Muusikoiden.net
05.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Duuri- ja mollisävellajien etumerkintä (mm. kvinttiympyrä)
1 2 3
mklami
17.04.2003 20:16:18 (muokattu 15.06.2003 10:59:53)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kvinttiympyrästä on pyydelty FAQia, joten tässä se tulee.
 
Kvinttiympyrä ei ole mikään mystinen juttu, vaan ainoastaan apukeino muistaa eri duuri- ja mollisävellajien etumerkinnät.
 
Etumerkintä
 
Etumerkintä tarkoittaa nuotissa jokaisen viivaston alussa (ja esim. sävellajin vaihtuessa vaikka keskellä viivastoa) näkyvää ylennys- tai alennusmerkkien sarjaa. Etumerkintä koostuu vain ja ainoastaan joko pelkästään ylennysmerkeistä tai pelkästään alennusmerkeistä, näitä kahta merkkiä ei voi yhdistellä etumerkinnässä.
 
Tässä tekstissä ylennysmerkkiä kuvataan ns. risuaidalla (#) ja alennusmerkkiä pienellä b:llä. Huom! Ylennysmerkistä käytetään myös nimitystä korotusmerkki, mutta tässä tekstissä käytän nimitystä ylennysmerkki.
 
Perinteisesti sekä ylennys- että alennusmerkkejä käytetään korkeintaan 7 ylennykseen-/alennukseen asti, vaikka teoreettinen maksimimäärä on 12 ylennys-/alennusmerkkiä. Itse asiassa, ja kuten tässäkin FAQissa myöhemmin käy ilmi, nuottikirjoituksessa ei ole järkeä käyttää yli kuutta ylennys-/alennusmerkkiä, koska esim. 7 ylennyksen duuri- ja mollisävellajit voi kirjoittaa 5 alennuksella (koska kyseessä on enharmonisesti samana soivat sävellajit). Ja mitä yksinkertaisempi etumerkintä, sitä selkeämpää nuottia on varsinkin aloittelijan lukea.
 
Ensimmäinen asia eri sävellajien etumerkinnöistä joka kannattaa opiskella on se, että C-duurilla ja sen rinnakkaissävellajilla a-mollilla ei ole nuottikirjoituksessa mitään etumerkintää, ts. näiden sävellajien vallitessa viivaston alussa ei ole ylennys-/alennusmerkkejä. Kaikilla muilla duuri- ja mollisävellajeilla onkin sitten joko ylennys-/alennusmerkkejä etumerkintänä. Nämä etumerkinnät on helppo opetella ja muistaa kvinttiympyrän avulla.
 
Kvinttiympyrä
 
Kvinttiympyrän periaate on hyvin yksinkertainen: piirretään ympyrä, ja vedetään siihen lyhyet poikkiviivat samoin kuin kellotaulussa (eli 12 viivaa tasaisin välein).
 
"Klo 12:een" ympyrän ulkopuolelle kirjoitetaan C, joka tarkoittaa C-duuria. Duurisävellajit kirjoitetaan ympyrän ulkopuolelle, ja mollisävellajit ympyrän sisäpuolelle.
 
C:stä voidaan edetä sekä myötä- että vastapäivään kvinttiympyrää pitkin seuraavasti: kun edetään C:stä myötäpäivään (eli samaan suuntaan kuin kellon viisarit kulkevat), hypätään jokaisen viivan kohdalla puhdas kvintti YLÖSPÄIN edellisestä sävelestä, ja lisätään etumerkintään yksi ylennysmerkki (#). Esim. "klo 12:sta" (C) siirrytään "klo 1:een": C:stä puhdas kvintti ylöspäin (G) ja lisätään ensimmäinen ylennysmerkki (#). Näin saadaan "klo 1:een" sävellajiksi G-duuri, jonka etumerkintä on siis yksi ylennys. Tällä samalla idealla jatketaan "klo 6:een" asti, jolloin saadaan kokonaisuudessaan tällainen sarja:
 
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 1: G-duuri, 1 #
klo 2: D-duuri, 2 #
klo 3: A-duuri, 3 #
klo 4: E-duuri, 4 #
klo 5: H-duuri, 5 #
klo 6: Fis-duuri, 6 #
 
Tämän jälkeen palataan C-duuriin, ja etsitään duurisävellajit, joiden etumerkintänä on alennusmerkkejä (b). Homma tapahtuu täsmälleen päinvastoin kuin ylennysmerkkien suhteen:
 
Edetään "klo 12:sta" vastapäivään, hypätään jokaisella viivalla puhdas kvintti ALASPÄIN ja lisätään etumerkintään yksi alennusmerkki (b). Esim. "klo 12:sta" siirrytään "klo 11:een": C:stä puhdas kvintti alaspäin (F) ja lisätään ensimmäinen alennusmerkki (b). Näin saadaan "klo 11:een" sävellajiksi F-duuri, jonka etumerkintä on siis yksi alennus. Tällä samalla idealla jatketaan "klo 6:een" asti, jolloin saadaan kokonaisuudessaan tällainen sarja:
 
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 11: F-duuri, 1 b
klo 10: B-duuri, 2 b
klo 9: Es-duuri, 3 b
klo 8: As-duuri, 4 b
klo 7: Des-duuri, 5 b
klo 6: Ges-duuri, 6 b
 
"Klo 6:ssa" huomataan, että duurisävellajit ovat enharmonisesti samat, Fis-duuri ja Ges-duuri. Tästä voisi vielä jatkaa molempiin suuntiin niin, että käydään koko ympyrä läpi, jolloin saadaan sekä 12 ylennystä että 12 alennusta sisältävät etumerkinnät. Mutta kuten huomaatte, "klo 6:n" jälkeen nämä sävellajit ovat enharmonisesti samoja sävellajeja toisen samalla viivalla olevan sävellajin kanssa, ja tämä toinen sävellaji voidaan kirjoittaa vähemmällä määrällä etumerkkejä, joten suuressa määrässä (yli 6 kpl) etumerkkejä ei sinänsä ole järkeä.
 
Nyt siis saimme ympyrään duurisävellajit. Mollisävellajien etumerkinnät menevät samalla logiikalla, ja mollisävellajit voidaankin kirjoittaa ympyrän sisäpuolelle. Aloitetaan taas C-duurista:
 
Minkä tahansa duurisävellajin rinnakkainen mollisävellaji saadaan näin: siirrytään duurisävellejin perussävelestä (esim. C-duurissa C) pieni terssi alaspäin (C --> A). C-duurin rinnakkaissävellaji on siis a-molli. Lisätään a "klo 12:een" ympyrän sisäpuolelle. Tämän jälkeen edetään taas samoin kuin duurien kohdalla, myötäpäivään puhdas kvintti ylöspäin (esim. a --> e ..) ja yksi ylennys lisää, vastapäivään puhdas kvintti alaspäin (esim. a --> d ..) ja yksi alennus lisää. Kuuden ylennyksen/alennuksen kohdalla saadaan taas enharmonisesti samat mollisävellajit, tilanne on siis sama kuin duurien kohdalla: kuudesta etumerkistä eteenpäin ei sinällään ole järkeä jatkaa.
 
Tässä vielä linkki kvinttiympyrä-kuvaan (piirretty kiireessä käsin, sori :)
 
http://users.utu.fi/mapekl/teoria/kvinttiympyra.gif
 
Etumerkintöjen paikat viivastolla
 
Lopuksi vielä muutama muistisääntö siihen, missä järjestyksessä sävelet joko ylennetään tai alennetaan.
 
Alkuun on hyvä pistää mieleen, että ensimmäinen ylennettävä sävel on F, joka siis ylennysmerkillä korotetaan Fis:iksi, ja ensimmäinen alennettava sävel on H, joka siis alennusmerkillä alennetaan B:ksi.
 
Ylennetyt sävelet menevät tässä järjestyksessä: Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis ja His. Muistisääntö: Kun hypätään edellisestä sävelestä puhdas kvintti ylöspäin, päästään seuraavaan ylennettyyn säveleen (Fis --> Cis --> Gis ..)
 
Alennetut sävelet menevät tässä järjestyksessä: B, Es, As, Des, Ges, Ces ja Fes. Muistisääntö: Kun hypätään edellisestä sävelestä puhdas kvintti alaspäin, päästään seuraavaan alennettuun säveleen (B --> Es --> As ..)
 
Viivastolle kirjoitettaessa etumerkinnät kirjoitetaan vasemmalta oikealle niin, että viimeisin etumerkki on ensimmäinen merkki oikealta. Alla on linkki kuvaan, jossa näkyy etumerkintöjen kirjoitus nuottiviivastolle sekä G- että F- avaimilla (ns. diskantti- ja bassoklaaveilla). Nämä kaksi avainta ovat yleisimmät nykynotaatiossa käytössä olevat nuottiavaimet.
 
http://users.utu.fi/mapekl/teoria/etumerkit.gif
 
Tässäpä tätä tällä kertaa! Kyselkää jos joku kohta on epäselvästi selitetty, niin päivitän tätä jatkossa. :)
 
EDIT: Ai niin, plussa olis taas kivaa :)
EDIT: "Kellotaulutypo" korjattu. Kiitos huomautuksesta.
 
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis
guitarmonkey
17.04.2003 22:50:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ai niin, plussa olis taas kivaa :)
 
Juuh. Ja valtion tiedonjulkistamispalkínto, mikäli minä saan päättää.
 
Kitaranraiskaaja
28.04.2003 09:50:57 (muokattu 28.04.2003 09:51:42)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Viivastolle kirjoitettaessa etumerkinnät kirjoitetaan oikealta vasemmalle niin, että viimeisin etumerkki on ensimmäinen merkki oikealta.
 
Eikö ne kuitenkin kirjoiteta vasemmalta oikealle, vai olenko käsittänyt jotain väärin?
 
Hyvä FAQ taas kerran. Plussan sait.
 
EDIT: pikku muutod
 
Sano EI lehtimyyjille.
mklami
28.04.2003 10:04:09
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  


Eikö ne kuitenkin kirjoiteta vasemmalta oikealle, vai olenko käsittänyt jotain väärin?

 
Tarkoitin, että viimeisin etumerkki on aina eniten oikealla, mutta olet oikeassa, että ne kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Sori, asia oli vähän huonosti selitettynä tossa FAQissa, voisin korjata sen sinne.
 
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis
isojussi
10.05.2003 00:41:21
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tässä vielä linkki kvinttiympyrä-kuvaan (piirretty kiireessä käsin, sori :)
 
http://users.utu.fi/mapekl/teoria/kvinttiympyra.gif

 
Tässä painettu - mitankään piirrostasi väheksymättä - päinvastoin.
 
http://www.jazzbooks.com/jazzhandbook/24_circle_of_fourths.pdf
 
Aebersold pläjäyttää kvarttiympyrän (= kvinttiympyrän peilikuva), ehkä näppärämpi skaaloja ym. treenetessa - ehkä ei makuasia....:-)
 
Painottaisin, että ei kannata opetella kvinttiympyrää ulkoa, vaan miten sen rakennetaan!
 
Osta mut - ma olen kaupan!
mklami
10.05.2003 14:06:26
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Painottaisin, että ei kannata opetella kvinttiympyrää ulkoa, vaan miten sen rakennetaan!
 
Erittäin hyvin sanottu! :)
 
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis --- Tavoittelemalla mahdotonta saattaa saavuttaa mahdollisen. --- Ei pidä yrittää perse edellä puuhun.
tekemällätehtywannabe
19.05.2003 21:43:23
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja tämähän opettiin jo koulussa:
 
Gideon Daavid Aatami Eeva Hyppäsi Fissästä Cissään
 
muistiloru ylennysmerkkisiin duurisävellajeihin
 
Viimeiset kuuluisat sanat.
nahkis
19.05.2003 21:55:36 (muokattu 19.05.2003 21:55:51)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja tämähän opettiin jo koulussa:
 
Gideon Daavid Aatami Eeva Hyppäsi Fissästä Cissään
 
muistiloru ylennysmerkkisiin duurisävellajeihin

 
Ja tälle oli vastaava alennusmerkkisiä varten:
 
Fiksusta Boksista ESiin AStui DESpootti GEStapon CESlonkiin
 
(tai jotain)
 
Vastaus kysymykseesi löytyy osoitteesta http://www.google.com.
R.Cooley
15.06.2003 09:55:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Edetään "klo 12:sta" vastapäivään, hypätään jokaisella viivalla puhdas kvintti ALASPÄIN ja lisätään etumerkintään yksi alennusmerkki (b). Esim. "klo 12:sta" siirrytään "klo 11:een": C:stä puhdas kvintti alaspäin (F) ja lisätään ensimmäinen alennusmerkki (b). Näin saadaan "klo 11:een" sävellajiksi F-duuri, jonka etumerkintä on siis yksi alennus. Tällä samalla idealla jatketaan "klo 6:een" asti, jolloin saadaan kokonaisuudessaan tällainen sarja:
 
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 1: F-duuri, 1 b
klo 2: B-duuri, 2 b
klo 3: Es-duuri, 3 b
klo 4: As-duuri, 4 b
klo 5: Des-duuri, 5 b
klo 6: Ges-duuri, 6 b

 
Pitäisi olla klo 12, klo 11, klo 10, klo 9, klo 8, klo7 ja klo 6.
Kun mennään vastapäivään.
 
Nopeus on soittotaidon mittari.
mklami
15.06.2003 10:59:07
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pitäisi olla klo 12, klo 11, klo 10, klo 9, klo 8, klo7 ja klo 6.
Kun mennään vastapäivään.

 
Katos tosiaan, typoa. Korjataan.
 
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis --- Tavoittelemalla mahdotonta saattaa saavuttaa mahdollisen. --- Ei pidä yrittää perse edellä puuhun.
Makuupussimies
10.08.2003 11:52:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt on hallinnassa intervallit ja kvinttiympyrä. Kiitoksia mklamille :) Muuten kun tossa puhutaan niistä etumerkkien määrästä, niin mihin ne siellä nuotti-viivastolla pitäisi pistää? Siis selvittäkääs vähän, kun on se asia vähän ulkona vielä.
 
"It's better to burn out than to fade away" -Neill Young
mklami
14.08.2003 14:41:56
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Muuten kun tossa puhutaan niistä etumerkkien määrästä, niin mihin ne siellä nuotti-viivastolla pitäisi pistää?
 
Etumerkintöjen paikat näkyy tossa alkuperäsessä viestissä olevassa linkissä:
 
http://users.utu.fi/mapekl/teoria/etumerkit.gif
 
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis --- Tavoittelemalla mahdotonta saattaa saavuttaa mahdollisen. --- Ei pidä yrittää perse edellä puuhun.
Makuupussimies
14.08.2003 15:52:56 (muokattu 18.08.2003 14:41:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Etumerkintöjen paikat näkyy tossa alkuperäsessä viestissä olevassa linkissä:
 
http://users.utu.fi/mapekl/teoria/etumerkit.gif

 
Joo siis tiesin tuon mutta sanotaan että käytän kvinttiympyrää apuna kun kirjoitan ylennysmerkkejä nuottiviivastolle, niin mistä tiedän mille viivalle kirjoitan ne ylennykset?
 
"It's better to burn out than to fade away" -Neill Young
baron
20.08.2003 22:54:31 (muokattu 21.08.2003 15:51:20)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo siis tiesin tuon mutta sanotaan että käytän kvinttiympyrää apuna kun kirjoitan ylennysmerkkejä nuottiviivastolle, niin mistä tiedän mille viivalle kirjoitan ne ylennykset?
 
Niitten nuottien kohdalle, jotka siinä sävellajissa on ylennetty.
Siinä järjestyksessä, kuin uusia ylennyksiä kvinttiympyrän mukaan tulee.
 
PS Hanki nuotinkirjoitusohjelma, niitä saa ilmaiseksi internetistä, ne laittaa etumerkit kohdalleen kun valitset sävellajin.
 
henkka8
01.02.2005 11:32:53
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ehdottomasti + !
 
hirvoksi
29.08.2005 13:48:17
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kvinttiympyrä ja siihen liittyviä harjoituksia löytyy myös:
http://koti.mbnet.fi/~mattij/sl/sl13.htm
 
- Pete
 
"Älä tee samaa virhettä kahdesti, ellei se kannata!" -Mae West
isojussi
11.02.2006 10:16:42
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja tämähän opettiin jo koulussa:
 
Gideon Daavid Aatami Eeva Hyppäsi Fissästä Cissään
 
muistiloru ylennysmerkkisiin duurisävellajeihin

 
Tää on turha - kannatta ennemmin opetella kvintti selkärankaan.
 
Opettaja opettaa ja rahaa saa, ostaa viinaa ja oksentaa.
Synastikki
13.06.2006 14:14:45
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tässä tekstissä ylennysmerkkiä kuvataan ns. risuaidalla (#) ja alennusmerkkiä pienellä b:llä. Ylennysmerkistä käytetään myös nimitystä korotusmerkki, mutta tässä tekstissä käytän nimitystä ylennysmerkki.
 
nii sen verran vielä lisäisin kun kuitenkin niin paljon nuotteja tms. löytyy englanniksi niin Ylennysmerkki mainitaan usein sanalla Sharp ja alennus sanalla Flat eli esimerkiksis Gis= G sharp
 
Hevihaarukka! ,,/
JPQ
11.07.2006 21:37:51
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuutosen kohdalla olevat
Ges,Fis ovat molemmat duureja vai ?
Entäs onko sitten Es ja Dis molemmat molleja ?
(siis kuutosen kohdalla)
eli saisinko vielä tähän selvyyden eli siihen mitkä kuutosen kohdalla
on sävellajeina. Eli vaikka kuinka yritän en tunnu tajuavan asiaa.
 
Janus
12.07.2006 02:40:22 (muokattu 12.07.2006 02:41:07)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuutosen kohdalla olevat
Ges,Fis ovat molemmat duureja vai ?
Entäs onko sitten Es ja Dis molemmat molleja ?
(siis kuutosen kohdalla)
eli saisinko vielä tähän selvyyden eli siihen mitkä kuutosen kohdalla
on sävellajeina. Eli vaikka kuinka yritän en tunnu tajuavan asiaa.

 
Ges-duuri ja Fis-duuri ovat enharmonisesti samat sävellajit (esim. pianolla soitettuna nuo asteikot ovat täysin samanlaiset). Nuo molemmat löytyvät "kuutosen kohdalta", riippuen siitä lähteekö etenemään etumerkkien määrän mukaan ylennysten tai alennusten mukaan. Ges-duurin rinnakkaismolli on todellakin es-molli, ja se on tietysti enharmonisesti täysin sama kuin dis-molli (=Fis-duurin rinnakkaismolli).
 
Eli kvinttiympyrää "myötäpäivään" mentäessä:

klo 12: C-duuri ja a-molli (0# / 0b)
klo 1: G-duuri ja e-molli (1#)
klo 2: D-duuri ja h(b)-molli (2#)
klo 3: A-duuri ja fis-molli (3#)
klo 4: E-duuri ja cis-molli (4#)
klo 5: H(B)-duuri ja gis-molli (5#)
---->>>> klo 6: Fis-duuri ja dis-molli (6#) = Ges-duuri ja es-molli (6b)
klo 7: Des-duuri ja b(Bb)-molli (5b)
klo 8: As-duuri ja f-molli (4b)
klo 9: Es-duuri ja c-molli (3b)
klo 10: B(Bb)-duuri ja f-molli (2b)
klo 11: F-duuri ja d-molli (1b)
klo 12: C-duuri ja a-molli (0b / 0#)

 
Se, kumpaa sävellajia (Fis vai Ges) notaatiossa käyttää, on etenkin rytmimusiikin puolella ns. ihan sama. Tosin, esim. big bandille kirjoitettavaan biisiin kannattaa valita sävellajiksi Ges-duuri: kun stemmoja aletaan kirjoittaa Eb- ja Bb-vireisille soittimille, alennusmerkkejä voi kätevästi vähentää (ylennysmerkkejä joutuisi lisäämään). Kannattaa myös muistaa, ettei sotke keskenään (oletusarvoisesti, poikkeuksia voi toki tehdä jos tilanne sitä vaatii) noiden kahden sävellajin sointumerkkejä.
 
EDIT: Aloitusviestissään mklami kirjoitti: "Klo 6:ssa" huomataan, että duurisävellajit ovat enharmonisesti samat, Fis-duuri ja Ges-duuri. Tästä voisi vielä jatkaa molempiin suuntiin niin, että käydään koko ympyrä läpi, jolloin saadaan sekä 12 ylennystä että 12 alennusta sisältävät etumerkinnät. Mutta kuten huomaatte, "klo 6:n" jälkeen nämä sävellajit ovat enharmonisesti samoja sävellajeja toisen samalla viivalla olevan sävellajin kanssa, ja tämä toinen sävellaji voidaan kirjoittaa vähemmällä määrällä etumerkkejä, joten suuressa määrässä (yli 6 kpl) etumerkkejä ei sinänsä ole järkeä.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti