Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Trumpetisti kommentoi ylipäätään "unis."-merkinnästä. Se on ihan hyödyllinen merkki laittaa sinne, jos esim. useampi kuin yksi puhaltaja soittaa samaa stemmaa. Osaa "varautua". :)

Soitettavuudessa ei mitään onkelmaa, olettaen että tuo lappu on in C.
 
Ok. Ja on se.
 
Sellainen tuli mieleeni, että kun tahdissa 5 on 1. trumpalla tuo toinen cis palautettu, niin onko seuraavan tahdin ääni c vai cis? Periaattessa se on cis, mutta jotkut saattavat lukea sen c:eenä, se ääni kannattaa varmistaa laittamalla esim. sulkuihin risti tahtiin 6 jos se on cis.
 
On se cis. Periaatteessahan se voisi aiheuttaa hämminkiä, jos se on jo etumerkinnässä korotettu, ja sitten tulisi uusi korotus...
 
Ja juolahti mieleeni myös, että sinfonisissa/sinfonia orkan trumppa ja corno stemmoissa ei käytetä etumerkintää.
 
...mutta tämä huomioiden ehkä ei. Täytynee tosiaan tarkastella partituureja tämä mielessä!
 
Trumpetisti kommentoi ylipäätään "unis."-merkinnästä. Se on ihan hyödyllinen merkki laittaa sinne, jos esim. useampi kuin yksi puhaltaja soittaa samaa stemmaa. Osaa "varautua". :)
 
Täytynee tosiaan kaivaa esimerkkejä! Kirjastoon mars...

On se cis. Periaatteessahan se voisi aiheuttaa hämminkiä, jos se on jo etumerkinnässä korotettu, ja sitten tulisi uusi korotus...
 
Tuskin aiheuttaisi hämminkiä, koska ylennysmerkki on ylennysmerkki ja se ylentää säveltä vain sen puolisävelaskelen, vaikka sitten esiintyisikin sekä etumerkinnässä että tahdissa. Kaksoiskorotusmerkki on sitten eri juttu.

Codasta ja segnosta:
 
Nuotittamassani kappaleessa pitäisi soittaa segno ennen codaan saapumista, mutta nuotissa coda on merkitty ennen segnoa. Miten merkata?
 
Kiitos vastauksesta.
 
-Ville

mutta nuotissa coda on merkitty ennen segnoa.
 
Merkitty vai kirjoitettu? Miksi näin perin? Onko tarkoitus, että codana käytetään jotain kappaleen "keskellä" olevaa osaa? Kannattaisko coda kirjoittaa uusiksi loppuun, ja tehdä "tavalliset" "D.S al (pomppa - pomppa) codat? Vaikka siihen kuluisikin vähän lisää paperia.
 
E:
Tulipa vastaukseen sen verran kysymysmerkkejä, etten vissiin ymmärtänyt jotain lähtötilanteesta...
 
(Mun teoria- & sovitusope kehoitti tekemään laput sen verran yksinkertaisesti, että soittajatkin ymmärtää.)

A-mollipiisissä mistä tietää, pitääkö Am7/Am9 tahdeissa soittaa aiolista vai doorista kun melodia tai mikään muukaan ei anna vinkkejä vai onko se vapaasti valittavissa?

A-mollipiisissä mistä tietää, pitääkö Am7/Am9 tahdeissa soittaa aiolista vai doorista kun melodia tai mikään muukaan ei anna vinkkejä vai onko se vapaasti valittavissa?
 
Varmaankin se kumpi kuulostaa paremmalta. Esim. aiolisessa f-sävel muodostaa tritonuksen sen Am9-soinnun h-sävelen kanssa (vai kuuluuko tässä yhteydessä sanoa B?), doorisessa siitä tulis fissän kanssa puhdas kvartti. Kumpi nyt sitten toimii omaan korvaan paremmin.

Varmaankin se kumpi kuulostaa paremmalta. Esim. aiolisessa f-sävel muodostaa tritonuksen sen Am9-soinnun h-sävelen kanssa (vai kuuluuko tässä yhteydessä sanoa B?), doorisessa siitä tulis fissän kanssa puhdas kvartti. Kumpi nyt sitten toimii omaan korvaan paremmin.
 
Mun korvaan aiolinen toimii paremmin, mutta Levinen mukaan sellaista ei jatsissa olekaan, vaihtoehdot doorinen tai melodinen molli.

Mun korvaan aiolinen toimii paremmin, mutta Levinen mukaan sellaista ei jatsissa olekaan, vaihtoehdot doorinen tai melodinen molli.
 
Ei kantsi uskoo kaikkee mitä kirjoissa sanotaan! ;)

Ei kantsi uskoo kaikkee mitä kirjoissa sanotaan! ;)
 
No jos mä nyt kerron mistä piisistä kyse: Vanhan veräjän luona:-)
Täytyyhän humppakeikallakin yrittää leikkiä jazzmuusikkoa aina kun mahdollista!

..mutta Levinen mukaan sellaista ei jatsissa olekaan..
 
Levine monesti hakee asteikoita, missä ei ole 'avoid'-ääniä, joten veikkaan että tästä syystä aiolista ei jatsissa tunneta. Mut jooh..
Soittakaa, mistä tykkäätte. :D

Levine monesti hakee asteikoita, missä ei ole 'avoid'-ääniä, joten veikkaan että tästä syystä aiolista ei jatsissa tunneta. Mut jooh..
Soittakaa, mistä tykkäätte. :D
 
Tietysti näin mä teen, mutta ajankulukseni pähkäilin.
 
Tietysti keikalla kaikki teoria unohdetaan, mutta treenivaiheessa mä tykkään analysoida piisejä ja keksiä logiikkaa sointukierroista, asteikoista ym asioista, se helpottaa ainaskin mun oppimista.

'avoid'-ääniä?

'avoid'-ääniä?
 
Eikös ne ole näitä priimin, terssin ja kvintin puolisävelaskelta (tai pienen noonin) ylempänä olevät sävelet. Eihän näitä tarvitse välttää, niitähän on käytetty jo monta vuosisataa, mutta tyylitajua purkamisen suhteen ne vaativat.

... mutta Levinen mukaan sellaista ei jatsissa olekaan...
 
Rajaaminen on tietysti makuasia, mutta jos sille että onko kappale jazzia, pidetään mittarina vaikkapa sitä, että kappale on päätynyt Real Bookiin, niin Corean Sea Journey voisi olla esimerkki jazz-biisitä joka rakentuu aikalailla tarkkaan aiolisen ympärille.
 
Taisi joskus pianisti Mika Pohjola käyttää Levinen teoriakirjoista kovasti alakanttiin arvioivia ilmaisuja. Makuasia tämäkin.

Tietysti keikalla kaikki teoria unohdetaan, mutta treenivaiheessa mä tykkään analysoida piisejä ja keksiä logiikkaa sointukierroista, asteikoista ym asioista, se helpottaa ainaskin mun oppimista.
 
Ei sitä unohdeta. Se tulee selkärangasta osana omaa soittoa ja bändikavereiden soiton kuuntelua ja ilmiöiden ymmärtämistä ja tuottamista sen kummemmin miettimättä, tietysti vähän kerrassaan sitä mukaan kun asiat sisäistyvät ja tulevat tutuiksi.

Ei sitä unohdeta. Se tulee selkärangasta osana omaa soittoa ja bändikavereiden soiton kuuntelua ja ilmiöiden ymmärtämistä ja tuottamista sen kummemmin miettimättä, tietysti vähän kerrassaan sitä mukaan kun asiat sisäistyvät ja tulevat tutuiksi.
 
Tarkoitinkin juuri sitä mitä sanot eli ei sitä ei mietitä, se tulee (jos on tullakseen) selkärangasta.

Eikös ne ole näitä priimin, terssin ja kvintin puolisävelaskelta (tai pienen noonin) ylempänä olevät sävelet. Eihän näitä tarvitse välttää, niitähän on käytetty jo monta vuosisataa, mutta tyylitajua purkamisen suhteen ne vaativat.
 
mmmmmmmmmmmmmmmhä?

mmmmmmmmmmmmmmmhä?
 
Jos taas siteeraisi Leviniä: "Avoid note is not a bad note"

mmmmmmmmmmmmmmmhä?
 
Mitä yrität kysyä? Olenko ymmärtänyt avoid noten väärin vai epäiletkö, että niitä ei ole käytetty vuosisatoja? Jälkimmäisessä tapauksessa suosittelen tutustumaan esim. J. S. Bachiin. Ehkä joku Bach-tuntija voisi osoittaa tarkat kohdat hänen hurjimmista dissonansseistaan.
 
PS: Olen lukenut jonkin verran myöhäiskeskiajan harmonioista, jotka ilmeisesti ovat Bachiakin dissonoivampia runsaine sekuntiliikkeineen, ja kysynkin voisiko joku laittaa Youtube-linkkejä tällaisiin kappaleisiin.