Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Dr Dominant: Analyysi on ihanaa!!
 
Kiitti!
Tieto lisää tuskaa.
Mä oon soitellut piisiä kun se oli tuore yhtään ihmettelemättä mutta kun törmäsin siihen uudelleen läksypiisinä niin yritin "analysoida" sointukiertoa.
Arvasinhan mä että joku keksii ihan hienon logiikan kummallisen tuntuisen kierron takana.
Varmaan McCartney mitään muuta ajatellut kuin että hyvältä kuulostaa mutta olen ollut huomaavinani että jotta kuulostaisi hyvältä, joku logiikka pitää takana olla.
 
(Mulla on netistä downloadattu THoTH niminen sointukierron analyysiohjelma, jonka ansiosta oon joskus onnistunut "briljeeraamaan" tällä palstalla, mutta jostain syystä kaatui kun syötin siihen Yesterdayn soinnut)

MacGyver: Mitä kursseja tarkoitat yllä mainituilla teoriakursseilla? Musiikin teoria I/D? Virallisestihan en ole ainuttakaan teoriakurssia käynyt, mutta itseopiskeluna olen käynyt läpi Erkki Salmenhaaran Sointuanalyysin ja Jorma Kontusen Musiikin kieli 1-3. Sisällöltään nämä olivat sointuanalyysiä sekä muoto- ja tyylioppia. Menevätkö nämä sitten "musiikin teorian" alle, ja mikä varsinaisesti erottaa harmoniaopin varsinaisesta musiikinteoriasta? Mihin sitten musiikkianalyysi sijoittuu tässä oppiainekentässä? En kaipaa välttämättä eksakteja oppijaksokuvauksia vaan henkilökohtaisia kokemuksia opintojen aineksen jakautumisesta.
 
Ihan sen aikaisia 80 -luvun musiikkiopisto/ konsan teoriakursseja, järjestyksiä en muista, mutta eiköhän ne aika loogisessa järjestyksessä menny.
Myöhemmin oli soinnutuksessa käytössä Rimski-Korsakovin Practical manual of harmony, kirjaharvinaisuus jota ei ainakaan siihen aikaan ( tuskin nykyäänkään)ollu kovin hyvin saatavilla. : )
 
Dr Dominant:
..Usein nämä voidaan analyysissä selittää sävellajin vaihdolla (kun melodia on sävelistöltään sellainen että sävelet löytyvät useasta eri sävellajista), mutta ei ole lainkaan ennenkuulumatonta, että loogista ja olemassaolevaan teoriaan kauniisti istuvaa selitystä ei löydykään, ainakaan siten että pitäydytään selkeästi tonaalisessa ympäristössä.
 
Miks kaikelle pitää löytyä jokin perusteellinen selitys ja aikaisemmin jossain käytetty nimitys. Sävellajinvaihdolla ton Yesterdayn vois analysoida niinkun "baron" alkuun jo kirjottikin.
Teoria on mielenkiintoista, olihan se opiskeluaikana itelle kaikkein kiinnostavin aine! : )

EP: Miks kaikelle pitää löytyä jokin perusteellinen selitys ja aikaisemmin jossain käytetty nimitys. Sävellajinvaihdolla ton Yesterdayn vois analysoida niinkun "baron" alkuun jo kirjottikin.
Teoria on mielenkiintoista, olihan se opiskeluaikana itelle kaikkein kiinnostavin aine! : )
 
Ei tietenkään aina tarvitsekaan. Täähän on varmaan myös aika henkilökohtainen juttu, joillekin selityksien etsiminen ja tutkiminen on itsessään jo kiinnostavaa hommaa. Toisia taas selitysmallit eivät voisi vähempää kiinnostaa. Ja toisaalta kiinnostuksen kohde ei taida olla ihmisillä vakiintunut juttu, vaan on ajanjaksoja jolloin eri näkökulma nousee päällimmäiseksi ja toinen jää sivummalle ja päinvastoin.
 
Se on kyllä kivaa että löytyy eri tapoja ajatella ja eri näkökulmia. Ei käy tylsäksi musiikin kanssa puuhastelu.

baron:
Arvasinhan mä että joku keksii ihan hienon logiikan kummallisen tuntuisen kierron takana.
 
Eli miten se nyt sitten merkitään? :)

Rantsu: Eli miten se nyt sitten merkitään? :)
 
LOL Rantsu - nyt ollaan asian ytimessä!! :D

MacGyver: Miten sitten tuo toiseksi viimeisen tahdin Am7b5? Pallottelin myös sitä mahdollisuutta, että ko. sointu olisi g-mollin II aste ja siihen tultaisiin kromaattisella modulaatiolla (d-es) ja heti saman tahdin jälkeen päätettäisiin picardilaiseen terssiin/palattaisiin pääsävellajiin diatonisella modulaatiolla. Edeltävät välidominanttiketjut etenisivät siis pääsävellajissa, sillä ne päättyvät G-duurin IV ja I asteille. Yhden tahdin mittainen modulaatio vaan tuntuu kohtalaisen hölmöltä.
 
Se Am7b5 on muunnesointu, tarkemmalta nimitykseltään modaalinen muunnesointu. Siinä mielessä oot oikeassa, että se on tosiaan lainattu muunnosmollista eli g-mollista, ja tuo vähän molliväriä tuohon loppukadenssiin, muttei kyllä modulaatiota. Eikä pikardista terssiä. D-es on kyllä puolisävelaskelliike, muttei kromaattinen sellainen. Eli kromatiikassa on aina puolisävelaskel, mutta puolisävelaskel ei ole aina kromatiikkaa.
 
Tuosta sointuanalyysistä vielä. Tuleeko se tosiaan kenraalibasson jälkeen? Olen ollut siinä käsityksessä, että sointuanalyysi olisi musiikinteorian entisen I kurssin sisältöä, ja harmoniaoppi/kenraalibasso olisi vasta tämän jälkeen. Kontunen muuten toistuvasti mainitsee Kenraalibassossa siitä, että jokin asia, kuten juuri modulaatiot ja muunnesoinnut, kuuluvat "musiikinteorian oppiainekseen" eikä niitä siksi käsitellä harmoniaopin puitteissa. Mitä sitten varsinainen musiikinteoria on, jos harmoniaoppi ei kuulu siihen. Jos sointuanalyysi todella tulee kenraalibasson jälkeen, tuntuisi hieman oudolta, että Kontunen lähinnä sivulauseessa viittaa eri modulaatiotyyppeihin ja tuntuu olettavan lukijan hallitsevan ne jo entuudestaan.
 
Muutoin Kontusen kirja oli kyllä oikein hyvä, joskin paikoin turhan kompakti. Kannattaa ihmeessä vilkuilla jos joskus saa hyppysiinsä.
 
Sointuanalyysi tosiaan edeltää kenraalibassoa; jos asiat tuntuu helpolta omaksua ja ymmärtää, niin niitä voi myös tehdä yhtä aikaa.

Tuli viime yönä soinnutettua Yesterdaytä uusiksi mutta ei se kyllä yhtään parantunut kikkailemalla. Melodia kahlitsee.

Dr Dominant: LOL Rantsu - nyt ollaan asian ytimessä!! :D
 
No nimenomaan! Mutta kun Baron sitä multa tiukkasi! :)
 
Mut vielä tuosta sointukulusta: mä en "selittäisi pois" tuota G-Bb -sointuliikettä pelkistämällä sen V/V-V:ksi, koska se "erikoisuus" mun mielestäni on nimenomaan se juttu tuossa. Siinä on modaalisen medianttiliikkeen (Baron voi katsoa Salmenhaaran Soinnutus s.387->) pikantti poikkitelasoundi, ja mä väitän että se on pantu merkille myös silloin.
 
Kun Rollarit (jotka aika monessa asiassa matki Beatlesia musiikillisesti) julkaisivat paria kuukautta myöhemmin oman "vastinebiisinsä" 'As Tears Go By', niin kuinka ollakaan, siellä on tuo sama sointuliike! F-duuriin transponoituna F-G-Bb-C, alkuperäinen sävellaji on G-duuri.
 
http://www.youtube.com/watch?v=g6PsahByRUU

Jees, olen samaa mieltä että toi G - Bb on just hyvä noin. Kunhan kieli poskessa selitin lakimiesmoodi päällä asian Baronille mukavasti parhain päin hehheh!

Dr Dominant: Jees, olen samaa mieltä että toi G - Bb on just hyvä noin. Kunhan kieli poskessa selitin lakimiesmoodi päällä asian Baronille mukavasti parhain päin hehheh!
 
Mä erehdyin uskomaan sun selityksen, kuulosti joteskin vakuuttavalta:-)
 
Rantsu: No nimenomaan! Mutta kun Baron sitä multa tiukkasi! :)
Baron voi katsoa Salmenhaaran Soinnutus s.387->) pikantti poikkitelasoundi, ja mä väitän että se on pantu merkille myös silloin.
 
Sviddu, mä oon tässä välissä ehtinyt siirtyä mökille ja kaikki Salmenhaarat, Levinet, Tabellit, Baclundit ym teoriakirjasto jäänyt stadiin.

Rantsu: Kun Rollarit (jotka aika monessa asiassa matki Beatlesia musiikillisesti) julkaisivat paria kuukautta myöhemmin oman "vastinebiisinsä" 'As Tears Go By', niin kuinka ollakaan, siellä on tuo sama sointuliike! F-duuriin transponoituna F-G-Bb-C, alkuperäinen sävellaji on G-duuri.
 
http://www.youtube.com/watch?v=g6PsahByRUU

 
Ja As Tears Go By'sta on edelleen lukuisia vastinebiisejä...
 
Nascente on myöhäisempi Yesterdayn vastinebiisi
http://www.youtube.com/watch?v=-8q82-7-h8o

levesinet: Ja As Tears Go By'sta on edelleen lukuisia vastinebiisejä...
 
The Girl From Ipanema, anyone? Sama ilmiö löytyy sieltäkin:
 
F(maj) - G(7) - Gm7(=Bb6) Gb7(=sV7 )- F(maj)
 
Toinen sointu G7 ei tossa(kaan) tapauksessa kuulosta mun korvaan "vitosen vitoselta", kun "purkaus" tulee niin luontevasti nimenomaan seuraavalle soinnulle eli subdominantille. Lisäksi, jostain syystä sooloa soittaessa (ja jopa teemaa kompatessa / blokkisoinnuin soittaessa) toi G7 laajenee tosi luontevasti #11:lla, eli asteikko on overtone:
 
1) Overtone ei muutenkaan purkaudu hirveän hyvän kuuloisesti kvinttiä alempana olevaan "toonikaan" (subjektiivinen näkemys, jos joku löytää/muistaa jonkun teoreettisen perustelun tolle, niin saa linkittää :)
2) G7#11:n ylärakenne on A-duurikolmisointu, joka purkautuu taas tosi luontevasti 1/2 ylöspäin Bb-duurikolmisoinnuksi = Gm7:n yläpää.
 
Ei ihmeessä lopeteta. Hämmennetään lisää! :D

Janus: The Girl From Ipanema, anyone? Sama ilmiö löytyy sieltäkin:
 
F(maj) - G(7) - Gm7(=Bb6) Gb7(=sV7 )- F(maj)
 
Mut eiks tässä tapauksessa tuo loppu (Gm7 Gb7 Fmaj7) oo simppeli IIm - V - I, tosin sijaisdominantilla.
Mikä se G7 on jollei se ole V/V?

baron: Mut eiks tässä tapauksessa tuo loppu (Gm7 Gb7 Fmaj7) oo simppeli IIm - V - I, tosin sijaisdominantilla.
 
Kyllä.
 
Mikä se G7 on jollei se ole V/V?
 
Mä pidän sitä modaalisena lainasointuna, mutta jos toi tulis koekysymyksenä vastaan, niin varmaan merkitsisin sen ajan ja opettajan hermojen säästämiseksi "V/V":nä ja piirtäisin vielä nuolen Gm7:n yli Gb7:aan (emissiotilanne?). :)
 
Se, miksi se ei mun mielestä kovin hyvin hahmotu välidominantiksi, on toi asteikko, jota se ilmentää. Kun vielä vähän hämmentelee lisää, niin Ipaneman melodiassa on tossa kohtaa G:tä, E:tä ja D:tä - eli jos tarkoitus olisi johtaa C7:lle välidominanttimaisesti, niin melodia miinoittaa sen, koska tavoiteltava purkausääni E (C7:n terssi) on jo niin vahvana esillä ton G7-soinnun aikana (13). Ja jännite (sama melodia esiintyy ekoissa tahdeissa, sointu on vain I asteen Fmaj ja melodia suhteessa sointuun 9, maj7 ja 6/13-äänillä) oikeastaan "purkautuu" F-, D- ja C-äänet sisältävään seuraavaan motiiviin (1. motiivin transpositio).
 
Vastaava tilanne Desafinadossa? 4 ekaa sointua ovat tehoiltaan ihan vastaavat, melodiassakin esiintyy 2. tahdissa juuri tuo #11.

http://www.free-scores.com/download-sheet-music.php?pdf=177
 
Kun tuo klasaripuoli jäänyt vähän vaiheeseen niin mitä tarkoittaa sellainen pystyssä oleva aaltoviiva joka on oheisessa Bachin Inventio 1:ssä viimeisen tahdin nuottien edessä?

baron: http://www.free-scores.com/download-sheet-music.php?pdf=177
 
Kun tuo klasaripuoli jäänyt vähän vaiheeseen niin mitä tarkoittaa sellainen pystyssä oleva aaltoviiva joka on oheisessa Bachin Inventio 1:ssä viimeisen tahdin nuottien edessä?
 
Se tarkoittaa arpeggiota eli murtosointua.

wavelength: Se tarkoittaa arpeggiota eli murtosointua.
 
Kiitti, kun tietää nimen voi alkaa kaivaa netistä lisätietoa.

baron: Kiitti, kun tietää nimen voi alkaa kaivaa netistä lisätietoa.
 
Soinnun sävelet soitetaan alhaalta ylöspäin suht nopeasti. Ei siis yhtä aikaa.

baron: http://www.free-scores.com/download-sheet-music.php?pdf=177
 
Kun tuo klasaripuoli jäänyt vähän vaiheeseen niin mitä tarkoittaa sellainen pystyssä oleva aaltoviiva joka on oheisessa Bachin Inventio 1:ssä viimeisen tahdin nuottien edessä?
 
Klasari??

EP: Klasari??
 
Baron ei nähtävästi ole törmännyt tähän nuotinnussymboliin aiemmin, ja se tuli nyt ekaa kertaa vastaan Bachin kappaleessa. Baronin tuntien hän käytti klasari-sanaa yleisnimenä eikä tyylikauden nimenä.