Musiikin teoria ja säveltäminen ›

ThrashGuitarist: Jos ajatellaan C-duurissa, niin saksalainen sekstisointu vastaisi Ab7-sointua
 
Rantsu tuossa jo selittikin, miksi maantieteelliset soinnut eivät ole suoraan analogisia reaalisointumerkkien "seiskasointujen" (sV/V) kanssa. Saksalainen sekstisointu on vielä siitä oma erikoisuutensa, että soinnun kvintin voi analysoida enharmonisesti myös kahdesti ylinousevaksi kvartiksi, joka purkautuu duuriympäristössä nimenomaan kadentiaaliseen kvarttisekstisointuun, eli toonikasoinnun kvinttikäännökseen. Tällöin enharmonisesti saman soinnun nimi on joidenkin teoreetikoiden mielestä englantilainen sekstisointu. Englanniksi esim. "Swiss, English tai Alsatian (augmented) sixth chord".
 

C-molli: Ab-C-Eb-F# - G-C-Eb-G (saksalainen)
C-duuri: Ab-C-D#-F# - G-C-E -G (englantilainen)

ThrashGuitarist: Eikö tuon scherzon olisi voinut periaatteessa kirjoittaa myös 4/4 tahtilajiin koska metrisesti nuo tahdit vaikuttavat jäsentyvän neljän joukkoihin.
 
No kyllä olis periaatteessa. Tai jos ei haluis jatkuvasti kirjoittaa trioleita niin sitten 12/8. :)

En ole paljon sointulappuja ennen väsäillyt ja nyt pitäisi merkata 12 tahtia samaa (Eb) sointua. Ei kai tuota tarvitse kirjoittaa erikseen 11 tahtina toistomerkkeinä? Yhden tahdin kertausmerkitkin tuntuvat hölmöltä kun pitäisi kerrata sama tahti niin monta kertaa uudelleen.

ThrashGuitarist: En ole paljon sointulappuja ennen väsäillyt ja nyt pitäisi merkata 12 tahtia samaa (Eb) sointua. Ei kai tuota tarvitse kirjoittaa erikseen 11 tahtina toistomerkkeinä? Yhden tahdin kertausmerkitkin tuntuvat hölmöltä kun pitäisi kerrata sama tahti niin monta kertaa uudelleen.
 
Sointumerkki on voimassa seuraavaan sointumerkkiin asti. Eli riippuen lapun layoutista, voit laittaa vaikka 3 x 4 tahdin rivit (tai 1 x 8 tahtia ja seuraavalle riville loput 4 tahtia ja mahdollisesti seuraavan osan alkua) ja merkitä Eb-sointumerkin aina joka rivin alkuun. Samaten joka rakenneosan/harjoituskirjaimen/kaksoisviivan kohdalle, jos sama yhden soinnun (modaalinen) vamppi kestää vieläkin pidempään.
 
"Toistomerkit" ("%") voivat olla viivaston yläpuolella/sointumerkkien kohdalla käteviä sellaisessa ympäristössä, jossa soinnut vaihtuvat muuten tiuhaan ja monta kertaa tahdissa, mutta "yllättäen" onkin kaksi tai useampaa tahtia samaa sointua peräkkäin biisin keskellä. Usein niitä ei kuitenkaan tarvita, vaan yllämainittu pätee.

Janus vastasi jo niin että ei siihen oikeasti mitään lisättävää ole mutta lisään kuiteskin.
Ei mulla oo piisiä jossa varsinaisesti oli 12 tahtia samaa sointua mutta sinnepäin:
So What'issa on 8 tahdin A-osa samaa sointua joka toistetaan eli tuleehan siitä 16 tahtia samaa sointua. Siihen oon kirjoittanut vain ekalle tahdille soinnun.
 
Sitten on simppeleitä "tuplablueseja" joissa normaalin 12 tahdin asemesta on 24 tahtia ja ekaa sointua sitten 8 tahdin verran.
Niihin on kirjoittanut 4 tahtia riville ja pistänyt sointumerkinnän rivin ekaan tahtiin vaikka jatkuukin samana, ihan vain lukemisen helpottamiseksi.

Kappaleen sävellajin selvittäminen tuntuu yleensä melko helpolta tapauksissa, joissa käytetään vain sävellajiin kuuluvia sointuja. Yleensä teen tämän fiilispohjalta selvittämällä mihin sointuun sointukulku purkautuu luontevimmin. En kuitenkaan ole oikein tajunnut, että millä tavalla asiaa pitäisi lähestyä jos mukana on esimerkiksi muunnesävellajista otettuja lainasointuja.
 
Esimerkkisointukulku: D, Am, Bb, Gm
 
Pelkkää sointukulkua tutkimalla tuntuisi mielestäni loogisimmalta että kyseessä olisi D-molli, koska soinnuista kaikki yhtä lukuun ottamatta kuuluvat D-molliin ja D tuntuu olevan se nuotti, johon kaikki purkautuu. Mukana on D-molliin kuulumaton D-duurisointu, mutta näkisin sen pelkkänä lainasointuna. Kai.
 
Kysymys kuuluu, että voiko tuota tulkita D-duuriksi millään logiikalla? Jos esimerkiksi ajallisesti 90% kappaleesta perustuu D-duurisoinnun päällä soivaan duurimelodiaan, niin onko tällaisessa tapauksessa mielekkäintä ajatella kappaletta duuribiisinä, vaikka suurin osa soinnuista onkin mollissa? Onko tähän yleensäkään yhtä oikeaa vastausta, vai onko kyse lopulta tulkinnasta? Mitkä asiat tähän asiaan yleensäkään vaikuttavat pelkkien sointujen ja niiden järjestyksen lisäksi?

Miten 4 päällekkäistä pientä sekuntia kirjoitetaan nuoteiksi?

Esim. "split stem", mitä lie suomeksi: http://forum.makemusic.com/thumb.aspx?a=19361&ImageID=9300
 
Tai rempseästi tyyliin H#-C#-D-Eb.

ThrashGuitarist: Miten 4 päällekkäistä pientä sekuntia kirjoitetaan nuoteiksi?
 
http://aijaa.com/KJwZRb
 
(edit: Kuvassa vain 3 päällekkäistä pientä sekuntia, mutta periaate lienee selvä. Alaspäiset varret ja klusterinotaatio tulisivat seuraavaksi kysymykseen.)

Kiitosta vain viime vastauksista. Nyt ihmettelen puolinuottitrioleja. Muistan lukeneeni joskus, ettei puolinuottitrioleja ole sallittua käyttää(?). En muistakaan ikinä nähneeni kappaleiden nuoteissa näitä, mutta sain nyt rytmiharjoituslapun jossa on on tällaisia trioleja...

ThrashGuitarist: Kiitosta vain viime vastauksista. Nyt ihmettelen puolinuottitrioleja. Muistan lukeneeni joskus, ettei puolinuottitrioleja ole sallittua käyttää(?). En muistakaan ikinä nähneeni kappaleiden nuoteissa näitä, mutta sain nyt rytmiharjoituslapun jossa on on tällaisia trioleja...
 
Kyllä mä oon nähnyt ihan "livenä" puolinuottitrioleja, esim joissain lattaripiiseissä, ei nyt heti tuu mieleen missä, mutta muistan että oli vähän hankala rytmittää.

ThrashGuitarist: Nyt ihmettelen puolinuottitrioleja. Muistan lukeneeni joskus, ettei puolinuottitrioleja ole sallittua käyttää(?).
 
Ei pidä paikkaansa.
 
En muistakaan ikinä nähneeni kappaleiden nuoteissa näitä, mutta sain nyt rytmiharjoituslapun jossa on on tällaisia trioleja...
 
Yleisimmin tapaa varmaankin alla breve-tahtilajissa (2/2, tai mikä tahansa tahtilaji, jossa nimittäjässä on 2 eli pulssiyksikkönä on puolinuotti), mutta jos puolinuottitrioli on neljäsosa-pulssiyksiköllä varustetussa tahtilajissa, silloin sen voi ajatella neljäsosien ja kahdeksasosatriolien kautta:
 
http://aijaa.com/lamjit

https://www.youtube.com/watch?v=d3WFoq9SUYw
 
Oltas erään vahvistetun mieskvartetin kanssa laulamassa ko. teosta mut luonnollisesti hieman erilaisella sovituksella. Perusrakenne ja ideat/stemmat ovat kuitenkin samat. Kysymys koskis lopun kadenssia aivan viimeisten sointujen osalta; toiseks vikassa tahdissa homma näyttäis kääntyvän Am-sävellajista duurin puolelle (täyttääkö vaatimukset Pikardilaiselle terssille, vai onko se vain vasta loppusoinnulle tuleva muunnettu terssi?), mutta kävisi sitten vielä D-mollin puolella tyyliin A-Dm-A, eiks? Tässä on hyvin samanlaisen kuuloinen dominanssisävy kuin duurissa luonnollisen mollin kutoselta lainattu sointu, esmes C-duurissa kadenssi C-Ab-Bb-C, onks tämän tyyppisille lainauksille jotain omaa nimikettä? Olen kuullut puhuttavan relatiividominantista, mut mun aktiivisista teoriaopinnoistani on jo hetki aikaa enkä kehtaa mennä vannomaan.

Tonski: toiseks vikassa tahdissa homma näyttäis kääntyvän Am-sävellajista duurin puolelle (täyttääkö vaatimukset Pikardilaiselle terssille, vai onko se vain vasta loppusoinnulle tuleva muunnettu terssi?), mutta kävisi sitten vielä D-mollin puolella tyyliin A-Dm-A, eiks?
 
Bassosävel kuitenkin pysyy koko ajan A:ssa, eli minkäänlaista vahvaa tonaalista liikettä mihinkään suuntaan ei synny, eli ei käydä enää D-mollin puolella. Mun mielestä pikardilainen terssi-luonnehdintaa voi hyvin käyttää jo toiseksi viimeisen soinnun A-duurisoinnusta. Tolppa-analyysiin käyvät urkupiste (A), I#- ja IV6/4-merkinnät sekä sivusävelsointu vikan tahdin tokalla iskulla altolla+tenorilla.

Janus: Bassosävel kuitenkin pysyy koko ajan A:ssa, eli minkäänlaista vahvaa tonaalista liikettä mihinkään suuntaan ei synny, eli ei käydä enää D-mollin puolella. Mun mielestä pikardilainen terssi-luonnehdintaa voi hyvin käyttää jo toiseksi viimeisen soinnun A-duurisoinnusta. Tolppa-analyysiin käyvät urkupiste (A), I#- ja IV6/4-merkinnät sekä sivusävelsointu vikan tahdin tokalla iskulla altolla+tenorilla.
 
Alrighty. Jotenkin mielsin pikaisesti vilkaistessani et siinä oli kysymys jotenkin tämäntyyppisestä tilanteesta:
 
https://www.youtube.com/watch?v=Ko4cQjYURac
 
Tämä taitaa mennä Bb-duurissa ja taitteessa on kadenssi Ebm-Bb jos en kuule aivan omiani. Onko tällaselle kadenssille olemassa minkäänlaista teoreettista nimikettä? Toi tavallaan lainaa niinkun mollin puolelta neljännen asteen mikä ainakin omaan korvaani tekee aika siistin dominanttisävyisen lopukkeen, kun sieltä tulee yläpuolinen sivusävel toonikan kvintille. Itselleni tuo Jesu dulcisin loppukin kuulosti harmonisesti melko samansävyiseltä :)

Tonski: Tämä taitaa mennä Bb-duurissa ja taitteessa on kadenssi Ebm-Bb jos en kuule aivan omiani. Onko tällaselle kadenssille olemassa minkäänlaista teoreettista nimikettä?
 
Plagaalinen kadenssi (IV-I), jossa Ebm on IV asteen modaalinen lainasointu Bb-mollista.
 
(Mollissa vastaava kadenssi olisi edelleen plagaalinen kadenssi I asteen sointuun, jossa pikardilainen terssi.)

poistettu, toistoa

Mitenkäs pitäisi hahmottaa tahtilaji 4/5 niinkuin Pirkka-Pekka Petelius tässä sketsissä kertoo? https://www.youtube.com/watch?v=qzQKNOTqOWQ#t=567
 
No ei vais, vappumieltä :)

ThrashGuitarist: Mitenkäs pitäisi hahmottaa tahtilaji 4/5 niinkuin Pirkka-Pekka Petelius tässä sketsissä kertoo? https://www.youtube.com/watch?v=qzQKNOTqOWQ#t=567
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Time_signature#Irrational_meters
 
EDIT: http://aijaa.com/7mHU3F vielä selvennykseksi, tämän paksumpaa ratakiskoa ei löydy
 
No ei vais, vappumieltä :)
 
Kaada itelles vaan.

Mikä on solmisaatiotavujen laita nykyään musaopistoissa? Onko niitä pakko käyttää solfaamisessa? Olen käynyt yksityisellä teorianopettajalla jonka kanssa käyn läpi 3/3 tason nuotinlukua, niin jos siirtyisin suuremmille vesille, pitäisikö opetella lausumaan näitä solmisaatiotavuja?