Musiikin teoria ja säveltäminen ›

ThrashGuitarist: Mikä on solmisaatiotavujen laita nykyään musaopistoissa? Onko niitä pakko käyttää solfaamisessa? Olen käynyt yksityisellä teorianopettajalla jonka kanssa käyn läpi 3/3 tason nuotinlukua, niin jos siirtyisin suuremmille vesille, pitäisikö opetella lausumaan näitä solmisaatiotavuja?
 
En tiedä varmaksi onko näissä opettajakohtaista vaihtelua, mutta itse taisin laulaa kaikki säveltapailun tutkintoni dudu-tavuilla ihan luvan kanssa, näin muillakin samassa ryhmässä silloin opiskelleilla.

ThrashGuitarist: Mikä on solmisaatiotavujen laita nykyään musaopistoissa? Onko niitä pakko käyttää solfaamisessa? Olen käynyt yksityisellä teorianopettajalla jonka kanssa käyn läpi 3/3 tason nuotinlukua, niin jos siirtyisin suuremmille vesille, pitäisikö opetella lausumaan näitä solmisaatiotavuja?
 
Ei mun ymmärtääkseni mikään pakko ole, riippunee opettajasta. Moni kirja sitä systeemiä vaan käyttää kun se on aika looginen ja helppo tapa opetella säveltapailua.

Ainakin tampereella jo vuoskymmeniä sitten opettajani sanoi, että voit vaikka viheltää pääasia, että menisi oikein.
 
E: En viheltäny : )

sellisti: Ei mun ymmärtääkseni mikään pakko ole, riippunee opettajasta. Moni kirja sitä systeemiä vaan käyttää kun se on aika looginen ja helppo tapa opetella säveltapailua.
 
Meillä opettaja pakotti kaikki käyttämään solmisaationimiä 3/3 asti, sen jälkeen ei enää tarvinnut. Tämä siis joskus 15 vuotta sitten.

Sävis: Meillä opettaja pakotti kaikki käyttämään solmisaationimiä 3/3 asti, sen jälkeen ei enää tarvinnut. Tämä siis joskus 15 vuotta sitten.
 
Joo, olis pitänyt lisätä "enää nykyään" tuonne johonkin väliin. :)
 
En tosin muista että itsellänikään olis ollut mitään do-re-mi-pakkoa, ja omista solfatunneista on jo yli 20 vuotta. Riippunee siis tosiaan opettajasta ja oppilaitoksesta.

sellisti: Joo, olis pitänyt lisätä "enää nykyään" tuonne johonkin väliin. :)
 
En tosin muista että itsellänikään olis ollut mitään do-re-mi-pakkoa, ja omista solfatunneista on jo yli 20 vuotta. Riippunee siis tosiaan opettajasta ja oppilaitoksesta.
 
Jep, varmaan riippuu opettajista paljon, mun aikana Tampereella oli monta opettajaa paikallisen jazzkerhon jäseniä, vaikka oppilaitos olikin lähes kokonaan klassispainotteinen.

Heippa!
 
Saisinko hieman palautetta sävellyksestäni...? Harjoittelen plugareiden käyttöä, sekä sitä miten ison orkesterin erilaisine soittimineen saa kuulostamaan mahdollisimmaan luonnolliselta, isolta, ilmavalta jne. Kommentteja kaipaisin enemmän siis nimenomaan eri soittimien "kerrostamisesta", kuin esimerkiksi rakenteellisista seikoista.
 
Demon voi kuunella tuosta.
https://soundcloud.com/juuso-kekki/orchestration-demo-1
 
Kaipaisin myös vinkkejä, mistä voisi lukea sellaisia "orkestroinnin alkeita" internetin syövereistä. Tunnen musiikin teoriaa melko hyvin, joten terveellä järjellä ja sointuteorialla pääsee aika pitkälle, mutta mielestäni jotain jää silti puuttumaan.
 
-Juuso K.
 
/E: Edittiä:
 
En nyt ole ihan varma, että menikö tämä oikealle palstalle. Ohjatkaa, jos meni väärin. Kiitos!

Kaipaisin myös vinkkejä, mistä voisi lukea sellaisia "orkestroinnin alkeita" internetin syövereistä. Tunnen musiikin teoriaa melko hyvin, joten terveellä järjellä ja sointuteorialla pääsee aika pitkälle, mutta mielestäni jotain jää silti puuttumaan.
 
Lue tämä https://archive.org/details/principlesoforch00rims

ThrashGuitarist: Lue tämä https://archive.org/details/principlesoforch00rims
 
Je, kiitos!

Miten maantieteelliset soinnut kirjoitetaan astemerkintänä? Onko Vs/V oikein?

ThrashGuitarist: Miten maantieteelliset soinnut kirjoitetaan astemerkintänä? Onko Vs/V oikein?
 
Meinaatko et esittäisit ne viidennen asteen välidominantin tritonuskorvauksena? Se on kait enharmonisesti joo oikein sekä kelvannee tietynlaisessa kontekstissa varmaan tolppa-analyysiin esmes popjazz-puolella. Klasaripuolen tolppa-analyysissa käytetään kait sitten ylinouseville sekstisoinnuille niitä maantieteellisesti luokiteltuja kirjaimia, tuossa olis ohessa mielestäni ihan hyvä linkki aiheesta
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=37&la=fi
 
Mainittakoot että se voi olla sopimuskohtainenkin seikka, millaista notaatiota haluaa käyttää. Mulle opetettiin joskus nuo kirjaimet suomenkielisten nimien mukaan(Italialainen It, Saksalainen S, Ranskalainen R ja Englantilainen E) ja tuolla sibben sivuilla ne näyttäisivät olevan englanninkielisten nimien pohjalta.

Noissa on vähän hajontaa, mutta Tonski on oikeassa. Pääasia mielestäni on, että niitä EI merkitse sijaisdominantteina, koska ne eivät ole dominanttitehoisia sointuja (soinnuissa ei ole pientä septimiä, vaan nimenomaan ylinouseva seksti = käyttäytyvät harmonisesti eri tavalla). Salmenhaaran "Sointuanalyysi"-kirja muistaakseni antoi vaihtoehdon käyttää yleisnimityksenä "A6" ("augmented 6th" = ylinouseva seksti)-merkintää kaikille soinnuille, jota voi sitten vielä halutessaan tarkentaa - esim. ranskalainen sekstisointu A6(F6).
 
Itse käytän merkintöjä kuten tuolla SibA:n sivujen linkissä lukee - ne ovat olleet melko hyvin ymmärrettävissä myös englanniksi keskustellessa ja kirjoitellessa. Keskimäärin kaikki maantieteelliset soinnut ovat hyvin jännitteisiä tehoja (vahvat purkausäänet vähintään 2 suuntaan), joten niitä ei muutenkaan tonaalisessa musiikissa esiinny ihan jatkuvasti, vaan useasti niiden ilmenemispaikat on rajattu vahvoihin kadensseihin.

Ja vielä lisähuomio: n. romantiikan ajoista eteenpäin myös sävellajin alennetulle II asteella saattaa esiintyä sijaisdominantin tavoin käyttäytyvä maantieteellinen sointu, joka purkautuu I asteelle. Kontekstista riippuen, tämän voisi merkitä analyysiin sijaisdominanttina, mutta seuraavat merkinnät ovat mielestäni myös selkeitä:
 
It6/I (esim. c-mollissa: "Db7omit5-Cm")
F6/I ("Db7b5-Cm")
G6/I ("Db7-Cm")
 
(reaalisointumerkinnät ovat yksinkertaistuksia, todellisissa maantieteellisissä sekstisoinnuissa ei edelleenkään ole pientä septimiä)

Siban sivuilla ekan asteen kvarttisekstisoinnun merkitsemiseksi neuvotaan "kad6/4" ja Schachterin kirjassa käytetään merkintätapaa "V6/4 - 5/3"
Onko virhe käyttää I6/4 merkintää?

ThrashGuitarist: Siban sivuilla ekan asteen kvarttisekstisoinnun merkitsemiseksi neuvotaan "kad6/4" ja Schachterin kirjassa käytetään merkintätapaa "V6/4 - 5/3"
Onko virhe käyttää I6/4 merkintää?
 
Hmm.. eikös noita merkintöjä käytetä silloin kun ei ole nuottikirjoitusta mistä selviää äänenkuljetus ko. sointuun?
Mutta silloin kun on kyseessä nuottikirjoitus niin esim. eka-aste I 6/4!

ThrashGuitarist: Siban sivuilla ekan asteen kvarttisekstisoinnun merkitsemiseksi neuvotaan "kad6/4" ja Schachterin kirjassa käytetään merkintätapaa "V6/4 - 5/3"
Onko virhe käyttää I6/4 merkintää?
 
Perinteinen soinnun pohjasävelen mukainen I 6/4 lienee ilmeisesti väistymässä, ja pikemminkin suositaan soinnun todellista luonnetta korostavia kad 6/4 ja V 6/4 - 5/3 -merkintätapoja. Mulle, aikanaan Salmenhaaraa opiskelleelle I 6/4 tuntuu edelleen tutummalta; en osaa sanoa kuinka "virheellisenä" sitä nykyään pidetään. Joka tapauksessa tärkeintä (tässäkin) lienee itse asian ymmärtäminen.

Rantsu: Perinteinen soinnun pohjasävelen mukainen I 6/4 lienee ilmeisesti väistymässä, ja pikemminkin suositaan soinnun todellista luonnetta korostavia kad 6/4 ja V 6/4 - 5/3 -merkintätapoja. Mulle, aikanaan Salmenhaaraa opiskelleelle I 6/4 tuntuu edelleen tutummalta; en osaa sanoa kuinka "virheellisenä" sitä nykyään pidetään.
 
Nyt en jaksa hakea Aldwell-Schachteria hyllystä, mutta eikö siinäkin V 6/4 -merkintää käytetä "I asteen kvinttikäännöksen" kohdalla vain siinä tilanteessa, että "kaksoispidätystä" seuraa esim. V 5/3 -sointu, ja sointu on tosiasiallisesti kadentiaalinen? Siis ikäänkuin dominanttisointu, jossa on sekä kvartti- että sekstipidätykset, joiden purkaus on liki välitön.
 
I 6/4 -sointu kun voi esiintyä muissakin progressioissa (jotkut näistä "idiomaattisempia" ns. common practice -ajan soinnutuksissa kuin toiset):
 
I 6/4 - VI (esim. C: C/G - Am)
I 6/4 - V 6/5 / V - V 2 - I 6 (C/G - D7/F# - G7/F - C/E)
I 6/4 - V 6/5 / VI - VI (C/G - E7/G# - Am)
 
jne. Missään em. tapauksessa I 6/4 ei ole "kadentiaalinen" vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
 
Joka tapauksessa tärkeintä (tässäkin) lienee itse asian ymmärtäminen.
 
Tätä olin tulossa itsekin kirjoittamaan.

Rantsu: Perinteinen soinnun pohjasävelen mukainen I 6/4 lienee ilmeisesti väistymässä, ja pikemminkin suositaan soinnun todellista luonnetta korostavia kad 6/4 ja V 6/4 - 5/3 -merkintätapoja. Mulle, aikanaan Salmenhaaraa opiskelleelle I 6/4 tuntuu edelleen tutummalta; en osaa sanoa kuinka "virheellisenä" sitä nykyään pidetään. Joka tapauksessa tärkeintä (tässäkin) lienee itse asian ymmärtäminen.
 
Kyllähän tuo V 6/4 on paljon, paljon selkeämpi silloin kun seksti ja kvartti purkautuvat. I 6/4 sitten silloin, kun kyseessä on tosiasiallinen toonikan kvinttikäännös.

Janus: Nyt en jaksa hakea Aldwell-Schachteria hyllystä, mutta eikö siinäkin V 6/4 -merkintää käytetä "I asteen kvinttikäännöksen" kohdalla vain siinä tilanteessa, että "kaksoispidätystä" seuraa esim. V 5/3 -sointu, ja sointu on tosiasiallisesti kadentiaalinen? Siis ikäänkuin dominanttisointu, jossa on sekä kvartti- että sekstipidätykset, joiden purkaus on liki välitön.
 
Joo, vastaus oli todellakin epätarkka siinä mielessä.
 
Aldwell-Schachteria sivumennen sanottuna vähän ihmettelen, siinä kun todetaan että kadenssikvarttisekstisointu on vain V asteen koriste ja tehoste. Mun mielestäni se on kyllä aika vähättelevästi sanottu, jos ajattelee tuon soinnun omanlaista harmonista "kaksinaisluonnetta", ja sitä mikä painoarvo sillä on vaikka klassismin ajan kadensseissa.
 
I 6/4 -sointu kun voi esiintyä muissakin progressioissa (jotkut näistä "idiomaattisempia" ns. common practice -ajan soinnutuksissa kuin toiset):
 
I 6/4 - VI (esim. C: C/G - Am)
 
Tää on musta harvinainen, ellei sitten ole kysymys basson murtosointu- tai kvinttivuorotteluliikkeestä heikolle tahtiosalle syntyvästä kvarttisekstisoinnusta, joiden epäitsenäinen funktio määräytyy yleensä edeltävän "stabiilin" käännöksen perusteella.
 
I 6/4 - V 6/5 / V - V 2 - I 6 (C/G - D7/F# - G7/F - C/E)
 
Jep, tai samalla tavoin I 6/4 - V 2 - I 6 (C/G - G7/F - C/E), "eteenpäin" vievä purkaus häivyttää kadensaalisuuden.
 
I 6/4 - V 6/5 / VI - VI (C/G - E7/G# - Am)
 
Jos kvartti ja seksti laskevat asteittain alaspäin, niin silloin Salmenhaaran mukaan tää on osastoa "muut kadenssikvarttisekstisoinnut", johtuen ylä-äänten tyypillisestä purkausliikkeestä, vaikka myös bassoääni osallistuu purkaukseen.
 
jne. Missään em. tapauksessa I 6/4 ei ole "kadentiaalinen" vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
 
Eipä sua väärinymmärryksistä juuri pääse syyttämään. :)

Hauler: Kyllähän tuo V 6/4 on paljon, paljon selkeämpi silloin kun seksti ja kvartti purkautuvat. I 6/4 sitten silloin, kun kyseessä on tosiasiallinen toonikan kvinttikäännös.
 
Kts. nuo Januksen 2. ja 3. esimerkit, asia ei välttämättä ole ihan yksiselitteinen.