Kitarat: soittaminen ›

Tonski: Ei se gilperttikulma vaikuta upstroken ja downstroken tasaveroisuuteen. Otapa pleku käteen ja mieti miten se osuu kieleen tossa tyylissä.. Tavallaan "peilikuvana". Plekuhan on symmetrinen. Kun mä otan mun vanhan kuluneen Jazz 3 käteen mitä on tossa kuhlossa iso läjä (kulma syönee plekua nopeammin?), ne on kaikki samanlailla kulunut. Jos pistän sen tohon naaman eteen kärki kattoa kohden, vasen reuna on kulahtanut ja oikea reuna koskematon. Sama juttu kun käännän toisin päin sen, vasen reuna kulahtanut, oikea ehjä. Ja ne molemmat kulumat on samankokoisia ja näköisiä molemmilla puolilla, kaikissa mun vanhoissa plekuissa. Ite treenaan upstrokea paljon erikseen, esim. soittelen upstrokella jotain Metallicaa tai Hauntedia metronomiin ja koitan saada sen kuulostamaan demppeineen ym. munakkaalta, siitä upstrokesta huolimatta. Joskus (vuos sitten) mulla oli irrationaalinen uskomus että downstroke on jotenkin maagisesti munakkaampi soittotapa. Ei se oo, upstroken saa kuulostamaan 100% samalta, jos vaan kiinnittää asiaan huomiota. Gilbertkulmalla tai ilman.
 
Arvasin että Matias on treenannut noin vitusti jossain vaiheessa. Ei tekniikan puhtaus tule pienillä treenimäärillä, vaikka se olisi miten hyvin suunniteltua ja keskittynyttä treenausta. Kyllä perslihaksiakin tarvitaan.. Ylläpitävä treeni on ehkä eri asia sitten kun on saavuttanu jo virtuositeetin tason kuten joku Satriani (tai Matias)? Nyt joulun aikaan oon taas soitellut n. 6-8 h päivässä ja välillä ylikin, en mä mitään vitossointuja rämpytä vaan koko ajan pyrin potkimaan itseäni ja huolehtimaan siitä että harjoteltava matsku on mulle haastavaa, tavalla tai toisella. Fingerstylestä sweeppeihin, isoista soinnuista (puristusvoima) täppäykseen, ekonomiaan ja alternateen, otelaudan tuntemukseen. Romeon, Gilbertin ja Nunon helpoimpia kikkoja ja pätkiä, mihin vaan taidot suinkin riittää. Yritän tiluttaa mahdollisimman vaihteleviin backing trackeihin mahdollisimman itselleni hankalia juttuja, en juuri soittele semmosta "helppoa kivaa" kamaa että fiilistelis joidenkin radiohittien tahdissa vitossoinuilla. Koko vuoden osalta on vaikea sanoa keskimääräistä päivittäistä tuntimäärää, kun en ole mitään kirjaa pitänyt. Enpä usko että ihan Nunon/Petruccin määriin pääsen, mut veikkaisin että n. 4-5 tuntia päivässä on tullut soitettua jos vuoden joka päivältä laskis keskiarvon. Olen mielestäni kehittynyt tänä aikana aika vitusti, 2008 lopussa olin säälittävä rämpyttelijä, nykyään kehtaan sanoa itteäni jo kitaristiksi. Voi olla että treenitunteja on valunut hukkaan ja "älykkäämäällä" (mitä se sitten onkaan) /parempilaatuisella treenillä olisi saavuttanut saman tuloksen vähemmällä tuntimäärällä, mutta mutta... toisaalta uskon kanssa aika vahvasti tohon systemaattisuuteen. Vois alkaa 2010 pitämään jotain treenipäiväkirjaa, että näkis vähän mitä tapahtuu. Ehkä lintsaaminenkin on vaikeempaa kun siitä jää kirjallinen todiste.
 
Jos on ammattimuusikko ja työ on soittaminen (tai haluaa sen sitä olevan tulevaisudessa), niin ei se nyt mun mielestä mitenkään ihmeellistä ole että soittaa tuntikausia. Kyllähän mun velikin tekee pukumiehenä usein 60-tuntistakin viikkoa, on tehnyt jo vuosia. Toki siinä on lakisääteiset tauot ja työ on vaihtelevampaa kuin kitaran ääressä nyhjäys, mutta työtä kumminkin. Keskimääräinen työviikko suomalaisilla on kai 38 tuntia, mikä ois viikolle jaettuna reilu 5 h päivässä treeniä.
 
Kyl toki sävellystekniikatkin kiinnostaa, esim. olisi hemmetin kiinnostava tietää miten/millaisessa prosessissa Deep Unknown on syntynyt. Mut puhdas tekniikkatreeni on aika lailla kuten urheilua, vaikka oisit kuinka älykäs, lahjakas ja komeet trikoot, jos käyt vaan kerran viikossa hölkkäämässä, et sä koskaan juokse kuten Usain Bolt. Vaikka kuinka oikeaoppisesti, suunnitellusti ja keskittynein mielien tekisit sen hölkkäs. No pain no gain, pätee aika lailla... kaikessa? Mut toi Friedmanin pätkä oli sikäli hyvä, että turha harjotella musiikkia josta ei tykkää, vaan siksi että ne on jotain mukamas merkittäviä kitarabiisejä. Epäilen kuitenkin että Marty on itse soittanut alkuvaiheessa uraansa enemmän kuin tuon tunnin päivässä...

horo-ari: Ja on muuten ihan kauhean kuuloinen Fly me to the moon.
 
Tää oli varmaan oli joke? Eiköstä vaan?
 
Gilbert on ennen kaikkea muusikko isolla M, eikä mikään pelkästään perunakuopassa tilua vetävä takakylän ..

Minusta tuo plektran kulma on normaali tapa soittaa ja suorassa pitäminen on epänormaalia.

aalataur: Arvasin että Matias on treenannut noin vitusti jossain vaiheessa.
 
En osaa sanoa miks, mutta mullakin oli tästä aavistus!

Tonski: En osaa sanoa miks, mutta mullakin oli tästä aavistus!
 
Jea :D Eräässä ketjussa saattoi tulla kuva Ambituksen kirjoituksesta ettei mies treenaisi niin paljon, kun puhe ei ollut asioiden koko kuvasta, vaan siitä ettei hän ollut _viime_aikoina_ ehtinyt juuri treenaamaan.

Liekkö aiheen vierestä mutta sanompa kumminkin. Luin joskus kiekkoilijalegenda Wayne Gretzkystä ja sen lapsuudesta ja kiekkourasta kertovan kirjan. Kirja on hänen isänsä kirjoittama. Isukki kertoi pikku Waynen tunteja kestäneistä treeni-sessioista jonkun pikku puron jäällä lumituiskussa, koulupäivän päätteeksi vedetyistä laukomistreeneistä takapihalla pieneltä jäädytetyltä alueelta, about miljoona kertaa vedetystä treenistä jossa kiekko laukaisaan ränniin ja otetaan kentä toisella laidalla vastaan jne.
 
Kaiken tämän ansioista Waynestä tuli aikanaan maailman parhaimpiin lukeutuva jääkiekkoilija. Mutta kaikkea tätä treenimäärää Wayne ei tehnyt NHL mielessään vaan siksi että se oli hauskaa.
 
Tarkoitan vaan sanoa että liian totisella mielellä treenaaminen harvoin tuottaa tulosta.
 
Itse olen ammattilainen (eräällä alalla jota en nyt halua mainita), osaan ammatissani vaadittavia asioita ihan perhanasti. Jonkin verran olen joutunut harjoittelemaan tiettyjä rutiineja ja vähän harvemminkin tarvittavia asioita. Olen opiskellut ammattiini aikuisiällä. Olen kuitenkin yksi työpaikkani osaavimmista työtekijöistä, enkä vain omasta mielestäni.
 
Mitä minä nyt halusin tällä oikein sanoa? No en oikeastaan mitään. Jatketaan kitaran soiton harjoittelua.

vox10: Tää oli varmaan oli joke? Eiköstä vaan?
 
Gilbert on ennen kaikkea muusikko isolla M, eikä mikään pelkästään perunakuopassa tilua vetävä takakylän ..
 
Ei ollut. Aivan karmiva saundi, niin soittajassa kuin vekottimissakin. Palikkamaista komppausta ja soolo kuulosti just siltä mitä se olikin, tiluäijä soittaa jatsia. Muuten Gilbertissä ei mitään vikaa ole, tuossa vaan ammutaan niin pahasti ohi ettei mitään järkeä.

horo-ari: Ei ollut. Aivan karmiva saundi, niin soittajassa kuin vekottimissakin. Palikkamaista komppausta ja soolo kuulosti just siltä mitä se olikin, tiluäijä soittaa jatsia. Muuten Gilbertissä ei mitään vikaa ole, tuossa vaan ammutaan niin pahasti ohi ettei mitään järkeä.
 
Musta oli just loistava, omanlainen tulkinta eikä suoraan kun How to sound jazz Part 1 -kirjan mukanen kohta kohdalta kopiointi, meitä on moneen junaan!

staropramen: Kaiken tämän ansioista Waynestä tuli aikanaan maailman parhaimpiin lukeutuva jääkiekkoilija. Mutta kaikkea tätä treenimäärää Wayne ei tehnyt NHL mielessään vaan siksi että se oli hauskaa.
 
Tarkoitan vaan sanoa että liian totisella mielellä treenaaminen harvoin tuottaa tulosta.
 
Entäs Neuvostoliiton lätkäjätkät, oliko niillä hauskaa treenatessa?
 
Kyllä jokaisella tulee treenaatessa joskus vähemmän hauskoja hetkiä, varsinkin jos puhutaan oikeista ammattilaisista. Nämä on vaan niitä juttuja jotka pitää päässänsä pyöräyttää positiivisiksi, ajattelee vaikka sitä että mitä niillä kymmenillä sointukäännöksillä sit tekee:).
 
Eipä mullakaan tässä mitään varsinaista pointtia ollut.

Tonski: Musta oli just loistava, omanlainen tulkinta eikä suoraan kun How to sound jazz Part 1 -kirjan mukanen kohta kohdalta kopiointi, meitä on moneen junaan!
 
Totta tuokin. Ja hyvä vaan että on moneen junaan, tulis nimittäin ahdasta.
 
e: Olipa kömpelö vitsin poikanen.

Itse olen täämöisiä kuullut: Timo Tolkki 14-19v 8h/päivä.
Zakk Wylde. Aloitti kitaroinnin 15v ja 19v Ozzyn bändissä.
Steve Vai kuulemma sanoi jossain haastattelussa treenanneensa 15 tuntia päivässä joinain aikoina.
Ynkkä taisi koulutkin lopettaa ja yöt päivät kitaraa.
Dimebag oli niin kova jätkä et sen ei tarvinu treenaa. No ei. En vain tiedä.
 
Korjatakaa joku jos väärin.

TD6: Itse olen täämöisiä kuullut: Timo Tolkki 14-19v 8h/päivä.
Zakk Wylde. Aloitti kitaroinnin 15v ja 19v Ozzyn bändissä.
Steve Vai kuulemma sanoi jossain haastattelussa treenanneensa 15 tuntia päivässä joinain aikoina.
Ynkkä taisi koulutkin lopettaa ja yöt päivät kitaraa.
Dimebag oli niin kova jätkä et sen ei tarvinu treenaa. No ei. En vain tiedä.
 
Korjatakaa joku jos väärin.
 
Unohit kovimman: Tiago Della Vega 14-16h/päivä
 
Paljonkohan Fareri, Cooley tai Ziras treenaavat päivään..?

Tonski: Unohit kovimman: Tiago Della Vega 14-16h/päivä
 
Paljonkohan Fareri, Cooley tai Ziras treenaavat päivään..?
 
Mä haluan kyllä nähdä jätkän, joka treenaa 14-16 tuntia päivässä. Jos nyt ajatellaan, että ihmisen pitää joskus vähintäänkin syödä ja paskoa puhumattakaan nukkumisesta. Tulee aika kiire saada tuommoinen määrä tunteja kasaan. Varsinkin, jos sattuu vähänkin muuta tekemään. Sen 10-12 tuntia mä vielä ymmärrän joissain tapauksissa, mutta jos puhutaan jatkuvasta treenaamisesta, eikä yhden päivän enkasta, niin tuommoinen määrä alkaa olemaan kohtuullisen mahdoton. Mut voihan sitä aina sanoa treenaavansa vaikka 25 tuntia päivässä.

Tonski: Unohit kovimman: Tiago Della Vega 14-16h/päivä
 
Alko kiinnostamaan niin piti ihan kattoa pari videota. Huhhuh että on saatu hyvin tuhlattua treenitunteja. Luulisi että nuilla tuntimäärillä oppisi jotain muutakin kuin päätöntä tilutusta?
 
e: Mitäs hittoa kyllähän tältä löytyy "hidasta" soittoa. Mutta silti. Järkky vibrato.

Tonski: Paljonkohan Fareri, Cooley tai Ziras treenaavat päivään..?
 
Ziras kirjoitteli joskus foorumillaan (jota ei enää ole) treenanneensa aikoinaan 6 tuntia päivässä. Aamulla 2 tuntia, päivällä 2 tuntia ja illalla vielä 2 tuntia. Jokainen 2 tunnin sessio oli jaettu neljään osaan, joista muistan varmaksi vain kaksi: pikkaus ja sweeppaus. Loput saattoi olla legatot ja jammailu. Jokaista osa-aluetta 25 minuuttia jonka jälkeen 5 minuutin tauko, mistä siis tulee yhteensä 2 tuntia.

TD6: Dimebag oli niin kova jätkä et sen ei tarvinu treenaa. No ei. En vain tiedä.
 
Dimebag rakasti kitaraa niin paljon että teinivuosina ei muuta tehnytkään kun soitteli broidinsa kanssa ja jamitteli menemään. Tyypin alkuvuosien kehitystä olisi ollut helvetin hieno seurata, meinaa tyyppi oli niin poikkeava tavanomaisista makuuhuonetiluttajista. Dimen kehitys perustui suurimmalti osalti nimen omaan jamitteluun ja muiden kanssa soitteluun.
Sitten kun Pantera lähti juoksuun ysikytluvulla niin silloin tyyppi ei ehtinyt juuri treenata.

oiva tumpeloinen: Mä haluan kyllä nähdä jätkän, joka treenaa 14-16 tuntia päivässä. Jos nyt ajatellaan, että ihmisen pitää joskus vähintäänkin syödä ja paskoa puhumattakaan nukkumisesta. Tulee aika kiire saada tuommoinen määrä tunteja kasaan. Varsinkin, jos sattuu vähänkin muuta tekemään. Sen 10-12 tuntia mä vielä ymmärrän joissain tapauksissa, mutta jos puhutaan jatkuvasta treenaamisesta, eikä yhden päivän enkasta, niin tuommoinen määrä alkaa olemaan kohtuullisen mahdoton. Mut voihan sitä aina sanoa treenaavansa vaikka 25 tuntia päivässä.
 
Mä oon joskus miettiny ihan samaa, jos miettii että aivojen pitää kuitenkin käsitellä se kaikki tieto ja taito niin kannattais varmaan vähintään 8h nukkua, niin 16 tuntia päivään se tietäs jo sitä että pitäs soittaa paskallakin ja syödessä. Ja ei se tosissaan mikään realistinen ole, että joku soittas joka päivä 16 tuntia, ei siinä ehdi nukkumisen lisäksi tehdä oikeestaan mitään.

Mä en kyl tunne ketään, joka olis treenannu 14 tuntia päivässä. Siis soittanu...Treenata voi myös ilman soittamista mm. haamusoittamisella (käy biisiä/juttua läpi mielessä erittäin yksityiskohtaisesti treenitempossa sekä esitystempossa), sekä tietty teorian ja solffan kautta. Et periaatteessa se 14-16 tuntia voi helposti tulla täyteen jos on todella paneutunut asiaansa.

staropramen:
Itse olen ammattilainen (eräällä alalla jota en nyt halua mainita), osaan ammatissani vaadittavia asioita ihan perhanasti. Jonkin verran olen joutunut harjoittelemaan tiettyjä rutiineja ja vähän harvemminkin tarvittavia asioita. Olen opiskellut ammattiini aikuisiällä. Olen kuitenkin yksi työpaikkani osaavimmista työtekijöistä, enkä vain omasta mielestäni.
 
Mitä minä nyt halusin tällä oikein sanoa? No en oikeastaan mitään. Jatketaan kitaran soiton harjoittelua.
 
Näin just, jos miettii monia tavallisiakin ammatteja niin kyllähän niihin vaaditaan vuosien opiskelu, ja työn ohella jatkuvaa taitojensa kehittämistä ja ylläpitämistä. Ja oman alansa huipuksi ei suurimmasta osasta silti ole.
 
Kyllä tuolla logiikalla on ihan selvää, että musiikissakin (tai erityisesti) vaatii paljon työtä päästä ammattilaiseksi, tai sen tasoiseksi, musalla itsensä elättämisessä on jo sitten paljon muustakin kyse.
 
Itse kyllä näen kaikista hyödyllisemmäksi treeniksi ihan bändisoiton, ja siinä mielessä on ehkä hieman turha miettiä kuinka monta tuntia joku on himassa vetänyt. Vaikka tokihan on totta, että ne jutut, jotka eivät itseltään taitu on treenattava itsekseen kuntoon.

Jotkut psykologit/sosiologit on keksineet "10000 hours rule" termin joka tarkoittaa sitä että tullaksesi alallasi huipuksi, on se sitten musiikkia, urheilua tai mitä tahansa, vaatii 10000 tuntia treenaamista.
 
Käytännössä tarkoittaa että jos 20 tuntia viikossa treenaa, siihen menee noin 10 vuotta.