Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Through the never oli nautinnollista katsottavaa. Tuli valehtelematta kylmiä väreitä. Tämä tarina-juttu ei kiinnostanut pätkääkään, mutta live oli mahtavaa.
 
James on kovin jätkä metallimusiikin historiassa. Siitä oon nyt täysin varma.

Oli kyllä tykkileffa!!!! Se lopputekstien aikana vedetty Orion tyhjässä salissa pani mullekin tipat poskille,,,

Regalis Apertura: Änkyrässä tökki se että kitarasoolot oli karsittu minimiin jostakin kummasta syystä...
 
DM:n kitarasooloista löytyy syy siihen.

Mulle taas Ängerillä on yks hyvä biisi, frantic. Loput biisit aika kuraa. Siis jumalauta mitä riffejä mieheltä joka on keksiny mm. Batteryn riffin. Kyllähän DM:llä haiskahtaa vähä semmonen vanhojen fanien miellyttäminen, mutta ei haittaa ku esim. 3 ekaa ja vika ralli on kovia biisejä. Muissakin hyviä juttuja, mutta sitten jotain mikä pilaa niitä. Mä oon kans nää jutut höpöttellyt varmaan sen 5 kertaa.
 
Ja siis edelleen vituttaa tuo, että paskaporissa ei näytetä tota leffaa. Tiistaina kai Raumalle tsekkaan se. Olis vaan ollu helvetin ihanaa mennä kattoon se tälläin krapulas.
 
E: DM:n kitarasooloista löytyy syy siihen.
 
On kyllä karmivaa soolotyöskentelyä tällä lätyllä. Esim. Kiss of Judasia kun kuuntelee ni siinä soolojen aikana miettii, että täs vois olla joku eeppinen pitkä soolo, mutta ihan naurettavaa kuraa pukkaa. Kirkkihän pisteli tietääkseni aika lennosta soolot nauhoitusvaiheessa pahemmin miettimättä. Toivottavasti ens levylle säveltelis kunnolla niitä sooloja.

mpekkanen: Maailmassa on muitakin asioita kuin joku/joitakin bändejä joiden tekemiset eivät ole kiinnostaneet 20 tai ehkäpä vielä pidempiin aikoihin, vuosissa.
Tämä ketju on yksi ihan parhaista sellaisista joista lähes jokainen vain valittaa milloin mistäkin. Ei kukaan pakota kuuntelemaan Metallican yhtään levyä jos ne eivät kerran kuulosta omaan korvaan hyvältä. Myöskään niitä keikkoja ei ole pakko mennä katsomaan tai katsoa mitään keikkatallenteita jos niiden seuraamisen vuoksi joutuu ottamaan rauhoittavia lääkkeitä.
 
Minusta voi kyllä kritiikkiä sanoa, mutta jatkuva valittaminen kertoo kyllä valittajasta itsestään. Oman mielenterveydenkin kannalta olisi varmaan parempi seurata sellaisia asioita joista tykkää ja myös kirjoittaa asioista jotka itseä miellyttävät.
 
Kaikki me vanhenemme ja tekemisemme muuttuu niin musiikillisesti kuin muidenkin arvojen kohdalla. Minusta Metallica on tehnyt todella hyviä levyä 80-luvulla ( ja ehkä vielä ihan 90-luvun alussa ) ,kuten myös esimerkiksi Megadeth ja ei minua ainakaan harmita ettei kummankaan bändin nykyiset tuotokset ole ihan samaa tasoa kuin ne alkupään levyt. Eivät nämä uudetkaan Metallica levyt kyllä ole mielestäni ihan huonoja levyjä, mutta se on oma mielipiteeni.
 
Jos bändin soitto on huonoa, wahia ei osata käyttää/soolot ovat muutenkin ihan hanurista, biisit ihan jätettä,levyt ovat masteroitu ihan pilalle,rumpali ei osaa soittaa jne...Tällaista ulinaa on tämä ketju lähes 90 %. Eikö silloin kannattaisi alkaa kuunnella jotain muita bändejä jos kerran näin on?
 
Onkohan täällä jo joku siitäkin ehtinyt valittaa, että on kuunnellut Lulu levyä repeatilla 2 kuukautta putkeen ja joutunut sen jälkeen psykiatriseen hoitoon ja nyt hän on jo pari vuotta sitten kuntounut siihen pisteeseen, että pärjää kuudella eri masennus ja mieliala-lääkkeellä päivässä :D
 
Toivon pikaista paranemista myös muille mielensä pahoittaneille.
 
Olisit sanonut vain tiivistetysti, että olet mielestäsi meitä muita parempi.

Börje: On kyllä karmivaa soolotyöskentelyä tällä lätyllä. Esim. Kiss of Judasia kun kuuntelee ni siinä soolojen aikana miettii, että täs vois olla joku eeppinen pitkä soolo, mutta ihan naurettavaa kuraa pukkaa. Kirkkihän pisteli tietääkseni aika lennosta soolot nauhoitusvaiheessa pahemmin miettimättä. Toivottavasti ens levylle säveltelis kunnolla niitä sooloja.
 
Kyllähän tuossa kaivattaisiin sellaista tuottajaa, joka pistää jätkät hikoilemaan sen suorituksensa kanssa. Ei tältä bändiltä lähde improna yhtään mitään. Kyllä se on nyt nähty ja kuultu. Takaisin siihen leikkaa/liimaa systeemiin ja säveltämään niitä biisejä ihan tosissaan.

Rhapa: Kyllähän tuossa kaivattaisiin sellaista tuottajaa, joka pistää jätkät hikoilemaan sen suorituksensa kanssa. Ei tältä bändiltä lähde improna yhtään mitään. Kyllä se on nyt nähty ja kuultu. Takaisin siihen leikkaa/liimaa systeemiin ja säveltämään niitä biisejä ihan tosissaan.
 
Kylä. Ja siittä tarttis vissii lähtee että jamesi koittas säveltää kaikki liidit ja vaikka soolotki. Vois se rummutki melkei vetää silti.

haunted: Kylä. Ja siittä tarttis vissii lähtee että jamesi koittas säveltää kaikki liidit ja vaikka soolotki.
 
Kun kuuntelee sen yhden Waylon Jennings tribuutin, niin: Oikeastaan ehkä se vois soittaa myös kaiken, ihan yksin...

Mistähän johtuu, että tämä uusi metallican elokuva ei juurikaan kerää katsojia teattereissa? Pelkääkö kaikki, että kyseessä on joku Somekind of moster kakkonen, LULU-movie tms?
 
Itselleni leffa oli positiivinen yllätys. Paljon parempi mitä odotin. Mahtavat äänet ja hieno 3D-keikka. Konsertin ympärille kyhätty fiktiivinen tarina oli kuitenkin aika turha. Onneksi sitä näytettiin lähinnä biisien välissä lyhyissä pätkissä, joten sekään ei häirinnyt suuremmin. Biisilista oli kunnossa:
 
The Ecstasy of Gold
Creeping Death
For Whom the Bell Tolls
Fuel
Ride the Lightning
One
The Memory Remains
Wherever I May Roam
Cyanide
...And Justice for All
Master of Puppets
Battery
Nothing Else Matters
Enter Sandman
Hit the Lights
Orion

Jos puhutaan kokonaisista albumeista, kaikki hyvä loppui black albumiin. Se oli viimenen hyvä. Load ja reload oli ihan menetteleviä, mutta liian kaukana siitä mitä metallican kuuntelija haluaa kuulla. Angeria kuuntelin tässä yks päivä ja varmasti kauhein levy bändin historiassa. DM olis varmaan ollu hyvä jos jokaiseen biisiin ei olis tungettu 10 eri riffiä joilla ei oo mitään yhteistä toistensa kanssa. Vaikkakin yks parhaista biiseistä on DM:llä, The day that never comes.
 
Nyt ettei kukaan ala valittamaan sanon valmiiksi että tässä biisissä Hatfield laulaa tavallista paremmin, ala E:n nopee alternatettaminen ei tuu niin isoon rooliin kuin useissa muissa biiseissä tällä levyllä, etenkin intro ja ensimmäisen säkeistön alla soiva kitaramelodia on tosi ajatuksella sävelletty.

Hmmm. Kaupungin ensimmäisessä esityksessä olin, ja itteni lisäksi siellä oli 3 ihmistä, joista yks mun kanssa. Ootin täydempää salia mutta näköjään ei vaan ihmisiä kiinnosta tän tyyppiset elokuvat...
 
Ja joo, ite tykkäsin paljon. Tosi hyvät biisivalinnat ja kaikki muukin kohillaan paitsi tuo juoni meni ehkä vähän yli, vaikkakin ymmärrän hyvin sen että vaihtoehtoja ei ollut paljon, koska jos tripiä oltaisiin kuvattu enemmän ja tähän osaan käytetty enemmän aikaa, elokuvan pituus olis venyny titanicin mittoihin. Ehkä tämän takia Trip-osaa ja sen juonta ei pystytty toteuttamaan yhtä hyvin kuin jos se oltaisiin tehty ilman metallican live esiintymistä. (Tosin se oli ainoa oileesti hyvä asia koko elokuvassa).

Wolfheart: Mistähän johtuu, että tämä uusi metallican elokuva ei juurikaan kerää katsojia teattereissa? Pelkääkö kaikki, että kyseessä on joku Somekind of moster kakkonen, LULU-movie tms?
 
Itselleni leffa oli positiivinen yllätys. Paljon parempi mitä odotin. Mahtavat äänet ja hieno 3D-keikka. Konsertin ympärille kyhätty fiktiivinen tarina oli kuitenkin aika turha. Onneksi sitä näytettiin lähinnä biisien välissä lyhyissä pätkissä, joten sekään ei häirinnyt suuremmin. Biisilista oli kunnossa:
 
The Ecstasy of Gold
Creeping Death
For Whom the Bell Tolls
Fuel
Ride the Lightning
One
The Memory Remains
Wherever I May Roam
Cyanide
...And Justice for All
Master of Puppets
Battery
Nothing Else Matters
Enter Sandman
Hit the Lights
Orion
 
Johtuu ehkä siitä että Metallica käy joka/joka toinen vuosi keikalla suomessa ja julkaisee livetallenteita vuosittain. Ainoa syy miksi tääkin on teattereihin asti päässy on se ns. leffaosuus. En kyllä keksi yhtäkään syytä miksi tää edes piti teattereihin tunkea. Tai no leffatarjontahan on mitä on

SossunRahoil: Load ja reload oli ihan menetteleviä, mutta liian kaukana siitä mitä metallican kuuntelija haluaa kuulla.
 
Pitää olla aika hiton palikka, jos kuuntelunautinto on täysin kiinni omista ennakko-odotuksista.

Börje: Mulle taas Ängerillä on yks hyvä biisi, frantic. Loput biisit aika kuraa. Siis jumalauta mitä riffejä mieheltä joka on keksiny mm. Batteryn riffin.
 
Mulle Some Kind of Monster ja Dirt Window on kyseisen levyn kohokohtia. Noi kaks voittaa Magneticin mennen tullen. Ensiksimainittu lähestyy jo stoner-meininkejä parhaimmillaan ja ne rumpusaundit passaa ihan hemmetin hyvin kyseiseen värssyyn. Mainiota junnausta, joskin se tuplabasaritäkytys ei passaa meininkiin ollenkaan. Se ominous-kohta lopussa kans hieno.
 
Jälkimmäinen biisi taas sai hymyn huulille ekalla kuuntelukerralla silleen hyvällä tavalla, eikä sillä totutulla myötähäpeä-tavalla. Masturbator!-fridgerator!-terminator! ja sitten lähtee (oliko tokan kertsin jälkeen) se sahauskohta, jossa ensin pelkkä kitara ja rummut. Loistavuutta!
 
Bändin loistavuus alkuaikoina perustui ainakin mulle 95% loistaviin kitarariffeihin ja tarttuviin kitaraharmonioihin. Niitä ei mustan levyn jälkeen ole juuri kuultu ja tuskin niitä enää koskaan kuullaankaan. Bändin siis pitäisi löytää voimansa jostain ihan muualta kuin siitä peruskalliosta, joka oli Jamesin riffivarasto. DM oli mun mielestä kaikista väärin suunta, mihin toi bändi voi nykytilassaan mennä. Loadilla suuntaa haettiin, aivan oikein, paremmista laulumelodioista. Änkyrällä sisäisestä raivosta ja tuskasta. Jotain noista pitäis saada tulevallekin lätylle.
 
Btw. en itse kyllä koskaan ole tuosta Batteryn pääriffistä erityisemmin digannut. Biisin intro on hyvä, väliosa on hyvä ja meininki on biisissä kohdallaan, mutta toi säkeistön riffi on yksistään ihan semmosta perusrässisahausta.
 
SossunRahoil: Vaikkakin yks parhaista biiseistä on DM:llä, The day that never comes.
 
Tää on mulle ehkä se suurin myötähäpeän aiheuttaja uudella lätyllä. Levy olisi huomattavasti parempi, jos toi ois jätetty suosiolla pois. Jo lähtötilanne biisissä on perseellään; "hei papat, tehdäänkö uus ballaadi, joka menee just niinkuin One? Sitten kun tulee ne loppurytinät, niin soita Lars vaan peruskomppia kaikkien riffien päälle, ettet mene solmuun. Me soitetaan Kirkan kans niiden tarkkuutta vaativien sahausriffien sijaan ihan vaan satunnaisia viitossointuja peräkkäin. Ei se kuulija huomaa, laitetaan vaan niin paljon riffejä peräkkäin, että se kuulostaa eeppiseltä." Loppu huipentuu siihen luritusriffiin, jonka kohdalla petti ekalla kuuntelulla pokka ja jota ennen piti seuraavilla kuunteluilla painaa skippiä. Toisaalta toi biisi on ihan hauska, jos ajattelee että loppu on vähän niinkuin joku Sex Pistols soittamassa Onea.
 
Mutta täytyypä hakea heti nyt toi DM pölyttymästä ja ottaa työmatkalle kuunteluun. Löytysköhän sieltä seasta muutaman vuoden jälkeen jotain positiivistakin sanottavaa.

bedlam: Mulle Some Kind of Monster ja Dirt Window on kyseisen levyn kohokohtia.
 
Sama. Varsinkin Dirty Window. Hissutteluosa tulee aika puun takaa, mutta muuten oikein menevä biisi.
 
http://www.youtube.com/watch?v=k4mUPANAVRE

Lastinen:
 
Youtubessa vissiin on noita guitarheroista tms. napattuja uudelleen miksattuja Magnetic-versioita? Ei ne muistaakseni oleellisesti lopputulosta paranna.
 
Itsehän en nykyisin kuuntele muuta kuin tätä Guitar Hero -versiota. Ja voin sanoa että torrent-kaupasta lainattu versio toimii 10x paremmin kuin alkuperäinen. Youtubesta ei kannata kuunnella koska se pakkaa/kompressoi äänen ja eroa ei välttämättä huomaa.
 
Voin siis kaikille, joita DM-masterointi oksettaa, suositella lämpimästi tätä GH-versiota!

Tässä kuuntelen just Death Magneticia ja täytyy sanoa, että levyllä on tosi paljon erittäin hyviä juttuja, mutta tää nyt kuulostaa keskeneräiseltä demolta, jossa on vaan vedetty kaikki ideat ykkösellä sisään vailla minkäänlaista suunnitelmallisuutta jotta saadaan kaikki tavara talteen. Heikoin lenkki on ehdottomasti sovituspuoli ja rumpuraidat.
 
The Day That Never Comes on oikein malliesimerkki siitä, miten huonosti levy on sovitettu ja tuotettu sekä kuin huonosti on rummut soitettu. Biisin alkupuolella Ulrichilla ei ole kyllä mitään hajua miten tollasessa iisissä fiilistely introssa ja säkeistössä pitäs rumpuja soittaa ja biisiä kasvattaa. Lopussa sitten tulitetaan huonoa riffiä riffin perään vailla mitään yhteen sopivuutta ja kaikkien päälle vielä sama huonosti soitettu punkkikomppi. Tässä kohtaa tuottajan olisi viimestään pitänyt tehtä oma tehtävänsä kun bändi on ihan hukassa eikä tiedä miten tää biisi kasataan.
 
Tätä on varmaan jauhettu täällä kyllästyksiin asti, mutta tälle levylle olisi pitänyt ottaa tuottajaksi joku 25-30-vuotias nuori tuntematon hemmo, joka olis ollu messissä heti treenikämpiltä asti tuottamassa biisejä heti nolla hetkestä alkaen. Basisti vaihtoon kans. Harmittaa ku periaatteessa hyvät ainekset levyyn on haaskattu hutiloimalla. Jätkät teki vähän kalliin demon.

MegaMan: Tässä kuuntelen just Death Magneticia ja täytyy sanoa, että levyllä on tosi paljon erittäin hyviä juttuja, mutta tää nyt kuulostaa keskeneräiseltä demolta, jossa on vaan vedetty kaikki ideat ykkösellä sisään vailla minkäänlaista suunnitelmallisuutta jotta saadaan kaikki tavara talteen. Heikoin lenkki on ehdottomasti sovituspuoli ja rumpuraidat.
 
The Day That Never Comes on oikein malliesimerkki siitä, miten huonosti levy on sovitettu ja tuotettu sekä kuin huonosti on rummut soitettu. Biisin alkupuolella Ulrichilla ei ole kyllä mitään hajua miten tollasessa iisissä fiilistely introssa ja säkeistössä pitäs rumpuja soittaa ja biisiä kasvattaa. Lopussa sitten tulitetaan huonoa riffiä riffin perään vailla mitään yhteen sopivuutta ja kaikkien päälle vielä sama huonosti soitettu punkkikomppi. Tässä kohtaa tuottajan olisi viimestään pitänyt tehtä oma tehtävänsä kun bändi on ihan hukassa eikä tiedä miten tää biisi kasataan.
 
Tätä on varmaan jauhettu täällä kyllästyksiin asti, mutta tälle levylle olisi pitänyt ottaa tuottajaksi joku 25-30-vuotias nuori tuntematon hemmo, joka olis ollu messissä heti treenikämpiltä asti tuottamassa biisejä heti nolla hetkestä alkaen. Basisti vaihtoon kans. Harmittaa ku periaatteessa hyvät ainekset levyyn on haaskattu hutiloimalla. Jätkät teki vähän kalliin demon.
 
TDTNC on taas itestäni yks parhaita tuolta levyltä, olkoonkin "One #2", biisi kuulostaa Metallicalta. Eikä levyn soundeissa vikaa ole, ainoastaan masterointi on paska. Onhan nuo Guitar Herolta revityt versiot täysin eri luokkaa, mutta ne taas kaipais hitusen jotain räkäsyyttä vielä päälle. Bob Rockin takasin tuonti ei Metallican tapauksessa olis huono vaihtoehto. Takas vaan suosiolle Load / Re-Load soundimaailmaan vaikka veivaisivatkin thrash riffejä, noilla Rockin tekeleillä kun vielä kuulu bändin sielu musan seasta. Tää viestiketju kyllä kiertää ympyrää :)

Näiden nostalgia-keskustelujen myötä päätin kuunnelluttaa itelläni molempia loadeja. Tulin siihen tulokseen että näissä on molemmissa ihan pirun hyviä biisejä.
 
Nythän voisin heittää tän klassikon:
-Jos albumit yhdistäisi yhdeksi kiekoksi, millainen se olisi?
 
Meikäläisen "True Load" olisi tällainen:
 
1. Ain't My Bitch
2. Fuel
3. Thorn Within
4. Unforgiven II
5. Until It Sleeps
6. Prince Charming
9. Low Man's Lyric
8. Bad Seed
9. Hero Of The Day
10. Mama Said
 
----------------------------------
ehkä memory remainsin ja wasting my haten johonkin väliin vielä ois voinu.
 
Jalostamista hyvät herrat.

LyraB: Näiden nostalgia-keskustelujen myötä päätin kuunnelluttaa itelläni molempia loadeja. Tulin siihen tulokseen että näissä on molemmissa ihan pirun hyviä biisejä.
 
Nythän voisin heittää tän klassikon:
-Jos albumit yhdistäisi yhdeksi kiekoksi, millainen se olisi?
 
Meikäläisen "True Load" olisi tällainen:
 
1. Ain't My Bitch
2. Fuel
3. Thorn Within
4. Unforgiven II
5. Until It Sleeps
6. Prince Charming
9. Low Man's Lyric
8. Bad Seed
9. Hero Of The Day
10. Mama Said
 
----------------------------------
ehkä memory remainsin ja wasting my haten johonkin väliin vielä ois voinu.
 
Jalostamista hyvät herrat.
 
LOAD on todella kova levy! Mulle tämä levy on paljon tärkeämpi 'tallica lavy kuin esim Black. Ja molemmat on kuunneltu läpi helvetin monesti, en edes uskalla arvailla määrää.
 
ReLOAD on hyvä, mutta se on keskiarvoltaa keskinkertaisempi. Ehkä pari suoranaista hutiakin mukana.
 
Mutta Load..... mmmmmm
Tuo Ain't my Bitch sais olla livesetin vakiovaruste