen ja keikalla käynnin nyt summannut sillä tavalla, että musiikin tekeminen on itselleni asia mitä teen kuppikunnista, keikkojen saannista, ilmaston ja rahoituksen nykytilasta huolimatta. Eikös taide ja taiteilijana oleminen ole sitä - sisäistä tarvetta ilmaista itseään jonkin kanavan kautta riippumatta siitä onko yleisö hyvä, liksaa tarpeeksi tai vääränlaiset karkit nypitty pois karkkipussita. Sitäpaitsi, jos tzääz ei ole rahapatojen äärellä, se ei ole myöskään niiden armoilla, se on siksi turvassa!!
 
Jos on sydämen asia soitta jatsia tai mitä tahansa muuta, niin sitten sitä vaan pitää tehdä, Helsingissäkin. Ei ne sibiksen hemmot jotka soittaa siellä Umo Jazz Housessa ole sen onnellisempia kuin teinit jotka soittaa sielunsa pihalle treenikämpälle. Itse asiassa olisin itse taipuvaisempi uskomaan että siellä treenikämpällä on paljon onnellisempaa ...
 
Rakkaus musiikkin on ainoa asia jolla on väliä.

Ai että, hieno kirjoitus aamutuimaan tohtori dominantilta!
Näin se on.

Lieksassa on loistava jazz kulttuuri Esa Ahonen Lieksan Dizzy Gillespie jne. Ja Night train keikkaa tinatähti jazzbaarissa
 
edit.
 
:D

Tänään 31.8. muuten osa tuosta Jyväskylän jazzkulttuurista saa päätöksensä, kun Poppari (jonka paikalla aikoinaan Jazz Bar toimi kymmenisen vuotta) suljetaan talon remontin tieltä. Täytyypä mennä paikalle herkistelemään...

Ai että, hieno kirjoitus aamutuimaan tohtori dominantilta!
Näin se on.

Kyllä oli! Plussaa tuli niin että pamahti!

Ja annos huonoa omaatuntoa...

Tänään 31.8. muuten osa tuosta Jyväskylän jazzkulttuurista saa päätöksensä, kun Poppari (jonka paikalla aikoinaan Jazz Bar toimi kymmenisen vuotta) suljetaan talon remontin tieltä. Täytyypä mennä paikalle herkistelemään...
 
Ilkeä huhu tietää kertoa, että vieressä oleva paari tulee syömään Popparin. Tai olisi sen jo tehnyt, ja remontti on sen laajennus. Siellä Popparissa tuli soitettua kivat keikat. Ja oli helppo päästä sinne, ei tarvinnut edes demoa viedä. Senkun kävi sanomassa, että meillä olisi sellanen bändi, päästäskös soittamaan?
 
Erittäin harmillista sanoisin. Hyvä paikka aloitteleville bändeille se. Sopivan pieni, että sai kunnon tunnelman vähemmälläkin yleisöllä.