Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Tonski: Ikään kuin, joo:D Samaa voi tietty siis kokeilla toisinkin päin, siitä tulee mulle ainakin semmonen vähän kummittelevampi fiilis jos osaa oikein tehdä. Ja sit loppuuhan nää Bachin koraalitkin käsittääkseni poikkeuksetta pikardilaiseen terssiin, eli mollipätkä lopetetaan duurisointuun.
 
Eli Neal Hefti lopettaa Cuten A1 osan Picardin terssiin. Jess!!!!
Illalla keikalla soitetaan piisi, täytyy sanoa bändikavereille että huomioikaa se "Picardin terssi":-)
 
http://www.youtube.com/watch?v=9xAIvQ30sDk

baron: Eli Neal Hefti lopettaa Cuten A1 osan Picardin terssiin. Jess!!!!
Illalla keikalla soitetaan piisi, täytyy sanoa bändikavereille että huomioikaa se "Picardin terssi":-)
 
Älä kuitenkaan sano, kun Picardin terssillä oikeasti ei tarkoiteta tätä sun Cute-tilannetta. Sitten kun sulla on mollisävellaji vakiintunut, ja lopetat koko biisin, tässä mollisävellajissa toonikalle mutta duurikolmisointuun, sitten voit puhua "oikeaoppisesti" Picardista.

Dr Dominant: Älä kuitenkaan sano, kun Picardin terssillä oikeasti ei tarkoiteta tätä sun Cute-tilannetta. Sitten kun sulla on mollisävellaji vakiintunut, ja lopetat koko biisin, tässä mollisävellajissa toonikalle mutta duurikolmisointuun, sitten voit puhua "oikeaoppisesti" Picardista.
 
OK, perutaan innostus.

baron: Eli hämätään että ollaan menossa molliin ja sitten yllätetäänkin duurilla?
 
Tämä. Vastakappaleena esim. W. Shorterin "Beauty and the Beastin"in duurimuotoinen kakkosvitonen molliin.
 
Samasta aiheesta tais olla jotain juttua kitarapalstalla Stevie Wonderin Overjoyedin kanssa, siinä tais kanssa olla jotain häröilyä, että Cm-kakkosvitonen vietiin C-duuriin.
 
Wonderia ei paljon "säännöt" pidättele. Ja se on oikein.
 
e: kirjoitin just niin miten ei pitäny. korjasin.

Epämuusikko:
Wonderia ei paljon "säännöt" pidättele. Ja se on oikein.
 
Eihän ole, miks muka olisi? Mitä vaikeempaa musiikkia se tekee, sitä vaikeampaa minun sitä on analysoida, ja luuleeko se muka että se hyvältä muutenkaan kuulllostaa?

Epämuusikko: Tämä. Vastakappaleena esim. W. Shorterin "Native Dancer"in duurimuotoinen kakkosvitonen molliin.
 
Tiedän Shorterilta vain ton nimisen levyn, en kappaletta. Onko kyseessä typo vai saman niminen kipale?

Osaisiko joku jäätävä solffamestari kertoa, että minkä mallinen sointu tässä Elegian kohdassa 0:40 soi http://www.youtube.com/watch?v=m5_fiVnuAh4 ? Pirun jännä, mutta kappaleen nuotteja en oikein löydä mistään.
 
EDIT: äh, keksinkin jo. Alkaa vähitellen tuntua, että foorumien jelppikerhoissa on joku kirous kun aina pohdittuani jotain asiaa niin perkeleesti, keksin sen heti kun lähetän aiheesta viestin. Duuriseiska vähennetyllä kvintillä näyttäisi olevan. IIb/V

Thevisa: Osaisiko joku jäätävä solffamestari kertoa, että minkä mallinen sointu tässä Elegian kohdassa 0:40 soi http://www.youtube.com/watch?v=m5_fiVnuAh4 ? Pirun jännä, mutta kappaleen nuotteja en oikein löydä mistään.
 
EDIT: äh, keksinkin jo. Alkaa vähitellen tuntua, että foorumien jelppikerhoissa on joku kirous kun aina pohdittuani jotain asiaa niin perkeleesti, keksin sen heti kun lähetän aiheesta viestin. Duuriseiska vähennetyllä kvintillä näyttäisi olevan. IIb/V
 
Alennetun kuudennen asteen 7b5 on klassisella merkinnällä Ranskalainen sekstisointu. Esmes C-duurissa tyypillisesti purkauksineen vois mennä kadenssi Ab7b5 - G7 - C.

Tonski: Alennetun kuudennen asteen 7b5 on klassisella merkinnällä Ranskalainen sekstisointu. Esmes C-duurissa tyypillisesti purkauksineen vois mennä kadenssi Ab7b5 - G7 - C.
 
Ai että pikkusella on oikein nimikin :). Pitääkin varmaan opetella nuo maantieteelliset soinnut, sen verran jännä oli tämäkin.

Thevisa: Ai että pikkusella on oikein nimikin :). Pitääkin varmaan opetella nuo maantieteelliset soinnut, sen verran jännä oli tämäkin.
 
Opettele, nämä asiat kuuluvat Musiikin teoria I -kurssiin, ns. Tolppaykköseen. Soinnuissa alustetaan oleellisesti äänenkuljetusta ja harmoniaopin kirjoitusta, sillä enharmonisesti samat nuotit eivät ole yhdentekeviä harmonisen kontekstin jatkon kannalta.

Siltä varalta että kurssilla esitellään vain 3 tonaalista tehoa mainittakoon, että joissain piireissä medianttia pidetään perinteisen funktionaalisen harmonian neljäntenä funktiona, jonka vahvistuessa viime vuosisadalla saavutettiin vapaa kromaattisuus riippumatta schönbergiläisestä atonaalisuudesta. Ehkä.
http://publib.upol.cz/~obd/fulltext/Musicologica%206/musicol6-13.pdf

levesinet: Siltä varalta että kurssilla esitellään vain 3 tonaalista tehoa mainittakoon, että joissain piireissä medianttia pidetään perinteisen funktionaalisen harmonian neljäntenä funktiona, jonka vahvistuessa viime vuosisadalla saavutettiin vapaa kromaattisuus riippumatta schönbergiläisestä atonaalisuudesta. Ehkä.
http://publib.upol.cz/~obd/fulltext/Musicologica%206/musicol6-13.pdf
 
Meillä käytiin viime lukuvuonna Tolppaykköskurssilla tonaaliset funktiot näin:
 
I = Toonika
II ja IV = Subdominantti (toisaalta II = Supertoonika)
V ja VII = Dominantti
III = Mediantti
VI = Submediantti

Oon kyllä miettinyt, että pitäisköhän heittää Salmenhaaran Sointuanalyysi mäkeen. Ensimmäinen painos 1968... Toisaalta Wikissäkin mainitaan erikseen "3 essential functions"
http://en.wikipedia.org/wiki/Diatonic_function
 
Hämmentävää.

levesinet: Oon kyllä miettinyt, että pitäisköhän heittää Salmenhaaran Sointuanalyysi mäkeen. Ensimmäinen painos 1968... Toisaalta Wikissäkin mainitaan erikseen "3 essential functions"
http://en.wikipedia.org/wiki/Diatonic_function
 
Hämmentävää.
 
Tä? Mulla on yhdeksäs painos joka on painettu 2005.
Mitä uutta on klasarimusiikissa tapahtunut jonka takia opus on vanhentunut?
Mä oon käyttänyt sitä lähdeteoksena kun olen halunnut yrittää jatsia ymmärtää.

levesinet: Siltä varalta että kurssilla esitellään vain 3 tonaalista tehoa mainittakoon, että joissain piireissä medianttia pidetään perinteisen funktionaalisen harmonian neljäntenä funktiona, jonka vahvistuessa viime vuosisadalla saavutettiin vapaa kromaattisuus riippumatta schönbergiläisestä atonaalisuudesta. Ehkä.
http://publib.upol.cz/~obd/fulltext/Musicologica%206/musicol6-13.pdf
 
Tuosta tuli mieleen kontrapunktiopen aikanaan kertoma "teoria" tai näkemys, jonka mukaan tonaaliset tehot pysyisivät samana pienen terssin välein, toisin sanoen jos esim. C-duurista/mollista lähdetään moduloimaan niin alkuperäiseen sävellajiin nähden subdominanttitehoisia sävellajeja olisivat F-duurin/mollin lisäksi As-, H- ja D-duuri/molli ja dominanttitehoisia G-duurin/mollin lisäksi B-, Des- ja E-duuri/molli (B on tässä siis alennettu H). Jos moduloidaan Es-, Fis- tai A-duuriin/molliin, säilyy teho toonikana. Enharmonisilla valinnoilla (Des/Cis) ei ole merkitystä. En tiedä yhtään kenen esittämä, kuinka uusi tai kuinka yleinen käsitys tuo on, mutta tarkemmin ajateltuna se tuntuu jopa jollain tavalla loogiselta ja kromaattisuuden vuoksi varsin jännältä ajatukselta. Onko kukaan muu törmännyt tällaiseen versioon tonaalisista tehoista..?

Tällainen vaikeus on tullut eteen:
 
elikkäs olen saanut aikaan melko hyvän kuuloisia riffejä ja sillä tavalla, mutta miten olisi helpointa alkaa sovittaa niitä yhteen biisien aikaansaamiseksi esim. jos tahtilaji vaihtuu 4/4:sta 6/4:aan, mutta muuten ovat samantapaisia säveliltään. Ja ylipäätänsä, miten sovittaa kappaleen osia yhteen kokonaisuudeksi?

-daali: Tällainen vaikeus on tullut eteen:
 
elikkäs olen saanut aikaan melko hyvän kuuloisia riffejä ja sillä tavalla, mutta miten olisi helpointa alkaa sovittaa niitä yhteen biisien aikaansaamiseksi esim. jos tahtilaji vaihtuu 4/4:sta 6/4:aan, mutta muuten ovat samantapaisia säveliltään. Ja ylipäätänsä, miten sovittaa kappaleen osia yhteen kokonaisuudeksi?
 
Länttää ne vain peräkkäin niin saat progea.

Olkoon a, b, c ja d melkein mitä tahansa sointuja tai yhden tahdin riffejä. Ensimmäiset 8 tahtia:
 
Kaava 1
a | b | a | c |
a | c | d | d |
 
Kaava 2
a | b | c | a |
a | b | d | d |
 
Kaava 3
a | b | a | c |
a | b | d | d |
 
Kaava 4
a | a | b | b |
c | c | a | a |
 
Kaava 5
a | a | b | a |
c | d | a | a |
 
jne. jne. keksikää itte lisää
 
Eli melkein mitä tahansa voi tehdä, kunhan alat kirjoittaa. Nyrkkisääntönä jaksollisuus: usein joka toinen tahti on samaa sointua tai osan alussa ja lopussa on samaa sointua. Jakson pituus voi olla kaksinkertainen, jolloin sama asia toistuukin joka 4. tai 8. tai 16. tahti... Tästä poikkeaminen on suorastaan efekti.
 
Otetaan vaikka Kaava 3, a=Am7, b=Fm9, c=Cm7, d=Emaj7/F#:
 
Am7 | Fm9 | Am7 | Cm7 |
Am7 | Fm9 | Emaj7/F# | Emaj7/F# |
 
Tai suppeammilla soinnuilla a=Em, b=F, c=C, d=D:
 
Em | F | Em | C |
Em | F | D | D |
 
No totta kai sointuja valitessa käyttää luonnostaan harkintaa, mutta on se kyllä aika pirun simppeliä.
 
Niin, onko sillä väliä, missä kohdin vaihtaa tahtilajia? Jos se ei tapahdu täysin jaksollisesti esim. joka toisessa tahdissa vaan epäsäännöllisemmin, niin ehkä kannattaa vähän rajoittaa, ettei vaikutelmaksi jää se, että on vain pyritty hankalasti soitettavaan.
http://www.youtube.com/watch?v=4TfPYmXnZuE
 
Jos sulla on lähtökohtana riffejä, niin mieti, mitä sointuja ne edustaa ja transponoi tarvittaessa. Helpoin lähtökohta mitä tiedän ovat soinnut ja niiden asteikkojen mukaan voi sitten rakentaa uudet riffit.
 
Kuha jottai - onkohan mulla tänään asennevamma?
 
edit: lispahti kaks samanlaista kaavaa, muutin ekaa, kuha jottai.
 
edit: Sovita samaa riffiä tai melodianpätkää eri sointujen asteikoille.
http://www.youtube.com/watch?v=PXX4PdW7dLM
Teema 0:53-1:06, variaatio 1:07-1:18, modulaatio, kerrataan teema 1:19-1:31, variaatio 1:32-1:44 jne.
 
"The main theme of the song thrills around just three notes, taken from the siren of a police car in Marseilles...
in 2010, 30,000 voters picked the track as the best song ever recorded by Mina."
http://en.wikipedia.org/wiki/Studio_Uno_66
 
Hahhah, siinäpä säveltäjillä ihmettelemistä. Kuuden tahdin jaksollisuus ja that's it?

Mä oon aiemminkin kysynyt tällä palstalla "Hey Joen" soinnuista, piisin josta Hendrix on tehnyt suht tunnetun koverin, eli miksi nimitetään jos kvinttikierto pyörii "väärin päin" eli myötäpäivään.
Mutta samasta piisistä jatkokysymys:
 
Kun/jos soinnut on
| C G | D A | E | E |
niin mikä on sävellaji?

baron: Mä oon aiemminkin kysynyt tällä palstalla "Hey Joen" soinnuista, piisin josta Hendrix on tehnyt suht tunnetun koverin, eli miksi nimitetään jos kvinttikierto pyörii "väärin päin" eli myötäpäivään.
Mutta samasta piisistä jatkokysymys:
 
Kun/jos soinnut on
| C G | D A | E | E |
niin mikä on sävellaji?
 
Tonaalinen keskus (mun mielestä) on E, jonne matkaa tehdään kvintin askelin...
Tai sitten jos ajattelisi kunkin sointuvaihdon per tahti purkaussuunnan mukaan, niin tuon voisi käsitella VI-I vaihtoina: C=>G, D=>A, eli kavrttiprogressioina.
 
Mutta edelleen, tonaalisena keskuksena mun mielestä E.