Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Konserton (wikipedia) määritelmän herättämiä kysymyksiä.
 
Säästetääkö sektiot koskaan soolosointita ?
 
Onko poikkeamia ja kuinka paljon konsertoista jossa enemopi tai vähmepi kuin 3 osaa?

JPQ: Konserton (wikipedia) määritelmän herättämiä kysymyksiä.
 
Säästetääkö sektiot koskaan soolosointita ?
 
Pitäisköhän tossa lukea "säestääkö"? Tarkoitatko että esiintyykö tilanteita joissa pelkästään jokin tietty soitinsektio/-ryhmä säestäisi solistia..? Kyllähän niitä on.
 
Onko poikkeamia ja kuinka paljon konsertoista jossa enemopi tai vähmepi kuin 3 osaa?
 
Onhan niitä konserttoja vaikka kuinka moniosaisia. Ei se rakenne ole jostain 1800-luvun puolivälistä alkaen ollut enää mitenkään ehdottoman itsestäänselvästi kolmiosainen, vaikka se lienee ylivoimaisesti yleisin muoto.
 
Ihmettelen kyllä tuota wikipedian artikkelin laatijan lausahdusta "Rakenteiltaan Mozartin konsertot ovat vaikeasti hahmottuvia". Häh? Selkeämpää muotorakennetta kuin mitä Mozartin konsertoissa on saa hakea. Ehkä tarkoitus on ollut sanoa että verrattuna aiempiin tyyleihin (barokki-galantti) rakenteet sonaattimuotoineen ym. ovat monimutkaisempia, vaikka kyllähän jo Haydn käytti samoja rakenteita.
 
E. Ei mahoton, tuo kyseinen Mozart-kohta kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Rakenteiltaan Mozartin konsertot ovat vaikeasti hahmottuvia, mutta usein niissä orkesteri soittaa ensin pitkän A-osan, sen jälkeen kyseistä osaa lähdetään käymään läpi selvästi muunnellussa ja pidennetyssä, soolosoittimen mukaan ottavassa muodossa. Usein soolosoitin tuo mukaan myös täysin uuden teeman." Kukahan tämän on kirjoittanut..? :D

sellisti: JPQ: Konserton (wikipedia) määritelmän herättämiä kysymyksiä.
 

 
Pitäisköhän tossa lukea "säestääkö"? Tarkoitatko että esiintyykö tilanteita joissa pelkästään jokin tietty soitinsektio/-ryhmä säestäisi solistia..? Kyllähän niitä on.
 

 
Onhan niitä konserttoja vaikka kuinka moniosaisia. Ei se rakenne ole jostain 1800-luvun puolivälistä alkaen ollut enää mitenkään ehdottoman itsestäänselvästi kolmiosainen, vaikka se lienee ylivoimaisesti yleisin muoto.
 
Ihmettelen kyllä tuota wikipedian artikkelin laatijan lausahdusta "Rakenteiltaan Mozartin konsertot ovat vaikeasti hahmottuvia". Häh? Selkeämpää muotorakennetta kuin mitä Mozartin konsertoissa on saa hakea. Ehkä tarkoitus on ollut sanoa että verrattuna aiempiin tyyleihin (barokki-galantti) rakenteet sonaattimuotoineen ym. ovat monimutkaisempia, vaikka kyllähän jo Haydn käytti samoja rakenteita.
 
E. Ei mahoton, tuo kyseinen Mozart-kohta kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Rakenteiltaan Mozartin konsertot ovat vaikeasti hahmottuvia, mutta usein niissä orkesteri soittaa ensin pitkän A-osan, sen jälkeen kyseistä osaa lähdetään käymään läpi selvästi muunnellussa ja pidennetyssä, soolosoittimen mukaan ottavassa muodossa. Usein soolosoitin tuo mukaan myös täysin uuden teeman." Kukahan tämän on kirjoittanut..? :D
 
Säestää piti lukea ja tarkoitin että vaikkapa 8 selloa säästää samoista nuoteista viulua...
 
ps. sitä paitsi tuohon vaikeaan hahmotukseen sehän alkaa kuulostaa mielipiteeltä ihan ja nehän ei wikipediaan kuulu.

JPQ: Säestää piti lukea ja tarkoitin että vaikkapa 8 selloa säästää samoista nuoteista viulua...
 
Kyllä tuota orkesterissa esiintyy, joskin harvemmin.
 
ps. sitä paitsi tuohon vaikeaan hahmotukseen sehän alkaa kuulostaa mielipiteeltä ihan ja nehän ei wikipediaan kuulu.
 
No joo, tai jos kyseessä olisi edes jonkinlainen "yleisesti hyväksytty" mielipide, mutta tuo on kyllä ihan kirjoittajan omaa sävellystä...

No, ehkäpä Mozartin muotorakenteet ovat kirjoittajalle vaikeaselkoisia! :D No, suositellaan sille jotain 12-tahdin bluesia tai kansanlauluja josta aloittelee muotorakenteisiin tutustumisen :D

Dr Dominant: No, ehkäpä Mozartin muotorakenteet ovat kirjoittajalle vaikeaselkoisia!
 
Joo, sehän kannattaa silloin ilmoittaa wikipediassa faktana. :)
 
Herätti vaan hilpeyttä tuo kohta, kun kyseinen artikkeli on muilta osin ihan asiallisesti ja ajatuksella laadittu.

Wikipediassahan pääsee selaamaan muutoshistoriaa. Tästä http://fi.wikipedia.org/w/index.php … tto&diff=prev&oldid=1366056 näkee että tuon kohdan on lisännyt joku anonyymisti, siis ei ole kirjautunut sisään tunnettuna käyttäjänä.
 
Kun tuon wikipedia-artikkelin historiaa selaa, niin joku näyttää välillä myös ilmaisseen mielipiteensä tuosta kohdasta http://fi.wikipedia.org/w/index.php … tto&diff=prev&oldid=4093499 :)

Klezberg: Wikipediassahan pääsee selaamaan muutoshistoriaa. Tästä http://fi.wikipedia.org/w/index.php … tto&diff=prev&oldid=1366056 näkee että tuon kohdan on lisännyt joku anonyymisti, siis ei ole kirjautunut sisään tunnettuna käyttäjänä.
 
Jep, mä en oikeen tykkää koko Mozartista, pitäsköhän lisätä? : )
 
Alan kirjallisuudesta vois löytyä parempaa tietoa (kirjastoon!),
tuoltakin löytyy jotakin:
 
http://www.elisanet.fi/sakari.hilden/Mt/mta/a2klass.html

Jos tekis ensin concertinon ja sitten vasta täyden konserton. Taitaa sekin olla liian vaikeata (minulle).

levesinet: Jos tekis ensin concertinon ja sitten vasta täyden konserton. Taitaa sekin olla liian vaikeata (minulle).
 
No höh, sellaisen pikkuisen Vivaldi-kokoluokkaa edustavan konserton vaan väsäät: I-2min-II-1,5min-III-1,5min.

EP: Jep, mä en oikeen tykkää koko Mozartista, pitäsköhän lisätä? : )
 
Alan kirjallisuudesta vois löytyä parempaa tietoa (kirjastoon!),
tuoltakin löytyy jotakin:
 
http://www.elisanet.fi/sakari.hilden/Mt/mta/a2klass.html
 
No en minäkään ole hirveästi Mozartin perään. ps. tottakai alankirjaliisuudesta löytyy mä en vaan just ehdi kirjastoon huominen varsinkin tekee hieman kiiireitä ja mitä siellä hyllyssä on täälläpäin ei juuri mitään.