Etno, proge, latin ›

Niin rupesin tässä mietiskelemään, että olen aika vakaasti ameriikan kaupallisuutta vastaan, mutta kun rupeaa miettimään, niin tämä jazzin "sydän" on luultavasti melko kaupallinen soitin.
Toki tämä on aika pikaisesti suttaistu ajatus. Mutta te viisaammat sanokaa oma mielipiteenne. ja tyhmemmät myös. =D

Eipä tuo nyt sen kaupallisempi mielestäni ole kuin piano, rummut, basso, kitara jne jne jne = muut kevyen musiikin peruskivet. Ja mikä soitin sitten edes on epäkaupallinen soitin? Shehnai, djembe, tabla, lasiharmonikka? Voiko soittimia yleensäkään lajitella kaupallisuuden mukaan?

Ja mikä soitin sitten edes on epäkaupallinen soitin?
 
Ondes Martenot? 8-)
 
Tämä "kaupallinen" on niitä näppäriä sanoja, jotka sopivat oikein näppärästi omien musiikkimieltymysten kehaisemiseen ja omien musiikki-inhokkien halveksimiseen. Muuta käyttöä tahi merkitystä sanalla ei oikeastaan ole.

Tämä "kaupallinen" on niitä näppäriä sanoja, jotka sopivat oikein näppärästi omien musiikkimieltymysten kehaisemiseen ja omien musiikki-inhokkien halveksimiseen. Muuta käyttöä tahi merkitystä sanalla ei oikeastaan ole.

Harvinaisen samaa mieltä!

Tämä "kaupallinen" on niitä näppäriä sanoja, jotka sopivat oikein näppärästi omien musiikkimieltymysten kehaisemiseen ja omien musiikki-inhokkien halveksimiseen. Muuta käyttöä tahi merkitystä sanalla ei oikeastaan ole.
 
Sama koskee termejä "taide-musiikki" ja "viihde-musiikki".

Eiks' saksofoni ole alunperin belgialaisen Sax'in sotilassoittokunnan instrumentiksi kehittämä, mikä kaupallinen se sellainen.
 
(En viitsinyt tarkistaa, sorry jos muistin väärin)

Eiks' saksofoni ole alunperin belgialaisen Sax'in sotilassoittokunnan instrumentiksi kehittämä, mikä kaupallinen se sellainen.
 
sotilassoittokunnasta en tiijä, mutta Kyllä. Sillä etittiin 1800-luvun alkupuolella jotain uutta potkua sointiin, kun tuntu että kaikki oli vähän samaa massaa... Pelkän patentin saamiseen meni n.50 vuotta.
 
Eihän sillä tuossa mielestäni olemitään väliä miksi se on keksitty, vaan miksi se on muokattu.

sotilassoittokunnasta en tiijä, mutta Kyllä. Sillä etittiin 1800-luvun alkupuolella jotain uutta potkua sointiin, kun tuntu että kaikki oli vähän samaa massaa... Pelkän patentin saamiseen meni n.50 vuotta.
 
Eihän sillä tuossa mielestäni olemitään väliä miksi se on keksitty, vaan miksi se on muokattu.
 
Tää nyt vähän poikkeaa jazz-palstan aiheesta, mutta mä ottaisin mielelläni mun "humppabändiini" saksikan koska sillä voi soittaa sekä hiljaa että kovaa, tällä hetkellä trumpetti, jolla ei hiljaista ääntä saa aikaiseksi.
Lisäksi sillä on kaunis ääni! (Siis saksikalla)
 
Nimimerkki "Harrastelijatenoristi"
 
(Jos sä mietit Charlie Parkeria, John Coltranea, Ornette Colemania, Eric Dolphya tai kotimaisista Pekka Pöyryä, Eero Koivistoista, Juhani Aaltosta, Paroni Paakkunaista, niin mitä muuta kaupallista niissä on/oli, kuin että soittavat/soittivat hyvin?

Herra Saxille muuten mielettömät rispektit siitä, että aikoinaan käveli Brysselistä Pariisiin sen 186 mailia kantaen bassosaksofonia, joka oli hänen ensimmäinen saksofoninsa, tuodakseen sen esiteltäväksi.
 
Luin tuon joskus jostain, tiedä onko totta. Eiköhän ole.

Ondes Martenot? 8-)
 
Heheh...
 
Omituista kyllä leimata mitään soitinta kaupalliseksi sen perusteella, mitä sillä soitetaan. Kyllähän fonia soitetaan kaupallisissa yhteyksissä, mutta myös hyvinkin ei-kaupallisissa myös. Tietysti kaupalliset yhteydet näkyvät enemmän, sillä ne ovat.. ..kaupallisia.
 
Jos taas oli kyse soittimien myymisestä muusikoille, en koe saksofonin olevan hirmuinen myyntiartikkeli verrattuna muihin perinteisiin dzääzsoittimiin. Jos siis verrataan esim. siihen miten populärisoitunut soitin sähkökitara on.
 
Vai siis mistä tässä topikissa nyt on kyse?

(Jos sä mietit Charlie Parkeria, John Coltranea, Ornette Colemania, Eric Dolphya tai kotimaisista Pekka Pöyryä, Eero Koivistoista, Juhani Aaltosta, Paroni Paakkunaista, niin mitä muuta kaupallista niissä on/oli, kuin että soittavat/soittivat hyvin?
 
Niiden levyjä ei jaella ilmaiseksi, ja perikuntakin vielä saa teostokorvauksia ja rojalteja.
 
Epäkaupallista musiikkia on vain ilmaiseksi saatavana oleva musiikki. Eli ei juuri mikään. Ei se jatsarikaan elä pelkästä ilmasta ja runoudesta eikä saa sakspiippunsa osamaksueriä kuitattua.

Niiden levyjä ei jaella ilmaiseksi, ja perikuntakin vielä saa teostokorvauksia ja rojalteja.
 
Epäkaupallista musiikkia on vain ilmaiseksi saatavana oleva musiikki. Eli ei juuri mikään. Ei se jatsarikaan elä pelkästä ilmasta ja runoudesta eikä saa sakspiippunsa osamaksueriä kuitattua.
 
Olen tasan samaa mieltä kanssasi. Joka ikinen kirjallinen teos, joka tulee pöytälaatikosta ulos, on kaupallinen ja joka ikinen musiikkituotos, jonka kuulee joku muu kuin esittäjä, on kaupallinen.
 
Ei ilmaista musiikkia ole, on muitakin maksuvälineitä kuin raha!

Olen tasan samaa mieltä kanssasi. Joka ikinen kirjallinen teos, joka tulee pöytälaatikosta ulos, on kaupallinen ja joka ikinen musiikkituotos, jonka kuulee joku muu kuin esittäjä, on kaupallinen.
 
Ei ilmaista musiikkia ole, on muitakin maksuvälineitä kuin raha!
 
Niin. Yleensä, kun musiikista käytetään sanaa "kaupallinen", sanaa käyttämällä yritetään väittää, että joku tietty tuotos on tehty lähinnä nettoamismielessä eikä musiikin itsensä takia. Ehkä joskus näin onkin, mutta kyllähän "kaupallinen" on sanana ensisijaisesti käytössä yrityksissä viedä arvo pois kehnoksi koetulta musiikilta.