Kitarat: soittaminen ›

Jucciz: Toimii muuten ihan hiton hyvin jos vaikka sointulapussa on Maj7, kitaristi ottaa vitossoinnun ja basisti hoitaa sen Maj7-äänen sinne. Ei varmasti kukaan luule, että basisti on sohassu yhen nauhan verran pieleen.
 
Toihan on hyvä: Kaikki b9, #9, b5, b13 äänet basistin heiniksi!
 
Itse asiassa sellaisen basistin kanssa oon joskus joutunutkin soittamaan.

Jucciz: Toimii muuten ihan hiton hyvin jos vaikka sointulapussa on Maj7, kitaristi ottaa vitossoinnun ja basisti hoitaa sen Maj7-äänen sinne. Ei varmasti kukaan luule, että basisti on sohassu yhen nauhan verran pieleen.
 
No jos bändin kitaristille on c-duurin ottaminen vaikeata samoin kuin h-mollin ja niistä vielä seiska sointu on jo ihan tähtitiedettä niin silloin on varmaan ihan sama vaikka basisti soittaa sen maj7 sävelen :)

Tämä orkesteri voisi olla livenä ihan hauska jos koko bändi on sitä mieltä että tällä tyylillä soitettuna bändi kuulostaa hyvältä. Veikkaan kuitenkin rastia tällä kertaa.

mpekkanen: No jos bändin kitaristille on c-duurin ottaminen vaikeata samoin kuin h-mollin ja niistä vielä seiska sointu on jo ihan tähtitiedettä niin silloin on varmaan ihan sama vaikka basisti soittaa sen maj7 sävelen :)

Tämä orkesteri voisi olla livenä ihan hauska jos koko bändi on sitä mieltä että tällä tyylillä soitettuna bändi kuulostaa hyvältä. Veikkaan kuitenkin rastia tällä kertaa.
 
Mää lähtisin kyllä keikalle, jos tosiaan konsepti ois se, että kaikki soinnut on oikeasti nelisointuja, mutta kitaristi hoitaa vitossoinnut ja basisti soittaa joka soinnusta nimenomaan seiskan.

baron: Toihan on hyvä: Kaikki b9, #9, b5, b13 äänet basistin heiniksi!
 
Kitaristihan voisi laittaa kitaran täysille ja laittaa sen kaappia vasten kiertämään ja muu bändi voi sitten soittaa ne varsinaiset biisit sen ujelluksen päälle.
Helpoksi on mennyt kitaristin homma näinä päivinä :)
 
Jos ihan vakavasti välillä niin kyllä kannattaa miettiä myös muita harrastuksia jos kitaralla ei taitu mikään muu kuin "vitos-soinnut". Varsinkin jos on sitä mieltä ettei niitä muita missään tarvita ja esim.basisti voi soittaa ne muut soinnun äänet.
Joihinkin juttuihin varmasti ihan oikeakin ratkaisu,riippuen musatyylistä,mutta hyvää musiikkia ei pelkillä vitosilla synny. Varsinkin jos basisti on saman koulukunnan soittaja.

mpekkanen: mutta hyvää musiikkia ei pelkillä vitosilla synny
 
Tätä ei kannata kertoa punk-muusikoille... tai ei ainakaan heidän levyjä ostaville faneilleen.

Jucciz: Tätä ei kannata kertoa punk-muusikoille... tai ei ainakaan heidän levyjä ostaville faneilleen.
 
Totta mutta on siellä sellaisiakin punk bändejä jotka osaa ihan oikeasti soittaa esim. Dead Kennedys ja monta muutakin. Punk on kuitenkin monelle se ehkä ensimmäinen soitannollinen kosketus musiikkiin ja voi siitä kehittyä hyvinkin monenlaisiin juttuihin.
Yleensä kyllä punk puolellakin ne parhaat bändit on kyllä sellaisia,että niiltä taittuu hieman muukin kuin pelkästään se punk. Tämä on tosin oma käsitykseni asiasta.

mpekkanen: Totta mutta on siellä sellaisiakin punk bändejä jotka osaa ihan oikeasti soittaa esim. Dead Kennedys ja monta muutakin. Punk on kuitenkin monelle se ehkä ensimmäinen soitannollinen kosketus musiikkiin ja voi siitä kehittyä hyvinkin monenlaisiin juttuihin.
Yleensä kyllä punk puolellakin ne parhaat bändit on kyllä sellaisia,että niiltä taittuu hieman muukin kuin pelkästään se punk. Tämä on tosin oma käsitykseni asiasta.
 
Tässä viestissä on niin monta asiaa, joista olen omien kokemuksieni ja tähänastisen elämäni perusteella täydellisen päinvastaista mieltä, että en lähde kommentoimaan ollenkaan.

Jucciz: Tässä viestissä on niin monta asiaa, joista olen omien kokemuksieni ja tähänastisen elämäni perusteella täydellisen päinvastaista mieltä, että en lähde kommentoimaan ollenkaan.
 
Itse olen joskus aloittanut punkin soittamisella ja kyllä väittäisin että ei mun nykyisellä soitolla ole juurikaan tekemistä koko punk jutun kanssa.
Suurimmalla osalle punk on jotain aika huonoa soittoa joista moni lopettaa sitten siihen. Joillakin se voi jatkua ja kehittyä ihan oikeasti soitettuun kamaan.
Yö taisi olla punk bändi kun se aloitteli ja minusta kuuluu nykyään lähinnä iskelmä musan genreen.
Kyllä jos musiikissa ja kitaran soitossa haluaa kehittyä niin silloin ei taida kyllä punk olla se kaikkein paras vaihtoehto.
Monesti on vaan niin ,että aloitteleva teini ei järkeä usko vaikka sitä miten yrittäisi.
Soittamisen kannalta olisi paras olla avoimin mielin liikkeellä ja hommata joku soiton opettaja ja vaikka teoria ei niin kiinnostaisikaan niin kyllä niitä asteikoitakin kannattaisi opetella. Tabulatuureilla ei minusta tee yhtään mitään. Niillä voi opetella,vieläpä väärin,kappaleen ja esim. bluesin jammailu ei lähde edes yhdestä sävelestä.
http://www.youtube.com/watch?featur … player_detailpage&v=-KTsXHXMkJA
Tämäkin oli punkin puolella joskus kova sana. Eikä kyllä onnistu jos ei osaa soittaa muuta kuin vitossointuja. Tässä on vielä kitaristilla aika erikoinen tyyli ja soundi jos vertaa mitä ne yleensä on punk puolella.

JP_01: Musta vitossoinnut ei ole aliarvostettuja. Kaikki parhaat riffit kuitenkin koostuu lähinnä matalimman kielen polyrytmisestä junttaamisesta.
 
Korjasin, koska nykyään riffit ovat niin djenttiä.

mpekkanen:
Kyllä jos musiikissa ja kitaran soitossa haluaa kehittyä niin silloin ei taida kyllä punk olla se kaikkein paras vaihtoehto.
Monesti on vaan niin ,että aloitteleva teini ei järkeä usko vaikka sitä miten yrittäisi.
Soittamisen kannalta olisi paras olla avoimin mielin liikkeellä ja hommata joku soiton opettaja ja vaikka teoria ei niin kiinnostaisikaan niin kyllä niitä asteikoitakin kannattaisi opetella. Tabulatuureilla ei minusta tee yhtään mitään. Niillä voi opetella,vieläpä väärin,kappaleen ja esim. bluesin jammailu ei lähde edes yhdestä sävelestä.
Julistetaankos tässä nyt omia mielipiteitä universaaleina totuuksina?

TheFallenOne: Julistetaankos tässä nyt omia mielipiteitä universaaleina totuuksina?
 
Niin ihan omia mielipiteitä,mutta voit pitää niitä kyllä universaalisena totuutena jos haluat.

mpekkanen: ... vaikka teoria ei niin kiinnostaisikaan niin kyllä niitä asteikoitakin kannattaisi opetella
 
Kannattaa, jossain vaiheessa, ehdottomasti. Siltikin: asteikoiden opettelu heti soittoharrastuksen alkuvaiheessa on vähän sama asia kuin jos puolivuotiaalle vauvalle alettaisiin opettaa sijamuotoja, sanojen taivutusta ja konjunktioita sen sijaan, että puhuttaisiin hänelle ihan oikeaa kieltä. Kun opetellaan jotain uutta, tärkeintä alkuvaiheessa on asiasta innostuminen ja todellisen materiaalin kuuleminen - rakenteisiin ja taustamekanismeihin ehtii syventyä myöhemminkin, ja ilahduttavan moni syventyykin. Musiikki on kieli ihan siinä missä muutkin: kuuleminen on avainasemassa.
 
Ja yllä oleva siis sellaisen musiikkipedagogiksi valmistuneen henkilön suusta, jonka mielestä musiikin teorian tunteminen on erittäin tärkeä asia varsinkin vähänkään ammattimaisemman muusikon uraan tähtäävälle. Järjestyksen pitäisi silti mun mielestä ehdottomasti olla se, että ensin meillä on kuulokuva, jokin musiikillinen ilmiö, ts. oikeaa musiikkia. Sitten kun se on tuttua nimenomaan korville, voidaan ruveta teorialla selittämään, mitä siinä tapahtuu. Musiikin teorian ilmiöiden tuntemisesta ei ole iloa, ellei niille löydy korvinkuultavaa käytännön vastinetta.
 
Ja pitäähän se muistaa, että aika moni soittaja/laulaja nauttii ja iloitsee musiikista vailla (juuri) minkäänlaista teoriatuntemusta. Olkoon myös heillä oikeus iloonsa.

Jucciz: Kannattaa, jossain vaiheessa, ehdottomasti. Siltikin: asteikoiden opettelu heti soittoharrastuksen alkuvaiheessa on vähän sama asia kuin jos puolivuotiaalle vauvalle alettaisiin opettaa sijamuotoja, sanojen taivutusta ja konjunktioita sen sijaan, että puhuttaisiin hänelle ihan oikeaa kieltä. Kun opetellaan jotain uutta, tärkeintä alkuvaiheessa on asiasta innostuminen ja todellisen materiaalin kuuleminen - rakenteisiin ja taustamekanismeihin ehtii syventyä myöhemminkin, ja ilahduttavan moni syventyykin. Musiikki on kieli ihan siinä missä muutkin: kuuleminen on avainasemassa.
 
Ja yllä oleva siis sellaisen musiikkipedagogiksi valmistuneen henkilön suusta, jonka mielestä musiikin teorian tunteminen on erittäin tärkeä asia varsinkin vähänkään ammattimaisemman muusikon uraan tähtäävälle. Järjestyksen pitäisi silti mun mielestä ehdottomasti olla se, että ensin meillä on kuulokuva, jokin musiikillinen ilmiö, ts. oikeaa musiikkia. Sitten kun se on tuttua nimenomaan korville, voidaan ruveta teorialla selittämään, mitä siinä tapahtuu. Musiikin teorian ilmiöiden tuntemisesta ei ole iloa, ellei niille löydy korvinkuultavaa käytännön vastinetta.
 
Ja pitäähän se muistaa, että aika moni soittaja/laulaja nauttii ja iloitsee musiikista vailla (juuri) minkäänlaista teoriatuntemusta. Olkoon myös heillä oikeus iloonsa.
 
Puhut kyllä aivan totta. Kyllä sen harrastamisen pitää olla hauskaa alusta asti ,että homma kehittyy.
Tähänkin sanoisin ,että sillä on todella suuri merkitys millainen se musiikin opettaja on ja muutenkin ympäristöllä on myös oma osuutensa asiaan. Millaista musiikkia ympärillä kuunnellaan ja mitä arvostetaan. Huono opettaja saa "hyvällä"tuurilla pilattua jonkun soittoharrastuksen.
Taas hyvä ja innostava saa soittajan ehkä sellaisestakin kaverista joka ei muuten ehkä olisi siitä niin kiinnostunut,mutta kun pääsee jyvälle niin on jo hetken päästä täysillä mukana.
Ainakin omaan kouluaikaan oli hieman sellainen meininki että kaikki mitä teki niin musiikissa kuin muissakin aineissa niin täytyi tehdä täydellisesti ja jos mokasi niin siitä tehtiin minusta aina ihan liian suuri asia. Eihän kukaan ole seppä syntyessään. Joten kyllä ne virheetkin kuuluu asiaan ja pitäisi kannustaa vaikka ei kaikkia aina ihan oikein menisikään.

mpekkanen: Puhut kyllä aivan totta. Kyllä sen harrastamisen pitää olla hauskaa alusta asti ,että homma kehittyy.
 
Mut musta teoria on oikeesti kivaa: Se on joteskin loogista, johdonmukaista ja sitten yllärinä sä huomaat että sitä voi oikeesti soveltaa soittoon ja helpottaa hommia.
 
Esim mun kaverini pyysi mua "parantamaan" jotain netistä saatua sana/sointulappua ja kun tiesin mitkä soinnut teoriassa tilanteeseen sopisivat niin helppo oli niistä valkata se/ne jotka kuulosti paremmilta, helpompaa kuin arpoa tuhansien erilaisten sointujen joukosta se oikea.
Tietysti jos oot musikaalisesti todella lahjakas et tarvitse teoriaa, teet vaistomaisesti korvasi perusteella aina oikeat ratkaisut.

fiesta2: Luin taannoin Black sabbath historiikin missä Toni Iommi ilmoittautui viitos soinnun keksijäksi.
 
Huh huh. Aikas vanha Iommi on, mutta että ihan 1000-vuotias... http://fi.wikipedia.org/wiki/Organum

Vitossoinnut ovat mahtavia! C5, E5, G5, B5 ja D5 soimaan yhtäaikaa, ja vot, johan loppui aliarvostus ;)