Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Uus levy herätti vähä kyllä ristiriitasia tunteita, kun odotukset oli aika korkeella. Osittain levy lunasti nuo pop-fiksujen mätäntöjuttujen perään haikailut, mut etenkin Sneapin takuuvarma tuotanto latisti taas tunnelmaa jonkun verran. Tuntuu, että äijä liikkuu levybisneksessä mukana metsästettävää tapettavaa dynamiikkaa ja kun sellasta jonkun musasta löytää, ni se pitää miksata, kompressoida ja masteroida tukehduksiin. Carcassin tyylisen bändin levylle ois sopinu autotallimaisen rouhee ilmavampi tuotannon taso ja ei-niin-huolitellut soundit ku nenä päähän, mut kun ei ni ei. Ehkä äijät toisaalta ite toivo tollasta modernimpaa soundia kun onha edeltävät Heartwork ja Swansong molemmat soundeiltaan aikalaisikseen aika modernia matskua, mut onko se levy pakko puristaa niin tiukkaan kompuralla, että varmasti digirätisee ja -paukkuu? Jos tosta jotain hyvää pitää löytää, ni ainakin erottelevuutta löytyy (kun kaikki on niin saakelin irrallista ja päälleliimattua).
 
Muutenha mie käytännössä yhdyn muihin ylistyksiin tota aiempaa Sneap-pohjaista avautumista lukuunottamatta, mut viel täytyy lisätä, et monet kappaleet ainaki tällee alkuu kuulostaa valitettavan sekavalta kitarapornoriffikasalta, jonka alla se punasen langan karannu pää on jossakin hukassa. Toisaalta loputon määrä toinen toistaan hauskempia riffejä on kiva kokemus, mut kokonaisuus kärsii. Sitten ku siellä on kuitenkin niitä vähintään pariin kertaan mm. Megadethin "lanseeraamia" riffejä, kuten se Unfit for Human Consumptionin pääriffi. Myös lähinnä huonolta läpältä kuulostavasta Mount of Executionin akkari-intro kuulostaa (Megadethin In My Darkest Hourin ja noin tusinan muun saman sointukierron sisältävän kappaleen lisäksi) siltä, et joku bändissä on mielivaltaisesti päättäny ahtaa raatomättölevylle akustista kitaraa lopputuloksen ollessa "yllätyksellinen" intro, joka yllättää tasan yhtä paljon kuin Steven Seagalin näyttelijänlahjat.
 
Älkää välittäkö, en siis oikeesti oo läheskään nii kyrpiintynyt levystä kokonaisuutena ku mitä tää postaus ehkä antaa olettaa. Miul on vaa tapana käräyttää käämi jos toinenkin tollasista pienistä, mutta silti niin haittaavista yksityiskohdista. Steerin ja kumppanien Carcass-kynät on ollu niin terässä tällä levyllä, että ite heittäsin tolle joka tapauksessa jotai tyylii 7/10 tai 8/10. Sneapille sen sijaan postittaisin 30kg märäntyneitä silakoita jos tietäsin miehen osoitteen.

Mukavaa trässiähän tämä on. Swansong on ollut melkeinpä ainoa levy, mistä olen aiemmin tykännyt. Heartwork kuulostaa minuun korvaan aika tylsältä ja ne aiemmat on kai sitten liian rankkaa.. tai no enpä ole niitä yli 10 vuoteen kuunnellut. Mutta tämä uutuus nousee Swansongin rinnalle ja on kyllä pirun mukavaa kuunneltavaa. Minua ei Megadeth riffit haittaa yhtään, ehkä jopa päinvastoin, onhan se kuitenkin se suurin juttu ollut minulle.. ehkä. Niin onhan se kiva, että joku tekee vielä esim Trasher's Abbatoirin kaltaista trässiä näin laadukkaasti :).

Decibel-lehden mukana tulleen flexin bonusbiisi:
https://soundcloud.com/decibelmagazine/carcass-zochrot-db034
 
Groovaa kuin Swansongin ylijäämävedot konsanaan. Nimenomaan ne Wake Up And Smell the Carcass -kokikselta löytyvät, varsinaisen levyn rokit kun ei lähde yhtään.

jigsore: Decibel-lehden mukana tulleen flexin bonusbiisi:
https://soundcloud.com/decibelmagazine/carcass-zochrot-db034
 
Näyttää siltä, että levysessiossa nauhoitetuista kappaleista ne voimakkaimmat on jätetty pois varsinaiselta kokonaisuudelta - taas. Tätä on siis tullu todettua vähän turhankin monen bändin kohdalla, kun ovat levyn jälkeen julkaisseet jollain erikoisjulkaisulla sitten niitä "jämäkappaleita", jotka ovatki osoittautuneet keskimäärin levyn kappaleita paremmiksi tai vähintäänkin mielenkiintosemmiksi.

Toi Zochrot haiskahtaa junnaavuudessaan bonuskappaleelta kilometrien päähän. Sen sijaan digipakin bonuskappaleen Intensive Battery Broodingin olisin kenties ujuttanutkin mukaan kokonaisuuteen.
 
Liputan kyllä täälläkin suunnalla Wake Up and Smell the Carcassilta löytyvien Swansong-ylijäämävetojen puolesta. Varsinkin Edge of Darkness on kertakaikkisen hieno zipale.

Helvetin hyvä levy tämä Surgical Steel. Tuli kyllä ihan puskista.

Jaahas, tänään olis keikka. Oletteko Kaapelille menossa, vai onko Amon Amarth ja kalliin puoleinen lipun hinta karkottaneet kuulijat?
 
Surgical Steel on tässä vaihtelevasti ollut kuuntelussa. Hyvää kamaahan siinä on, vaikka Heartwork pysyy edelleen klassikoiden klassikkona omissa kirjoissa.

Tuolta voikin diggailla Heartwork-levyä ihan virallisena Youtube-julkaisuna:
http://www.youtube.com/watch?v=KpqE … =PLskmLOhA6Xv5H2vzjLYAH2MJd20v4IMyn
 
Ja tuolta uudempaakin näytettä:
http://www.youtube.com/watch?v=d3fRKGD2GW0

Tulee kuulemma ens Tuskaan ;-)

TTV: Tulee kuulemma ens Tuskaan ;-)
 
Hyvä sitten, etten mennyt katsomaan näitä eilen.

Raporttia maanantain keikalta.
 
http://www.sue.fi/2013/12/hell-carcass-amon-amarth/

Uutta BBC-sessiota tulossa jossain muodossa kuultaviin:
https://www.facebook.com/OfficialCa … osts/376641349147191:0?stream_ref=1