Kitarat: soittaminen ›

tarjotaan vielä yhtä kvintitöntä versiota. Yläkielen noonin voi soittaa tai olla soittamatta:
 
4-x-4-6-6-(6)

panadol: tarjotaan vielä yhtä kvintitöntä versiota. Yläkielen noonin voi soittaa tai olla soittamatta:
 
4-x-4-6-6-(6)
 
Jatsissa 13 soinnulla yleensä tarkoitetaan sitä että soinnussa on sekä seksti että septimi ja jos nooni halutaan mukaan se merkitään erikseen.

Mikä tää on:
 
e-0-
h-0-
g-2-
d-3-
a-3-
e-1-

Brownie: Mikä tää on:
 
Kun en oo kitaristi niin jos tulkitsin sävelet oikein:
f c f a h e
niin Amadd9b13 tai
Fmaj7#11
 
Jälkimmäinen luontevampi: Jos löydetään terssi ja septimi niin se on periaatteessa oikea sointu, muut sitten lisäsäveliä.
 
Edit: Mä jostain luin (varmaan jostain klasarijutusta) että sävelten nimet pienillä kirjaimilla ja sointujen nimet isolla. Tuntuu järkevältä ja aion itse sitä jatkossakin noudattaa.

Hyvä! Kiitoksia.

baron: Kun en oo kitaristi niin jos tulkitsin sävelet oikein:
f c f a h e
niin Amadd9b13 tai
Fmaj7#11
 
Jälkimmäinen luontevampi: Jos löydetään terssi ja septimi niin se on periaatteessa oikea sointu, muut sitten lisäsäveliä.
 
Voihan sointujen tunnistamiseen tuollainen järjestelmä olla. Käytännössä jonkin sävelkimpun vakaimpien sävelten tunnistamiseen on huomattavan erilaisia ratkaisuja. Tuossa kyseisessä esimerkissä painottaisin ennemmin sitä, että siinä soi kitaran matalimmasta rekisteristä kvintti ja oktaavi - kaksi yleisesti ottaen vakainta intervallia - jota vasten nuo muut taatusti hahmottuvat lisäsävelinä. Eli, aivan kuten sanoit, suurena terssinä, ylinousevana kvarttina ja suurena septiminä.

Schnowotski:. Tuossa kyseisessä esimerkissä painottaisin ennemmin sitä, että siinä soi kitaran matalimmasta rekisteristä kvintti ja oktaavi - kaksi yleisesti ottaen vakainta intervallia - jota vasten nuo muut taatusti hahmottuvat lisäsävelinä.
 
Muuntamaton kvintti ei juurikaan vaikuta soinnun luonteeseen eli en sitä pitäisi kovin tärkeänä ja se on sävel joka voidaan jättää pois ilman että soinnun luonne merkittävästi muuttuu. Terssi ratkaisee onko duuri vai molli ja septimi onko dominantti- vai toonikaluonteinen.

baron: Muuntamaton kvintti ei juurikaan vaikuta soinnun luonteeseen eli en sitä pitäisi kovin tärkeänä ja se on sävel joka voidaan jättää pois ilman että soinnun luonne merkittävästi muuttuu. Terssi ratkaisee onko duuri vai molli ja septimi onko dominantti- vai toonikaluonteinen.
 
Olet tietenkin tavallaan oikeassa, mutta... musiikillista pintaa palautettaessa valittuun sointujoukkoon on sieltä tekstuurista tunnistettava vakaat kohdat ja näitä tunnistettaessa kolmisoinnun rajaintervallina toimiva ja psykologisesti vakaa kvintti on tärkeä. Tietenkin käytännössä, kuten sanoit, se hyvin monesti huoletta jätetään pois. Tuossa kyseisessä esimerkissä se kuitenkin hyvin selkeästi oli olemassa.

Schnowotski: Olet tietenkin tavallaan oikeassa, mutta... musiikillista pintaa palautettaessa valittuun sointujoukkoon on sieltä tekstuurista tunnistettava vakaat kohdat ja näitä tunnistettaessa kolmisoinnun rajaintervallina toimiva ja psykologisesti vakaa kvintti on tärkeä. Tietenkin käytännössä, kuten sanoit, se hyvin monesti huoletta jätetään pois. Tuossa kyseisessä esimerkissä se kuitenkin hyvin selkeästi oli olemassa.
 
Musiikillista pintaa palautettaessa.. Tarkoitatko sä nyt, että kun palataan dissonanssista konsonanssiin, niin ihmiskorvalle se jännityksen purkautumisen tunne on jotenkin psykologiselta näkökannalta rauhoittavampi ja levollisempi, jos kohdesoinnussa on mukana myös puhdas kvintti, tämä oli siis ainut selitys jonka tuosta viestistäsi sain pääteltyä, ellet siis ole valmis selittämään rautalangasta. Kontekstista irrotettunahan nämä ovat eri musiikin tutkijoiden/muusikoiden piireissä olleet käsittääkseni vähän näkemyseroja, tietysti joskus korva kuulee jo intervallitkin selvästi sointuliikkeeksi, näin edelleen.. Mitä tarkoitat rajaintervallilla?

Tonski: Musiikillista pintaa palautettaessa.. Tarkoitatko sä nyt, että kun palataan dissonanssista konsonanssiin, niin ihmiskorvalle se jännityksen purkautumisen tunne on jotenkin psykologiselta näkökannalta rauhoittavampi ja levollisempi, jos kohdesoinnussa on mukana myös puhdas kvintti, tämä oli siis ainut selitys jonka tuosta viestistäsi sain pääteltyä, ellet siis ole valmis selittämään rautalangasta. Kontekstista irrotettunahan nämä ovat eri musiikin tutkijoiden/muusikoiden piireissä olleet käsittääkseni vähän näkemyseroja, tietysti joskus korva kuulee jo intervallitkin selvästi sointuliikkeeksi, näin edelleen.. Mitä tarkoitat rajaintervallilla?
 
Palauttaessa as in redusoitaessa musiikilliset pintatason tapahtumat taustatason käsitteisiin, kuten vaikkapa kolmisointuihin. Yleensä tällaiset teoriat myös kuvailevat kuinka löytää siitä musiikillisesta pinnasta ne vakaat kohdat - lopun jäädessä hajasävelteorian selitettäväksi. Rajaintervalli oli äkkiseltään keksimäni suomennos kontrapunktiopista lainattulle käsitteelle 'boundary interval', joka viittaa siihen, että kvintti määrittää kolmisoinnun "rajan" - siis toisin kuin vaikkapa terssi, josta ei ilman tietoa kontekstista voi tietää mitä kolmisointua se määrittää.

Hep! Löytyykö apteekin hyllyltä m7b5-soinnulle hajotuksia, jossa olisi 11-sävel melodiaäänenä?

wavelength: Hep! Löytyykö apteekin hyllyltä m7b5-soinnulle hajotuksia, jossa olisi 11-sävel melodiaäänenä?
 
Vaikken kitarasta mitään ymmärrä niin kun b5 ja 11 välinen intervalli on suuri septimi niin pistäisin b5 matalalle, esim matalimmaksi.
 
Pianolla C:ssä hajoitus Gb Bb Eb F (perusääni poissa) soundaa hyvälle.

wavelength: Hep! Löytyykö apteekin hyllyltä m7b5-soinnulle hajotuksia, jossa olisi 11-sävel melodiaäänenä?
 
alhaalta: b3, b5, 7, 11 (perusääni veks)
 

---|---|---|---|---|--- x
---|---|---|---|-o-|--- 11
---|-o-|---|---|---|--- 7
---|---|-o-|---|---|--- b5
---|---|---|---|-o-|--- b3
---|---|---|---|---|--- x

ei nyt ihan pasha.
 
miksei perusäänellisenäkin:

---|---|---|---|---|--- x
---|---|---|---|-o-|--- 11
---|---|---|-o-|---|--- R
---|---|-o-|---|---|--- b5
---|---|---|---|-o-|--- b3
---|---|---|---|-o-|--- 7 (peukalolla tai nimettömällä b3:n kanssa)

Moi.
 
Osaisko joku viisaampi kertoa kuinka G#add2(no 3rd) sointu soitetaan?

magge16: Moi.
 
Osaisko joku viisaampi kertoa kuinka G#add2(no 3rd) sointu soitetaan?
 
Liekö joku harmonian maisteri nyt kusettanu sua sointumerkinnöissä:D G#add2(no 3rd) meinaa, että Gis-duurikolmisoinnusta (Gis, His, Dis) poistetaan terssi (Gis, Dis) ja lisäätään siihen sekunti (Gis, Ais, Dis) jolloin tuleva sointu olisi G#sus2, eli otat mistä tahansa otelautaa nuotit Gis, Ais ja Dis.

Toistin vain mitä Tonski edellä.
Pitäisi näköjään lukea viisaat vastaukset ennen kuin itse alkaa vastata.

On näköjään unohdettu KITARAsoinnut,kirjoitellaan muista soinnuista?

vesa2: On näköjään unohdettu KITARAsoinnut,kirjoitellaan muista soinnuista?
 
Mites kitarasoinnut poikkeaa "oikeista" soinnuista?

Tonski: Liekö joku harmonian maisteri nyt kusettanu sua sointumerkinnöissä
 
Ei välttämättä. Noita löytää, vanhoista nuottikirjoista tai sointuoppaista. Eli esim. sointuja tyyliin "G7b10". Tai G5 voi olla "G(omit 3rd)" ja joku Gsus4 "Gadd4(no 3rd)". Ei noissa tunnu olleen mitään, "standardeja" vielä joskus 1970-luvulla.

baron: Mites kitarasoinnut poikkeaa "oikeista" soinnuista?
 
Ei ne poikkea,niitä vain tarvitsee vähemmän.Kitaristille riittää duuri,molli,kuutoset ja seiskat sekä dimi ja plusa. Tommoset 9 11 ja 13 ym. koristeet on tarpeetonta ja yleensä bändissä on kosketinsoitin jolla on helppo lisätä siihen kitaran Am sointuun vaikkapa H ja F# jos tarvitsee esim. 6/9 sointu muodostaa. Yritän kirjoituksellani rohkaista aloittelevaa kitaristia siten että kitaristi ei ole yksin vastuussa siitä kuulemastamme reaalisoinnun muodostamisesta joka usein virheellisesti merkitään nuotteihin.On tullut vastaan vuosien varrella useita tapauksia kun melodia ääni on duuriasteikon kuudes,yhdeksäs tai yhdestoista ääni.Joskus se on soinun perään merkitty ei aina.