Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Kohta tulee ruumiita saatana. Tilasin cd:n niin sainkin vinyylin, ja eipä oo meikäpojalla soitinta jolla voisi sitä kuunnella. Voi vittu, alan harkita netistä lataamista...

Pientä arviota nyt kun levy on ottanut osakseen tehokasta kuuntelua. Pari sanaista joka biisistä.
 
Valapatto on siis avausraita, ja kulki studiosessioissa työnimellä ''Mesihukkapunk'', eikä tarvitse jäädä ihmettelemään miksi. Alavireiset ''kikkailuriffit'' ei jätä kylmäksi. Viimeistään C-osassa tekee vaikuttaja itsensä selväksi. Annala vetää kovaa.
 
Ärräpää jatkaa samaa linjaa, vähemmän Meshuggahmaisissa merkeissä vaan. Biisissä on puhdas kertsi, joka jää päähän soimaan nopeasti. Varmasti hieno biisi laulaa mukana tulevilla keikoilla.
 
Kuu Saa Valtansa Auringolta on toinen jo kevään/kesän/alkusyksyn keikoilla soitetuista biiseistä, mutta taisi tämäkin ottaa vielä vähän uutta ilmettä osakseen syksyn studiosessioissa. Säkeistössä puhdasta kitaraa ja kertsissä puhdasta laulua. Kaunis mid-tempo suomimetallibiisi hyökkäävällä kertsillä. Kauniit lyriikat. Biisissä on myös (!) kitarasoolo, ja nätti soolo onkin.
 
Pahaa Verta on toinen yllämainituista jo soitetuista biiseistä. Tämä on ehdottomasti levyn iskevin ja mukaansatempaavin kappale. Voimakas rässirymistely köörilaulukertseillä ja C-osassa on jopa oma moshparttinsakin. Loistavuutta.
 
Mieli Sydäntä Syyttää kappale lähtee käyntiin keskitempoisella mättöriffillä ja bassosäkeistöllä. Tässä kuuluu ensimmäisen kerran levyn mahtava bassosaundi. Kyllä se basso näköjään voi kuulostaa hyvältä ilman säröäkin ;)
Itselle tuli tästä jollain oudolla tavalla mieleen TMRH-levyn kappale Tämän Maailman Ruhtinaan Hovi. C-osassa sitten tempo nousee ja kyllä se rässipuolikin näyttää kyntensä. Taas yksi kitarasoolo. Ihan tilutteluksihan tämä touhu kohta menee ;).
 
Täyttä Ymmärrystä Vailla on sitten ehtaa Mokomarässiä parhaimmillaan. Closure sanoi riffiä kehnoksi, mutta kyllä tuo allekirjoittanutta miellyttää. Noh, makuja on moneksi. Säkeistön rumpukompista tulee mieleen jenkkipunk jopa. Tuosta riffistä tulee kovasti mieleen UAUE:n viimeisen kertsin riffi. Noh, thrashriffi kuin thrashriffi. On se silti nerokkaampi kuin Takatalven riffi. Tulipa hoettua sanaa riffi.
 
Tulkki jatkaa tismalleen samaa polkua kuin aiempi TYV, hiukan rujommalla ja brutaalimmalla otteella vain. Mitähän sitä nytten sitten ylemmän jälkeen enää sanoisi. Yksi omista suosikkibiiseistä levyllä.
 
Itken Silmät Päästäni on sitten ehdoton lempibiisi tältä levyltä. Levyn pisin biisi. Hieno, tunnelmallinen intro. Kertsin riffi tuo mieleen kultaiset Death Metal -ajat mutta kaunis kertsi muistuttaa taas karjalalaisesta herkkyydestä ja kaipuusta. Annalan tulkinnoista erityisesti plussaa. Tunnelmallista mättöä loppuun asti.
 
Tästä On Hyvä Jatkaa iskee taas sitten pienoisen herkistelyn jälkeen turpaan semmosella otteella ja voimalla ettei rajaa. Tämä biisi nauttii ehkä hienointa sovitusta Mokoman musiikin historiassa. Kaikki on niin loppuun asti 1:1 vedetty narulle ettei voi muuta kuin ihmetellä. Kertsi taas hyvää singalong-matskua. Rumpukomppi vikassa kertsissä on parhautta.
 
Säästä Sanasi jatkaa vanhoja kunnon mokomarässimeininkejä viimeisen kerran tällä levyllä. Mättöriffi, tomikomppi säkeistössä, kitaraharmonioita ja puhdasta laulua kertsissä. Biisissä levyn kolmas ja viimeinen kitarasoolo. Osaahan nää tiluttaakin, eikä edes mitenkään huonosti. Lopussa vielä rankka moshpart-mättö.
 
Lujaa Tekoa alkaa ehkä hiukan Stam1namaisella(?) riffillä ja jatkaa yksinkertaisella mättö-pinch-kompilla säkeistöön. Erittäin sopiva valinta niin nimellisesti, lyriikallisesti kuin musiikillisestikin lopetusraidaksi. Ei jätä kylmäksi missään vaiheessa. Mukana ehkä jopa hitunen jotain popjuttuja.
 
Siinä koko levy minun näkökulmastani. Erityisesti pitää antaa erityismaininta Annalan laulusuorituksesta. Annala rääkyy, karjuu, laulaa, kuiskii ja vaikeroi, mahtavasti petraten vanhasta kamasta. Ei sen puoleen, aina olen tykännyt herran laulantaa kuunnella, mutta tämä uusi tapa vain iskee vanhat laudalta pahemman kerran. Itse saattaisin ajatella levyä vaikeimpana lähestyä tottumattomalle. Niin soundiensa kuin koko musiikin puolesta. Raskasta kamaa miltei alusta loppuun asti. Soundit tosiaan aluksi saattoi vaikuttaa keskeneräisiltä ja karuilta, mutta parin kuuntelukerran jälkeen sen tajuaa kuinka ne tukevat muuta musiikillista antia loistavasti. Ehdottomasti paras Mokolevy. Loistava. Paras. Täydet viisi tähteä, helposti.
 
E. Jos nyt pakko on jotain negatiivisen sävyistä sanoa, niin riffit eivät kekseliäisyydessään yllä ihan kahden edeltäjänsä tasolle.

Minkälaiset ne soundit on?
 
"Munakkaat"

Täydet viisi tähteä, helposti.
 
Nopeasti arvioituna itse voisin sanoa, että
 
7/5
 
:)

"Munakkaat"
 
Vertaa muihin levyihin.

"Munakkaat"
Eli toisin sanoen, rujot, tappavat, brutaalit, turpaanvetävät, hyökkäävät. Kaikinpuolin loistavat. Ei mitenkään kovin kesyt. Mesahan se sieltä paistaa kauas asti läpi.
 
Nopeasti arvioituna itse voisin sanoa, että

7/5
No jos tuolle tielle lähdetään niin sitten annetaan 11/5 tähteä. Parhautta. Tulee varmasti kestämään kuuntelua muiden edestä.
 
Vertaa muihin levyihin.
Jos olet Sepulturan uutta biisiä kuullut, niin melko samanlaiset ovat.

Mokoman uusi on jotain absoluuttista parhautta! Ostin levyn kello 1615 ja olin kotona kello 1645 ja olen kuunnellut levyn kaksi kertaa läpi kello 1822 mennessä. Kohta lähtee kolmas kierros. Mitkään ylistävät verbit eivät riitä kuvailemaan tätä lättyä.

Mun mielestä kyllä tylsä levy kokonaisuudessaan. Parit hyvät riffit ja jotain kivaakin kyllä löytyy.

Eli toisin sanoen, rujot, tappavat, brutaalit, turpaanvetävät, hyökkäävät. Kaikinpuolin loistavat. Ei mitenkään kovin kesyt. Mesahan se sieltä paistaa kauas asti läpi.
 
Eli ei modernit studiohötöt vaan oikeat?
 
Mitkään ylistävät verbit eivät riitä kuvailemaan tätä lättyä.
 
Varmaan aika kova sitte.

Eli ei modernit studiohötöt vaan oikeat?
 
Ihan oikeat. Juurikamaahan nuo. Luonnolliset :)

Nyt on levy saatu ja kuunneltu, Ja on muuten hyvää kamaa!
 
Soundit ovat todellakin muuttuneet kovasti, mutta positiivisesti. Biisit ovat rujompia kuin edeltävillä levyilla ja Annalan sanotukset vaan korostaa sitä rujoutta entisestään. Laulu on hyvää ja ite oon tykästynyt niihin puhtaisiin lauluosuuksiin, joita on jonkinverran.
 
Kitarat toimii paremmin kuin hyvin ja Säästä Sanasi -biisin kitarasoolo oli yllättävä, TILUA! :D. Muutenki kitaramelodia ovat hienoja, kuten Mokomalla yleensäkin.
 
Kyllä mä sen 5/5 antaisin.
 
Kannattava ostos, kauppaan siitä, HUS!

Hyvältä levyltä vaikuttaa. Kolmas kiepautus menossa. Ei vaan vielä ole kunnolla päässyt aukeamaan jos niin mielii joskus edes tehdä. Mutta eipä mokoman rässi kiekot allekirjoittaneelle muutamaan ekaan kertaan koskaan ole auennutkaan. Saundit juu vähän sävähdytti. En oikeen tiedä onko ne hyvät vai vaan aika hyvät.

Vertaa muihin levyihin.
 
Paremmat kun aikaisemmilla. Matalat möyrinät (joita on huomattavasti aikaisempaa enemmän) on paljon "erotellumman" oloiset. Niistä saa jotain selvääkin.

Ihan oikeat. Juurikamaahan nuo. Luonnolliset :)
 
Metric-System Aaltonen rakentelee omaa imperiumiaan. Kohta Suomessa on vaan yks ja ainoa miksaaja/tuottaja. :)

Metric-System Aaltonen rakentelee omaa imperiumiaan. Kohta Suomessa on vaan yks ja ainoa miksaaja/tuottaja. :)
 
No jos miksauksen ja tuottamisen jälki on yhtä loistavaa kun jo Aaltosen hoitamilla levyillä, niin eipä sitä muita siedä ollakaan.

Jes, teki Airon musiikki kyrvät eikä saapunut levy tänään, voi vitun vittu jotta vituttaa.

Metric-System Aaltonen rakentelee omaa imperiumiaan. Kohta Suomessa on vaan yks ja ainoa miksaaja/tuottaja. :)
 
Vähän lihaa luitten ympärille niin se on ilmetty suomen Rick Rubin.

Joo, ihan toimivaa tavaraahan tämä... Sepulturan Roots-plätty tuli kyllä saman tien mieleen kun kuulin, mutta sehän nyt ei ole mikään negatiivinen piirre levyssä... :)
 
Muutosta on tullut jonkin verran, uuteen soundiin on vähän totuttelemista enkä vielä osaa sanoa pidinkö enemmän Kurimuksen, TMRH:n tai tämän uuden soundista. Ovat tyyliltään niin erilaiset... puhtaat laulut ovat hyvät ja tuovat vähän vaihtelua runttaukseen. Valapatto ja Kuu saa valtansa auringolta on todella onnistuneita vetoja. Muutenkin aika toimiva kokonaisuus, mutta ei välttämättä aukene täysin ihan ensimmäisellä kuuntelukerralla... ainakaan tällaiselle vanhalle homekorvalle.

Ihan hyvältä vaikuttaa, mikään biisi ei erityisesti kolahtanut ensimmäisellä kuuntelulla, joten kokonaisuus taitaa olla aika tasavahva, mutta ei tämä kuitenkaan ole tasapaksu. Soundit olivat ihan mainiot, puhtaat laulut tuntuivat hieman välillä hukkuvan kitaravallin sekaan. Pitää kuunnella lisää ja mielelläänhän tätä kuuntelee.

Jep. Persielle potkii. Odotan innolla, että saan nähdä/kuulla miten biisit toimivat livenä, Mokoman livemaine kun tunnetaan.