Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Tänään on muuten sitten tämä British Lion streamissa tuolla projektin FB sivuilla. Pikasen kuuntelun perusteella laulaja ei kyllä oikeen sytytä...

Flash: http://www.ironmaiden.com/iron-maid … d-world-tour-to-europe-in-2013.html
 
Eli 90% todennäkösyydellä Suomessa ens kesänä, vois tolla settilistalla harkita :)

Mallaslahti: Eli 90% todennäkösyydellä Suomessa ens kesänä, vois tolla settilistalla harkita :)
 
Ei tarvitse edes harkita. Tuolla setillä menen takuuvarmasti.

Settilista näyttää kyllä todella hyvältä. Hienoa että bändi uskaltaa tehdä muutoksia settiensä suhteen, ettei kaikki kiertueet ole aina sitä "best of" rallien kierrätystä.

Pelkästään seventh sonista maksasin lipun verran. Nyt lähettiin!

Eikö tossa muka oo aika massiivisesti noita ikuisia rallejakin.

ekikoo: Eikö tossa muka oo aika massiivisesti noita ikuisia rallejakin.
 
Ei. Virhe!

PsychedelicWarlord: Heh :-) Joo toi molliasteikko tokikin pitää paikkansa ,mutta jos molliasteikon käyttö on itsensä toistamista niin aika iso osa musiikin kentästä on itsensä toistamista - kuten nyt vaikka Bach.
 
Niin. Armas viulunsoitonopettajani joskus 80-luvulla sanoi, että meille on annettu 12 säveltä, jotka ei kaikki edes mene peräkkäin yhteen. Väkisinkin tulee toistoa.
 
Sen sijaan sointuanalyysi Maidenin kohdalla on silkkaa potaskaa ja kertoo enemmän esittäjänsä vajavaisesta musiikinkäsityskyvystä kuin Maidenin musasta.
 
Juu ja ylipäätään rokkenrollin tutkiminen teorian keinoin ei oikein istu. Sehän on kapinaa/kivaa/tms. Ei sen ole tarkoituskaan olla omaperäistä tai uraauurtavaa. Johan Hulkon Anttikin sanoi aikanaan, että rock'n'roll on klisheetä.
 
Tämä ei siis ollut kohdistettu sulle vaan siihen viestiin johon vastasit ja muihin samantyyppisiin aivopieruihin.
 
Juu. Jos ei tykkää, ei tarvii kuunnella. Ei tää nin vakavaa ole.

FateWhispered: Steve Harrisilta tulossa soololevy, julkaisivat Facebookissa näin:
 
EMI Music are proud to announce the release of Iron Maiden founder Steve Harris debut solo/side project album. Entitled British Lion and comprising ten songs that Steve and his collaborators have been working on for the past few years between Iron Maiden tours and releases, it is an album that will surprise and delight music fans the world over.
 
With a decidedly heavy rock-vibe this roaring debut paints with a full palette of sounds; brooding, melancholic, righteously indignant and exuberantly heavy. With Kevin Shirley at the mixing helm whose credits include Iron Maiden as well as Led Zeppelin, Journey and Rush among many others this is an album to sink your teeth into.
 
From the growling riffage of opening salvo This Is My God to the heavy forlorn balladry of follow-up Lost Worlds which showcases Richard Taylors soaring vocals, its clear that British Lion is an altogether different beast from Maiden.
 
Karma Killer, with its dirge-like muscularity, and Us Against The World, with its massive chorus, demonstrates just how far British Lion has flexed Steve Harris considerable musical muscle. Dovetailed with guitarist David Hawkins positively gargantuan lyrical guitar melodies, its a mere hors d'oeuvre ahead of the epic, riffing-feast of The Chosen Ones, with its swaggering bravado.
 
A World Without Heaven, at a breathtaking seven minutes and infused with progressive elements without ever teetering into self-indulgence illustrates perfectly these songsmiths colossal abilities to create a mood and stay there. Supercharged by Steve Harris inimitable style, theres an un-cynical vibe here thats as refreshing as it is out of place in todays all-too-categorised music industry.
 
And as far as the name British Lion; Ive always been proud to be British, explains Steve, I dont see any reason why I shouldnt be. Its a massive part of being me. Its not like Im flag-waving or trying to preach, this is not a political statement at all. Its like supporting your football team, where you come from. I just think it lends itself to some really strong imagery too, and to me it fits in with the sound.
 
With Iron Maiden, Steve Harris has become one of the most recognised and successful ambassadors for British music on the world stage. Having released 15 studio albums, sold over 85 million records worldwide and played more than two thousand gigs in 58 countries in the bands thirty-five year career, his appeal is truly global.
 
And now with British Lion, Steve steps out from Iron Maidens illustrious shadow to present a different side of his musical visions.
 
The tracklisting for British Lion is as follows:
 
1.This Is My God
2.Lost Worlds
3.Karma Killer
4.Us Against The World
5.The Chosen Ones
6.A World Without Heaven
7.Judas
8.Eyes Of The Young
9.These Are The Hands
10.The Lesson
 
Nyt kuunneltavissa:
http://www.metalhammer.co.uk/news/s … eaming-exclusively-on-metal-hammer/

bfoc: Niin. Armas viulunsoitonopettajani joskus 80-luvulla sanoi, että meille on annettu 12 säveltä, jotka ei kaikki edes mene peräkkäin yhteen. Väkisinkin tulee toistoa.
 
Öhöm, tarkalleen ottaen länsimainen sävelasteikko prukataan jakamaan 12 eri säveleen. Välissä on säveliä vaikka kuinka ja paljon, jonka voi huomata Lähi-Idästä tulevaa musiikkia tahi Aasialaista musiikkia kuuntelemalla.
 
Tarkkutta.
 
E: Oktaavin voi siis jakaa huomattavasti useampaankin osaan kuin juuri kahteentoista, kuten Intiassa tehdäänkin monessa tyylisuunnassa.

ruusteri: Nyt kuunneltavissa:
http://www.metalhammer.co.uk/news/s … eaming-exclusively-on-metal-hammer/
 
Kuulostaa pirun hyvältä. Miksei se tee noin hyviä piisejä Maidenille enää?

Funkonaut: Öhöm, tarkalleen ottaen länsimainen sävelasteikko prukataan jakamaan 12 eri säveleen. Välissä on säveliä vaikka kuinka ja paljon, jonka voi huomata Lähi-Idästä tulevaa musiikkia tahi Aasialaista musiikkia kuuntelemalla.
 
Tarkkutta.
 
E: Oktaavin voi siis jakaa huomattavasti useampaankin osaan kuin juuri kahteentoista, kuten Intiassa tehdäänkin monessa tyylisuunnassa.
 
Ja tämä liittyy Maideniin tai klasariin miten? Voithan sä mennä harhaopeista reklamoimaan Vantaan Musiikkiopistoon.
 
TIetty jos haluaa neppailla, niin voihan varmasti tietokoneella jakaa ne hertsit äärettömän pieniin osasiin, jolloin matematiikan sääntöjen mukaan ääniäkin on ääretön määrä - jos niinku haluaa neppailla ja viisastella.

ruusteri: Nyt kuunneltavissa:
http://www.metalhammer.co.uk/news/s … eaming-exclusively-on-metal-hammer/
 
Ehkäpä juurikin sellaista räpellystä, mitä ei vain jaksa kuunnella laisinkaan. Kaikin puolin ihan ok mutta siihenpä se sitten jääkin. Olihan(/onhan?) Smith aika helkkarin iso osa Brucen soolojen parhautta. Noista Harrisin skipaleista jotenkin haistaa sen, että juurikin Smith olisi voinut kaivaa näistäkin sen viimeisin rypistyksen esiin.
 
Demotasolle jäänyttä matskua. Mut pääasiahan on, että mestari on itse tyytyväinen ja tällaista aitoa musaa julkaistaan vielä nykypäivänä.

Rhapa: Ehkäpä juurikin sellaista räpellystä, mitä ei vain jaksa kuunnella laisinkaan. Kaikin puolin ihan ok mutta siihenpä se sitten jääkin. Olihan(/onhan?) Smith aika helkkarin iso osa Brucen soolojen parhautta. Noista Harrisin skipaleista jotenkin haistaa sen, että juurikin Smith olisi voinut kaivaa näistäkin sen viimeisin rypistyksen esiin.
 
Demotasolle jäänyttä matskua. Mut pääasiahan on, että mestari on itse tyytyväinen ja tällaista aitoa musaa julkaistaan vielä nykypäivänä.
 
Ei Smith pahemmin säveltänyt Brucen sooloille. Muutamassa biisissä oli mukana kyhäilemässä. Roy Z sen sijaan oli mies puikoissa noilla 3 parhaalla lätyllä.

On aika demosettii toi British Lion, mutta todella paljon hyviä juttuja mitä ois voinu Maidenillakin toteuttaa. The Chosen Ones oli hyvä biisi kokonaan ja pari muutakin siellä oli.

Traktor X: Ei Smith pahemmin säveltänyt Brucen sooloille. Muutamassa biisissä oli mukana kyhäilemässä. Roy Z sen sijaan oli mies puikoissa noilla 3 parhaalla lätyllä.
 
En tarkoittanut säveltämistä. Lähinnä sitä, mitä mies pystyy kitarallaan tekemään.
 
Ja Roy Z on yksinkertaisesti nero. Kyrpäpojassa:n accident of birth ja the chemical wedding on tajuttoman hienoja tekeleitä. Mutta ne eivät olisi sitä ilman Smithiä kitarassa. Varsinkin Chemical weddingillä on niin huikeaa kitarointia, että vähemmästäkin menee sormi suuhun. Ja eron huomaa taas tyranny of soulsilla, jossa Smith ei ole enää mukana. Hyvä levy sekin mutta ei yllä noiden mestariteosten tasolle.
 
Roy Z teki ihmeitä toki myös helloweenille. The Dark Ride on yksi parhaista levyistä koskaan. Eikä se Halfordkaan pahalta kuulostanut Z:n käsittelyssä.

Rhapa: En tarkoittanut säveltämistä. Lähinnä sitä, mitä mies pystyy kitarallaan tekemään.
 
Ja Roy Z on yksinkertaisesti nero. Kyrpäpojassa:n accident of birth ja the chemical wedding on tajuttoman hienoja tekeleitä. Mutta ne eivät olisi sitä ilman Smithiä kitarassa. Varsinkin Chemical weddingillä on niin huikeaa kitarointia, että vähemmästäkin menee sormi suuhun. Ja eron huomaa taas tyranny of soulsilla, jossa Smith ei ole enää mukana. Hyvä levy sekin mutta ei yllä noiden mestariteosten tasolle.
 
Roy Z teki ihmeitä toki myös helloweenille. The Dark Ride on yksi parhaista levyistä koskaan. Eikä se Halfordkaan pahalta kuulostanut Z:n käsittelyssä.
 
Olihan Balls To Picassokin hieno tekele ja ainakin minulle "esitteli" Roy Z:n Tribe of Gypsies-yhtyeensä kera. Levy on muutenkin aika mielenkiintoinen ex-Iron Maiden-laulajan soololevyksi sävellystensä puolesta.
 
British Lion kuulostaa mielenkiintoiselta. Vielä kun pääsisi kuulemaan tuon jossain määrin säädyllisellä äänenlaadulla.

Aika omituinen levy, vaati enemmän kuuntelua että ees pääsee sisälle, soundimaailma on erittäin hyvä vaikkakin nykytasolla "paska", itelle kuitenkin uppoo juuri tällainen vs digitaalinen kliinisyys. Perus rokkia tämä, bassosoundi täysvastakohta Maidenin soundiin ja on ainakin pinnalla :)

Rhapa: En tarkoittanut säveltämistä. Lähinnä sitä, mitä mies pystyy kitarallaan tekemään.
 
Ja Roy Z on yksinkertaisesti nero. Kyrpäpojassa:n accident of birth ja the chemical wedding on tajuttoman hienoja tekeleitä. Mutta ne eivät olisi sitä ilman Smithiä kitarassa. Varsinkin Chemical weddingillä on niin huikeaa kitarointia, että vähemmästäkin menee sormi suuhun. Ja eron huomaa taas tyranny of soulsilla, jossa Smith ei ole enää mukana. Hyvä levy sekin mutta ei yllä noiden mestariteosten tasolle.
 
Roy Z teki ihmeitä toki myös helloweenille. The Dark Ride on yksi parhaista levyistä koskaan. Eikä se Halfordkaan pahalta kuulostanut Z:n käsittelyssä.
 
My bad siis!
 
Chemical Wedding ollut aina meikän yksi lempilevyistä niin fiiliksen kuin soitannan osalta. Myös rytmiryhmä on aivan saatanan hyvä kitaroiden ohella. Toisaalta tätä voi kyllä hyvin odottaakkin bändiltä joka vetää ToG kaltaista matskua.
 
Ja nyt kun Brucen sooloista on puhe niin törmäsin vasta tossa hiljattain Change of Heartin originaaliversioon mikä on Roy Z:n vanhan driver bändin biisi alunperin. Kaikkea uutta sitä oppiikin vaikka Balls to Picasso soinut julkaisusta lähtien tasaista tahtia. JOs repostaus niin ei sitte mitiä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=PtlorwwvK7o