Kitarat: soittaminen ›

Ianuarius: Edellisestä kysymyksestä vähän erillään...
 
Onko tosta nopeasti soittamisesta kauttaviiva sen teknisestä puolesta mitään hyviä manuskoja olemassa? Ihan vaan yritän vähän kartottaa tilannetta. Sellasia kirjoja varmaan on aika paljon, joissa on 1001 eri 346, 356 -treeniä, joilla se soitto pitäs alkaa sujuun. Mutta onko ihan jotain niin liikkeistä yms.?
 
Kannatta ostaa Michael angelo bation speed kills Dvd
http://www.youtube.com/watch?v=3SZ9QzGg95g&feature=relmfu

Heh, joo, en kysyny, että mitä kannattaa ostaa.
 
Lisäksi kattelin tosta pätkiä youtubesta, ja näytti olevan just noita 356-likkejä täynnä vaan koko video. Eli kiitti tyhjästä. :)

Ianuarius: Heh, joo, en kysyny, että mitä kannattaa ostaa.
 
Lisäksi kattelin tosta pätkiä youtubesta, ja näytti olevan just noita 356-likkejä täynnä vaan koko video. Eli kiitti tyhjästä. :)
 
No mitähän sä sit kysyit? On niitä kirjoja, amazonista löytyy paljon. Ja suomalaisistakin kaupoista, google vaan auki.

no googletetaas sit
 
kiitti :D

Ianuarius: Heh, joo, en kysyny, että mitä kannattaa ostaa.
 
Lisäksi kattelin tosta pätkiä youtubesta, ja näytti olevan just noita 356-likkejä täynnä vaan koko video. Eli kiitti tyhjästä. :)
Kyllä Batio aika hyvin vastaa tossa Dvd:ssä kysymyksiin miten ja miksi. John Petrucci Rock discipline on kanssa yks mihin kanattaa tutustua. Jos noista kahdesta Dvd:stä ei ole apua. Suosittelen että etsit kitaran soiton opettajan joka pystyy auttaa sua.

E: tai whatever

En nyt tiedä onko tämä pikakysymys mutta...
 
Osaako joku näin juntille kertoa mistä tietää mistä tietää mikä tai mitkä asteikot sopii tiettyyn kohtaan/kappaleeseen?
 
Sekä onko jotakin ns. yleispätevää asteikkoa (pentatooniset)?

Juzo95: En nyt tiedä onko tämä pikakysymys mutta...
 
Osaako joku näin juntille kertoa mistä tietää mistä tietää mikä tai mitkä asteikot sopii tiettyyn kohtaan/kappaleeseen?
 
Sekä onko jotakin ns. yleispätevää asteikkoa (pentatooniset)?
 
Nyrkkisääntö on että sävellaji/sointu aika pitkälle sanoo ainakin läheisimmän asteikon. Kuulostaako läheisin asteikko sitten parhaalta, se pitää itse päättää.
 
Yleisesti ottaen ei ole yleispätevää asteikkoa mutta kolmen soinnun blueskiertoon sopii sävellajin mukainen blues- tai pentotoninen asteikko.

No tämä ei nimenomaan soittamiseen liity mutten viitsinyt uutta ketjuakaan avata eli: Missä voi kouluttautua kitarateknikoksi/sepäksi kautta soitinhuoltajaksi,tiedätte kyllä mitä tarkoitan. Onko siihen mitään suoraa linjaa?

Todd: No tämä ei nimenomaan soittamiseen liity mutten viitsinyt uutta ketjuakaan avata eli: Missä voi kouluttautua kitarateknikoksi/sepäksi kautta soitinhuoltajaksi,tiedätte kyllä mitä tarkoitan. Onko siihen mitään suoraa linjaa?
 
Lainaus osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/web/guest/ammatit :
 
Koulutus
 
Toisella asteella voi suorittaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon soitinrakennukseen suuntautuen. Tutkintonimike on artesaani.
 
Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa annetaan koulutusta harmonikanrakentajille ja kielisoittimien rakentajille.
 
Perustutkinnon voi suorittaa myös aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona.
 
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös soitinrakentajakisällin ammattitutkinto ja soitinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto.
 
Soittimentekijäksi voi valmistua myös oppisopimuskoulutuksella. Ammattioppiin on hakeuduttu myös ulkomaille, esimerkiksi Saksaan, Ranskaan, Englantiin tai Sveitsiin.

Moro kitaristit!
 
Tietääkö kukaan ruotsalaista kitaristia nimeltä Stefan Lindholm? Soittaa bändissä nimeltä Vindictiv.
Mikä vaan lisätieto kelpaisi tässä vaiheessa. On yhteisprojekti ehkä tulossa, mutta ei ole havaintoa kys.kaverista, joten siksi kyselen.

Kukas osaisi sanoa, että miten Broder Danielin kitaristi saa aikaan tuon slidelta kuulostavan soolosoundin, kun livevideoissa ei kuitenkaan näytä slidella soittavan? Sormet vaan paremmat kuin mulla vai joku efekti?
 
Soolo ajassa 2:33 -->
 
http://www.youtube.com/watch?v=qW5Ddxwo8dI
 
Edit: Itsehän siis soitan ko. soolon slidella, mutta kiinnosti...

http://www.strings.fi/PublishedServ … ge&pageID=9&itemcode=PT6060
 
http://www.strings.fi/PublishedServ … e&pageID=9&itemcode=PQ-6060
 
Elikkäs keppinä epin les paul standard vuosimallia 2007. Mitoissa on pieniä heittoja mutta tyylii jotain 0.25 MILLIÄ :D Eli onko noista sama kumman valitsee? Ei kait noin pienillä mittaeroilla voi olla merkitystä.
 
Ja jos joku tietää tuon epin vakkaritallan nuo tallapalan mallin. Beatmanilla miljoona erilaista vaihtoehtoa noissa Grap Techin string savereissa. Osissa niistä lukee mikä käy mihinki ja näin. Mutta ei oikein osaa päättää tai uskalla tilata mittää.
 
Ei nyt kenenkää tarvi salapoliisiks alkaa, mutta ajattelin että aika yleinen keppi niin jos jollain ois kokemust noiden juttujen vaihtamisesta ja tietäis oikeet.

Rumpuvideo, mutta kuka soittaa kitaraa tutussa biisissä?
http://www.youtube.com/watch?v=yiUXleUocLw&feature=related

Iron Maiden biisi Running Free
 
Versessä on tosi tiukasti soitettuja scratch ääniä trioleina.
 
Miten ne saa soitettua niin tiukasti. Kuulostaa paljon paremmalta kuin esin Megdethillä. Onko kyseessä joku erikoinen kikka?

Moodeista.
 
Mistähän tässä nyt oikein alottais..
 
Olen soitellut kitaraa nyt noin vuoden ja koittanut erilaisia skaaloja opetella silloin tällöin ja tähän asti tutuiksi ovat tulleet (termit englanniksi koska netistä on aikalailla kaikki tullut opittua) pentatonic minor/major, major scale, phygrian, dorian ja aeolian. (kolme viimeistä tämän videon takia: http://www.youtube.com/watch?v=r_6u … t=PL137A3FCE8B02FD2F&lf=mh_lolz ).
 
MUTTA...Nyt katselin E phygrian skaalaa ( http://jguitar.com/scale/E/Phrygian ) koko kaulan mitalla vähän tarkemmin ja huomasin, että sieltä täältä löytyi tuttuja kuvioita eli juuri aeolian ja dorian.
 
Tarkemman tarkastelun ja muiden skaalojen (moodien?) katselun ja pyörittelyn jälkeen samasta kuviosta löytyikin E phygrian, G mixolydian, A aeolian, B lochrian = C major = C ionian, D dorian ja F lydian = E phygrian. ( http://www.jazzguitar.be/guitar_chord_finder.html )
 
Josta heräsi kysymys miksi moodeja on edes olemassa, jos ne kaikki ovat vain major scale eri kohdassa otelautaa? Vai ovatko ne vain tapa löytää major scalen nuotit eri kohdasta otelautaa ja siksi niille olisi annettu eri nimet?
 
....No ilmeisesti se ei ole ihan noin...koska katsoin tämän videon: http://www.youtube.com/watch?v=JKbPIGnqt80 jossa periaatteessa sanotaan, että ...no mitä siinä nyt sitten sanottiin...jotain siihen suuntaan, että moodit tuo erilaisen tunnelman soittoon kun pohjanuotti pysyy samana.
 
Ja nyt sitten päästäänkin siihen, että miten näitä käytetään. Ensinnäkin, eikö ole ihan turvallista opetella esim. E phygrian noilla ylempänä mainituilla kuvioilla, kunhan pitää mielessä, että pohjanuotti on E? Ja sitten jos haluan soittaa D:n päälle doriania niin soitan samaa kuviota ja siis samoja nuotteja kuin soittaessa E phygriania, mutta ajattelen vain pohjanuotiksi D:n?
 
Mutta jos haluan soittaa esim. F doriania niin soitan vain kaikki kuviot kolme nauhaa ylempää ja siten ikään kuin G phygriania ja esim. C aeoliania, mutta jälleen pidän mielessä pohjanuotin, joka olisi siis F? Jne. Jos Pohja nuotti on G ja soitan aeoliania niin D:n kohdalta soitan dorianin kuvion.
 
Saakohan tästä kukaan enää mitään selvää?
Saattoi myös mennä vähän väärään ketjuun..hups

Kaijis: Moodeista.
 
Jokaisella duurilla on seitsemän moodia ja niissä on prikulleen samat sävelet. Siten soitellen saattaa olla vaikeaa hahmottaa mitä järkeä niissä on.
Mutta, jos soittelet eri moodeja samasta sävelestä alkaen:
C-jooninen (C-duurin ensimmäinen moodi)
C-doorinen (Bb-duurin toinen moodi)
C-fryyginen (Ab-duurin kolmas moodi)
C-lyydinen (G-duurin neljäs moodi)
C-miksolyydinen (F-duurin viides moodi)
C-aiolinen (Eb-duurin kuudes moodi)
C-lokrinen (Db-duurin seitsemäs moodi)
 
niin havaitset kuinka erilaisia ne on ja minkä sävyn ne soitolle/piisille antavat.

Vääntäkääs tyhmälle rautalangasta mitä käytännössä tarkoittaa kun kappale menee esimerkiksi E-duurista?

baron: Jokaisella duurilla on seitsemän moodia ja niissä on prikulleen samat sävelet. Siten soitellen saattaa olla vaikeaa hahmottaa mitä järkeä niissä on.
Mutta, jos soittelet eri moodeja samasta sävelestä alkaen:
C-jooninen (C-duurin ensimmäinen moodi)
C-doorinen (Bb-duurin toinen moodi)
C-fryyginen (Ab-duurin kolmas moodi)
C-lyydinen (G-duurin neljäs moodi)
C-miksolyydinen (F-duurin viides moodi)
C-aiolinen (Eb-duurin kuudes moodi)
C-lokrinen (Db-duurin seitsemäs moodi)
 
niin havaitset kuinka erilaisia ne on ja minkä sävyn ne soitolle/piisille antavat.
 
Ok. Taisin siis jokseenkin ymmärtää tuon homman. Etkö tarkoittanutkin samanlaista juttua, kuin mitä tuossa edellisessäkin viestissä olleessa http://www.youtube.com/watch?v=JKbPIGnqt80 linkissä kerrotaan kohdasta 5:35 eteenpäin?

Kaijis: Ok. Taisin siis jokseenkin ymmärtää tuon homman. Etkö tarkoittanutkin samanlaista juttua, kuin mitä tuossa edellisessäkin viestissä olleessa http://www.youtube.com/watch?v=JKbPIGnqt80 linkissä kerrotaan kohdasta 5:35 eteenpäin?
 
Muuten sama mutta esittelee E:stä alkavia moodeja:-)