Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Minä osaan kyllä kirjoittaa nuotteja, mutta aina ei jaksa tai on just menossa nukkumaan eikä viitsi laittaa valoja päälle jne. Ja sitte tulee joku piisin pätkä mieleen. Painan sen mieleen niin, että teen siihen nopeasti jotkut sanat. Ja niin että pitkää ääntä vastaa pitkä tavu ja lyhyttä ääntä lyhyt tavu. Sitten vielä yritän hahmottaa mistä melodia alkaa, eli alkaako ykköseltä, kakkoselta vai mistä. Kun sitten aamulla herään niin usein muistan melodian kun ja jos muistan sen sanat. Sama pätisi varmaan tahdin tai parin mittaiseen rytmikuvioon.
 
Noin muuten minulle on aina jäänyt vähän epäselväksi tahtilajien 2/2 ja 4/4 ero.

JyrinäKatti: Noin muuten minulle on aina jäänyt vähän epäselväksi tahtilajien 2/2 ja 4/4 ero.
 
Simppelisti sanottuna että yhtä nopeasti piisi kulkee mutta 4/4 neljä iskua tahdille ja 2/2 kaksi iskua tahdille.
Useimmat humpat ja sambat menee 2/2.
Voi ne kyllä kirjoittaa 2/4 tahtilajiinkin mutta siinä en nää kummempaa eroa soittamisen kannalta.
 
Tän aikaisemmin puheena olleen Ukko Nooankin voisi kirjoittaa 2/2 tahtilajiin.
Mieti tätä Ukko Noan ekaa tahtia jossa sanat kulkee Ukko Nooa:
4/4 olisi UK-KO NOO-A,
2/2 on UK-ko NOO-a
 
Kun lasket 4/4 piisin käyntiin niin
Yy----- Kaa -----,yy-kaa-koo-nee
Taas 2/2
yy-kaa, kaa-kaa

Epämuusikko: Onneksi päästiin aiheesta. Miten aloittajan taistelu on edennyt?
 
No suoraan sanottuna en ole nyt joka päivä kerennyt hirveesti taistella rytmin kanssa, mutta ajatellut kyllä noita juttuja jonkun verran. Voin ehkä puolen vuoden päästä kommentoida tänne että miten edistyy :)
 
JyrinäKatti:
Minä osaan kyllä kirjoittaa nuotteja, mutta aina ei jaksa tai on just menossa nukkumaan eikä viitsi laittaa valoja päälle jne. Ja sitte tulee joku piisin pätkä mieleen. Painan sen mieleen niin, että teen siihen nopeasti jotkut sanat. Ja niin että pitkää ääntä vastaa pitkä tavu ja lyhyttä ääntä lyhyt tavu. Sitten vielä yritän hahmottaa mistä melodia alkaa, eli alkaako ykköseltä, kakkoselta vai mistä. Kun sitten aamulla herään niin usein muistan melodian kun ja jos muistan sen sanat. Sama pätisi varmaan tahdin tai parin mittaiseen rytmikuvioon.

Noin muuten minulle on aina jäänyt vähän epäselväksi tahtilajien 2/2 ja 4/4 ero.
 
No hei toi oli hyvä niksi! Kas kun ei aikasemmin tullut mieleen, kävi kyllä mielessä jos ajattelisin rytmin jotenkin sellasena "pappadapaddappapada..." juttuna mutta siitäkin epäilin että saanko itekään siitä enää myöhemmin selvää.
Mut pitää kokeilla sota sanoitusideaa. Tuntuu ajatuksena toimivalta.
 
Mullekin on muuten yllättäen epäselvää noi tahtilajit. Kerkesin tästä keskustelusta:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=11&t=20389
 
...lukemaan jotain nosta tahtilajeista.
 
baron:
Simppelisti sanottuna että yhtä nopeasti piisi kulkee mutta 4/4 neljä iskua tahdille ja 2/2 kaksi iskua tahdille.
Useimmat humpat ja sambat menee 2/2.
Voi ne kyllä kirjoittaa 2/4 tahtilajiinkin mutta siinä en nää kummempaa eroa soittamisen kannalta.

Tän aikaisemmin puheena olleen Ukko Nooankin voisi kirjoittaa 2/2 tahtilajiin.
Mieti tätä Ukko Noan ekaa tahtia jossa sanat kulkee Ukko Nooa:
4/4 olisi UK-KO NOO-A,
2/2 on UK-ko NOO-a

Kun lasket 4/4 piisin käyntiin niin
Yy----- Kaa -----,yy-kaa-koo-nee
Taas 2/2
yy-kaa, kaa-kaa
 
Eli voiko ton 4/4 --> 2/2 ajatella vähän niinkun tempo puolittuisi (half-time??) kesken kappaleen? soitto kulkee samanlaisena mutta basari lyö puolet harvemmin? vai menikö hakoteille?
 
Ja jos soitan rummuilla beat-komppia yhden tahdin verran 4/4 tahtilajissa niin tarkoittaako se että mulla mahtuu siihen neljä haitsuniskua, yksi basarinisku ja yksi virveli?

headhead
Eli voiko ton 4/4 --> 2/2 ajatella vähän niinkun tempo puolittuisi (half-time??) kesken kappaleen? soitto kulkee samanlaisena mutta basari lyö puolet harvemmin? vai menikö hakoteille?
 
Menit!
Jotkut kappaleet on 4/4 ja jotkut 2/2 (hienosti sanottuna "alla breve")
Ne on eri piisejä. Niitten rytmitys menee eri lailla.

Tämä viesti sisältää paljon mielipideasioita, varmasti vääriä termejä ja ajatusvirheitä. En ole teoriahirmu ja yritän lähestyä asiaa epäteoreettisesti perusteista. Teoriapalstalla kun aihe karkaa äkkiä jonnekkin progeiluvääntöön. :)
Älkää lyökö, korjatkaa.
 
headhead: Ja jos soitan rummuilla beat-komppia yhden tahdin verran 4/4 tahtilajissa niin tarkoittaako se että mulla mahtuu siihen neljä haitsuniskua, yksi basarinisku ja yksi virveli?
 
Eikös beat komppi ole peruskomppi? Siihen menisi kahdeksan haitsua.
Linkkaamasi ketju on hyvä ja minusta siellä on hyvin selitetty asiat, mutta sinuna unohtaisin vielä nuo kummallisimmat tahtilajit. Riittää, että osaa periaatteen, mistä tahtilaji syntyy.
 
Koitetaan mennä pää edellä puuhun ja selvennetään termit ensin. Huom! Sivuan tässä ainoastan 4/4 tahtilajia!
 
ISKU on kappaleen syke ja pulssi. Se on se, mitä nyökyttelet hyväksyvästi, poljet jalalla, tanssit ja tunnet munissa. Helpoiten sen löytää ihan kuuntelemalla ja vaikka taputtamalla ja laskemalla mukana, teoreettisemmin yleensä bassorumpua ja virveliä kuuntelemalla.
Esimerkiksi siinä kaikkein yleisimmässä 4/4 tahtilajissa on neljä iskua ja ihan perusperus beat kompissa ykköselle ja kolmoselle tulee basso ja kakkoselle ja neloselle virveli. Isku siis määrittelee tahtilajin ensimmäisen (tai nuottiviivastolla ylemmän) numeron.
 
4/4 musiikki kuitenkin usein lasketaan tavallaan kahdeksaan, eli
yk-si kak-si kol-me nel-jä
jolloin laskussa toinen tavu (-si, -si, -me, -jä) on iskun takapotku, jolle rummut soittavat haitsun. Basistihan yleensä rock-musassa soittaa kahdeksasosia, eli jokaiselle tavulle nuotti. Bumbumbumbumbumbumbumbum. :)
Videossa opetetaan soittamaan rumpuja kädestä pitäen, mutta siinä tulee tuo laskutapa hyvin esille.
http://www.youtube.com/watch?v=w1eTGrRJO4M
 
Kuuntele musiikkia ja etsi syke. Mieti, onko biisi 4/4 vai jotain muuta. Huomaat myös samalla, miksei tuossa linkittämässäsi ketjussa mainittua väärään tahtilajiin kirjoittamista harrasteta. Ykkönen on yleensä ihan selkeästi aksentoitu ja musiikki "looppaa" tahdeittain tai kahden tahdin välein.
Soinnuthan myös vaihtuvat Yleensä tahdin alussa, eli ykkösellä tai joskus sivuiskulla, kolmosella. Voi toki vaihtua vaikka joka iskullakin, mutta nyt puhutaan perusteista.
 
Nopeammissakin/hitaimmissakin biiseissä syke on inhimmillisellä nopeudella ja elävä ja luonnollinen. Väittäisin, että ihmisen sydämen sykealueella mennään biisistä riippumatta. Jos tulee kiire/tylsää polkea maahan, olet hakoteillä. Ääripäät; grindcore ja doom nyt.. No, ovat ääripäitä.
 
TEMPO on luku, joka ilmaisee kuinka monta iskua minuuttiin mahtuu. Se merkitään bpm eli beats per minute. Eli ihan samalla tavalla, kuin ihmisen syke. 120 on sellainen perusperustempo; tempojen MAM, insinööri-isä ja työpaikkasi kauluspaitainen tylsä kirjanpitäjä. Sen kanssa ei voi mennä vikaan.
Jos tarkoituksenasi on merkitä ylös riffejä ja biisejä, et käytännössä tee tällä tiedolla mitään. Soittaessa kuitenkin soittaa sillä biisille luonnollisimmalla temmolla. (eli livenä kaksi kertaa nopeammin) Kavereille lappuja tehdessä voi soveltaa vaikka sanallista kommunikaatiota. "Vitun nopeeta."
 
TAHTI on siis tahtilajin ja temmon määrittämä aika, joka jäsentelee musiikkia. Iskuissahan tätä sivusin jo. Kun lasket neljään (tjms.) ja palaat ykköseen, olet laskenut yhden tahdin.
 
Varastan kuvan röyhkeästi rumpupuolelta.
http://img286.imageshack.us/img286/3048/image0028ob.jpg
Kuvan nuotinnoksessa on kaksi tahtia. Ensimmäisessä tahdissa soitetaan kertomallani laskutavalla vain iskuille, eli YK-si KAK-si jne. ja toisessa jokaiselle sivuiskullekkin, kuten kappaleessa "iskut" basistimme soitti. Tahtien väli merkitään pystyviivalla.
Laskeahan voi myös yy-kaa-koo-nee, pelkästään iskuille.
 
Kuva on muuten pöllitty tästä ketjusta, jossa hyvää asiaa, joskin vähän kehittyneemmille.
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=52&t=127600 Kiitos ja anteeksi jazzmies.
 
NUOTTIEN AIKA-ARVOT ovat hyvinkin yksinkertainen asia jos on käynyt ala-asteen ja kuunnellut matikantunnilla. Nehän ovat pelkästään murtolukuja. Käytäntö onkin sitten vähän muuta.
 
Esimerkkitahtilajissamme 4/4 kokonuotti on tahdin mittainen nuotti, jonka annetaan soida koko tahdin ajan.
Puolinuotti on puolen tahdin mittainen, joten niitä "mahtuu" tahtiin kaksi.
Neljäsosa on neljäsosa, niitä menee tahtiin neljä.*
Kahdeksasosia kahdeksan.
Kuudestoistaosia kuusitoista jne.
Hirveän usein ei vastaan tule kuudestoistaosaa lyhyempiä nuotteja.
 
*Tahtilajiin palatakseni toinen/alempi numero tarkoittaa sitä, että tahtilajissa lasketaan neljäsosanuotteja. Aikaisemmassa esimerkkikuvassa ensimmäisessä tahdissa soitetaan neljä neljäsosanuottia = 4/4, tadaa!
 
Tavallaan voit hahmoittaa asian rajaamalla ruutupaperista neljän ruudun pituisen pätkän. Jokainen viiva merkkaa iskua ja jakamalla ruudun keskeltä pystysuunnassa saat kahdeksasosanuotin ja jakamalla sen kuudestoistaosan ja niin edelleen. Tai sitten et, miten se nyt on kullekkin helpoin hahmoittaa. Muista myös, että nuotti voi mennä ns. iskun yli. Myös tahdin.
 
Merkitsemiset saat täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuotti
Kaksi ensimmäistä tuli minulle äsken uutena tietona. Kokonuotista kuudestaosaan kannattaa opetella näin aluksi.
Tauot toimivat samalla tavalla. Tässä taukojen merkitsemistavat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tauko
 
Huomaat varmaan, että lippujen määrä nuoteissa ja tauoissa 8-osista eteenpäin vastaavat toisiaan.
 
Pisteellinen nuotti on merkityn nuotin pituus + puolet lisää. Tämä on hankala selittää, se on tavallaan 150% pituinen. :) Ehkä ammattilaiset osaavat sen paremmin:
http://www.nuottila.info/fin/rytmi/r2p.html
 
Kuinka sitten käytännössä tämä auttaa sinua? Pitkä jaarittelu ilman mitään konkreettista hyötyä.
Kun nyt keksit sen maailman parhaan riffin ja haluat sen ylös, tee näin:
 
-Soita. Soita niin kauan, että soitto tulee luonnollisesti.
-Taputa jalalla rytmiä. Itse lyön jalalla iskut vuorotahtiin kantapäällä ja päkiällä, se helpottaa hahmottamista ja luultavasti saat sillä simuloitua basson ja snaren.
-Laske. Meneekö biisi neljään? Hyvä. Jos ei, mihin se menee?
-Jos olet saanut sävelet selville hyvä (ellei paras) tapa on etsiä ihan ensimmäisena tahtien välit ja lähteä siitä purkamaan.
-Koita hahmottaa aika-arvoja. Mitä soitat ykkösellä, mitä kolmosella? Soitatko jokaiselle iskulle, kuinka pitkiä nuotit ovat, kuinka monta nuottia soitat iskulle/tahtiin. Joskus on helpointa etsiä selkeimmät kohdat ensin ja lähteä siitä purkamaan. Saattaa myös auttaa jos soitat kuolleilla nuoteilla, jolloin häiriötekijät vähenevät ja homma on taas vähän selkeämpää. Tämä riippuu niin paljon biisistä, etten osaa muuta sanoa. Metronomi helpottaa myös. Malta vain soittaa hitaasti.
 
Itse käytän tabeja, koska nuotinlukutaitoni sävelkorkeuksien osalta on erittäin hidasta. Rytmit kuitenkin osaan ja siksi käytän sekasikiötyyliä, jossa sävelet merkitään tabeilla ja rytmi kuten nuoteissa.
Tähän tapaan: http://postimg.org/image/k36v2xy8j/ Rytmitys piirretty vapaalla kädellä autenttisuuden takaamiseksi.
Aika-arvot siis neljäsosa, kasi, kasi, nelonen, kuudestoista x4.
 
Kannattanee opetella lukemaan rytmejä. Itse hinkkasin tämän kirjan avulla eri rytmejä, kunnes ne tulivat selkärangasta: http://az58332.vo.msecnd.net/e88dd2 … /Products41835-1200x1200-509629.jpg
Perseestähän se on välillä, mutta myöskin palkitsevaa, kun lähes kaikki rytmivariaatiot pystyy nuotintamaan ja soittamaan laskematta tai miettimättä, kunhan löytää biisin pulssin. Auttaa aivan helvetisti soittamaan, kirjoittamaan, lukemaan, mitä vain. Välttävän teorian oppiminen on oikeasti tosi yksinkertaista, se ei ole mitään rakettitiedettä. Sitä pitää vain oppia käyttämään luontevasti ja yhtäkkiä tajuaakin, että juma, eihän tässä mitään ihmeellistä ole.
 
Löysin muuten vanhan vihkoseni, mihin olin opetellut rytmiikan perusteita, kolmisointujen muodostamista ja sointuasteita ja mitä kaikkea. Tosi suloista miettiä, kuinka silloin tuli raavittua päätä nyt ihan perusasioilta tuntuvien asioiden kanssa. Vittumaisten asioiden opettelu kunnolla palkitsee ja tekee paremmaksi soittajaksi ihan satavarmasti.
Ja musiikin teoria on siitä hieno juttu, että oppiminen ei lopu ikinä ja vaikka kuinka opit, olet kuitenkin väärässä. TJEU: tämä teoriapalsta. Jonkun mielestä minäkään en osaa vielä mitään, enkä sitä kiellä. Olenhan rokkibasisti. :)
 
Hyviä opiskeluja. Kysy ihmeessä jos jotain jäi epäselväksi. Tästä varmaan luonnollinen kehitysaskel olisi ymmärtää 16-osanuotin sielunelämää, opetella pari tahtilajia lisää, triolit, mitähän vielä.
 
Ja oma kysymys: Miksi kutsutaan tätä nuottien yhdistämistä, joka näkyy esimerkissä altolla tahdin yli? http://img249.imageshack.us/img249/7082/image0030vl.jpg Tämänkin toimintaperiaate voisi olla ihan hyvä tietää.

Rocco_Longfella: Ja oma kysymys: Miksi kutsutaan tätä nuottien yhdistämistä, joka näkyy esimerkissä altolla tahdin yli? http://img249.imageshack.us/img249/7082/image0030vl.jpg Tämänkin toimintaperiaate voisi olla ihan hyvä tietää.
 
Legato, eli nuo kaksi nuottia soitetaan kuten siinä olisi puolinuotti.
Tulihan se suomenkielinen sanakin mieleen, eli sitoen.

BassoSisko: Legato, eli nuo kaksi nuottia soitetaan kuten siinä olisi puolinuotti.
Tulihan se suomenkielinen sanakin mieleen, eli sitoen.
 
Legato on artikulaatio, eli soitetaan kaarella merkityt erikorkuiset sävelet yhtenä ryppäänä ilman taukoa. Esim. jousisoittimilla jousta koko ajan liikuttaen ja jousen suuntaa vaihtamatta. Tuo aika-arvojen sitominen (engl. tie) taas on eri asia.

Vessajono: Legato on artikulaatio, eli soitetaan kaarella merkityt erikorkuiset sävelet yhtenä ryppäänä ilman taukoa. Esim. jousisoittimilla jousta koko ajan liikuttaen ja jousen suuntaa vaihtamatta. Tuo aika-arvojen sitominen (engl. tie) taas on eri asia.
 
Mä yritin miettiä mutta ei kai sillä että aika-arvot sidotaan yli tahtirajan ole mitään erityistä nimeä?

No sidottu nuotti/nuotit? Mikä määrittelee, käytetäänkö pistellistä tai pidempää nuottia jos mahdollista? Luonnollisesti tahdin yli meneminen ja käsittääkseni sivuiskun (kolmosen) ylimeno edellyttää sitomista. Entä esim kakkosen ylittäessä? Vai onko se vain nuottien helppolukuisuudesta ts. nuotittajasta kiinni? Itse ainakin tykkäisin, jos kolmosta ei ylitettäisi ehjällä nuotilla, muulla ei niin väliä.
 
Tajuaako tuosta nyt mitään.

baron: Mä yritin miettiä mutta ei kai sillä että aika-arvot sidotaan yli tahtirajan ole mitään erityistä nimeä?
 
Eipä kai mutta en mä sitä siltikään legatoksi sanoisi. Sidoskaaresta oon joskus kuullut puhuttavan.
 
Rocco_Longfella: No sidottu nuotti/nuotit? Mikä määrittelee, käytetäänkö pistellistä tai pidempää nuottia jos mahdollista? Luonnollisesti tahdin yli meneminen ja käsittääkseni sivuiskun (kolmosen) ylimeno edellyttää sitomista. Entä esim kakkosen ylittäessä? Vai onko se vain nuottien helppolukuisuudesta ts. nuotittajasta kiinni? Itse ainakin tykkäisin, jos kolmosta ei ylitettäisi ehjällä nuotilla, muulla ei niin väliä.
 
Tajuaako tuosta nyt mitään.
 
Mulle on ainakin opetettu, että tahdin puoliväli pitää näkyä.
 
e: eli siis kyse juuri tuosta kolmosen ylittämisestä, jos nyt ymmärsin oikein.

Vessajono: Mulle on ainakin opetettu, että tahdin puoliväli pitää näkyä.
 
e: eli siis kyse juuri tuosta kolmosen ylittämisestä, jos nyt ymmärsin oikein.
 
OK, jos kyseessä on se eka sidos, jossa kahdeksasosa ja pisteellinen neljäsosa on sidottu eikä korvattu puolinuotilla.
 
Just niin kuin kirjoitit: Mun auktoriteettini eli Tohtori Toonika sanoo että tahdin puolivälin pitää näkyä ja jos sävel menee sen yli niin käytetään sidosta ja tää on helppolukuisuuden takia.
(Helpompi nähdä mihin kohtaan kolmas isku tulee)

Vessajono: Eipä kai mutta en mä sitä siltikään legatoksi sanoisi. Sidoskaaresta oon joskus kuullut puhuttavan.
 

 
Mulle on ainakin opetettu, että tahdin puoliväli pitää näkyä.
 
e: eli siis kyse juuri tuosta kolmosen ylittämisestä, jos nyt ymmärsin oikein.
 
Sidoskaari kuullostaa ihan legatolta ja jos kyseessä sama sävel, kuten esimerkissä, niin siinä vain ei kuulu mitään eroa. Tai tosin tuossa esimerkissähän seuraavan tahdin ykkösellä tulee mukaan tuo toinen ääni joka sitten jatkuu taas pidempään (en nyt jaksa avata linkkiä uudestaan).
 
Mutta enpä mene väittämään kivenkovaan mitään, eiköhän joku guru voisi kertoa asian varmasti.

BassoSisko: Sidoskaari kuullostaa ihan legatolta ja jos kyseessä sama sävel, kuten esimerkissä, niin siinä vain ei kuulu mitään eroa. Tai tosin tuossa esimerkissähän seuraavan tahdin ykkösellä tulee mukaan tuo toinen ääni joka sitten jatkuu taas pidempään (en nyt jaksa avata linkkiä uudestaan).
 
Mutta enpä mene väittämään kivenkovaan mitään, eiköhän joku guru voisi kertoa asian varmasti.
 
Jos kyseessä on sama sävel, silloin se on sidoskaari tai miksikä sitä nyt haluaakaan tai pitäisikään nimittää. Jos se on eri sävel niin silloin siinä kuuluu mitään eroa ja kyseessä on legato.
 
En minäkään sinänsä mitään väitä mutta tähän ainakin minut on kasvatettu.

Vessajono: Jos kyseessä on sama sävel, silloin se on sidoskaari tai miksikä sitä nyt haluaakaan tai pitäisikään nimittää. Jos se on eri sävel niin silloin siinä kuuluu mitään eroa ja kyseessä on legato.
 
Mä nyt komppaan Vessajonoa.
Kun kyseinen merkki yhdistää kahta samankorkuista säveltä sen nimi on englanniksi "tie" ja tarkoittaa että soitetaan yhtämittaa sävelten yhteinen kesto ja kun sama merkki yhdistää kahta/monta nuottia sen nimi on "slur" ja tarkoittaa että nuotit soitetaan legatona.
 
En tiedä merkin nimiä suomeksi?
 
Edit: Tohtori Toonika auttoi:
 
tie = yhdyskaari
slur = legatokaari

baron: En tiedä merkin nimiä suomeksi?
 
Yhdyskaari (tie) ja side-/fraasikaari (slur).
 
http://www.jerelaukkanen.com/materials/notaationperusteet/kaaret.html
 
Mun auktoriteettini eli Tohtori Toonika sanoo että tahdin puolivälin pitää näkyä ja jos sävel menee sen yli niin käytetään sidosta ja tää on helppolukuisuuden takia.
(Helpompi nähdä mihin kohtaan kolmas isku tulee)
 
4/4 -tahtilajissa toi on hyvä nyrkkisääntö, mutta poikkeuksiakin on, esim. "leveät" rytmit, joissa puolinuotti tai sidottu puolinuotti kulkee kokonaisuudessaan tahdin puolivälin yli. (esim. neljäsosa-puolinuotti-neljäsosa, pisteellinen puolinuotti-neljäsosa, neljäsosa-pisteellinen puolinuotti). Välillä tulee editoitaviksi nuotteja, joissa tuota THAADIN PUOLIVÄLSIN PITÄÄ NÄKYÄA INANA!!!!!!!! -aksioomaa on tulkittu kirjaimellisesti, ja em. yksinkertaisia rytmejä on turhaan monimutkaistettu turhilla yhdyskaarilla.
 
5/4, 7/4 jne. tahtilajeissa "tahdin puolivälillä" tarkoitetaan iskutusta (esim. 2+3/3+2, 2+2+3/3+2+2/2+3+2), joiden rajat pitää olla selkeästi näkyvillä. Esim. täysi tahti 5/4-tahtilajissa = toisiinsa sidotut puolinuotti ja pist. puolinuotti, ei kokonuotti+neljäsosa.

*huoh*
 
Miten aloittaja jaksaa?

Tohtori Toonika sanoo että tahdin puolivälin pitää näkyä ja jos sävel menee sen yli niin käytetään sidosta ja tää on helppolukuisuuden takia.
(Helpompi nähdä mihin kohtaan kolmas isku tulee)
 
Siellä sivun 27 nuottiesimerkin ohessa sanotaan: "Tahdin puolivälin ei tarvitse hahmottua 1/4-perusjakoja kirjoittaessa. Kokonuottia ei siis jaeta kahdeksi puolinuotiksi.", eli komppausta Janukselle. Ja jotta ei jäis epäselväks, kaaria on siis kolmenlaisia, joilla kaikilla on vähän eri tarkoitus, vaikka näyttävätkin äkkiseltään samanlaisilta:
 
1. Yhdyskaari
2. Legato- eli sidekaari
3. Fraasikaari

Bitti-Hiisi: Ja jotta ei jäis epäselväks, kaaria on siis kolmenlaisia, joilla kaikilla on vähän eri tarkoitus, vaikka näyttävätkin äkkiseltään samanlaisilta:
 
1. Yhdyskaari
2. Legato- eli sidekaari = engl. "slur"
3. Fraasikaari = engl. "phrase mark"
 
Jep, juuri näin, tossa aikaisemmassa yksinkertaistuksessani en itse ottanut huomioon side- ja fraasikaaren eroa, sillä notaatio-ohjelmissa molemmat piirretään "slur"-toiminnolla, ja ne näyttävät samalta/käyttäytyvät samalla tavalla. Kiitos korjauksesta.
 
Kaarilla voi muuten em. lisäksi ilmentää myös mm. näppäily- ja lyömäsoittimien "l.v." (let vibrate/laissez vibrer)-tekniikkaa, jos ne jättää "roikkumaan": http://www.music.vt.edu/musicdictionary/textl/Letvibrate.html - tosin, esim. Sibeliuksessa on l.v.:lle tarvittaessa myös omat symbolinsa (pienemmät/sirommat kaaret symbolilistassa), joiden käytössä on omat etunsa ja haittansa.

Bitti-Hiisi: Siellä sivun 27 nuottiesimerkin ohessa sanotaan: "Tahdin puolivälin ei tarvitse hahmottua 1/4-perusjakoja kirjoittaessa. Kokonuottia ei siis jaeta kahdeksi puolinuotiksi.", eli komppausta Janukselle.
 
Kun kirjan kirjoittaja väittää mun antaneen väärää infoa niin samalla sivulla sanotaan: "Kun 1/8 perusjakoa kirjoitetaan 4/4 tahtilajiin, täytyy varmistaa että tahdin PUOLIVÄLI hahmottuu"

baron: täytyy varmistaa että tahdin PUOLIVÄLI hahmottuu
 
No hahmottuuhan se nyt yksinkertaisemmissa rytmeissä katkomattakin, herranjumala.
 
Miten aloittaja jaksaa?