Kitarat: soittaminen ›

Siinä vaiheessa kun on perusteellisen tyytyväinen itseensä, on kehitys pysähtynyt. Aina pitäisi löytyä uutta ja uuden oppiminen on yksi tämän homman parhaita juttuja. Mun mielestä.
 
Järrrkipuhetta. Olen kylläkin aivan samaa mieltä.

Jose Como: Am+7:
 
e---
h-1-
g-2-
d-3-
a-0-
e---
 
Olenko käsittänyt oikein?
 
Tabittamasi soinnun sävelet ovat A F A C, joten sointu on F-duuri, jossa on A-sävel (soinnun terssi) bassossa. Sointumerkki on F/A.

..
,

Intervallit hallussa,niin soitujen muodostus on suht helppoa..ainaskin itelle!

wavelength: Tabittamasi soinnun sävelet ovat A F A C, joten sointu on F-duuri, jossa on A-sävel (soinnun terssi) bassossa. Sointumerkki on F/A.
 
Sävelet ovat tässä tapauksessa kylläkin A, E#, A, C, jos A pohjaista sointua ollaan tekemässä. Enharmonisesti toki sama asia, mutta tuo E# on ylinouseva kvintti A:lle.
 
Tuo tabittamasi sointu on pelkästään Am+, koska 7-säveltä siitä ei löydy (G). Yleisempi kirjoitustapa tuolle soinnulle on Am7+5.
 
Am7+5 voisi soittaa tuosta asemasta
e-3-
h-1-
g-2- (tai 0)
d-3-
a-0-
e---
 
E: Olikin näköjään melko vanha kirjoitus ja kysyjä bannattu foorumilta. F*CK!

Jaqqi1991: Sävelet ovat tässä tapauksessa kylläkin A, E#, A, C, jos A pohjaista sointua ollaan tekemässä. Enharmonisesti toki sama asia, mutta tuo E# on ylinouseva kvintti A:lle.
 
Tuo tabittamasi sointu on pelkästään Am+, koska 7-säveltä siitä ei löydy (G). Yleisempi kirjoitustapa tuolle soinnulle on Am7+5.
 
1) Oletko ikinä kuullut sointukäännöksistä? Soinnun bassosävel ei ole aina soinnun perussävel.
 
2) "Ylinousevia mollisointuja" en ole nähnyt missään muualla kuin Toivelaulukirjojen hienoissa sovituksissa.

wavelength: 1) Oletko ikinä kuullut sointukäännöksistä? Soinnun bassosävel ei ole aina soinnun perussävel.
 
Ovat kyllä tuttuja, mutta kysyjä kysyi tässä A-pohjaista sointua. Ajattelin, että häntä kiinnostaa enemmän miten kyseiset sävelet liittyvät tuohon kirjoitettuun sointuun, kuin että noista sävelistä muodostuu myös F/A
 
2) "Ylinousevia mollisointuja" en ole nähnyt missään muualla kuin Toivelaulukirjojen hienoissa sovituksissa.
 
Kyllä noita näkyy myös Jazz- musassa käytettävän.

Tuollainen kysymys, että onko se #5 vai b6 on monitahoinen ja riippuu siitä, minkä taustarakenteen prolongaatioksi se tulkitaan. Yksittäisenä säveljoukkona tarkasteltuna taas sitä voidaan tutkia akustisesti vaikkapa yläsävelteorialla ja katsoa, että mikä sävel pohjasäveleksi tulkittuna tuottaa yksinkertaisimmat ja siis vakaimmat suhteet - ihmisen kognitio on taipuvainen tiedon määrää vähentääkseen tulkitsemaan asiat yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla.
 
Asia erikseen on vielä sekin, että mitä sinne toivelaulukirjaan kannattaa painaa, että niin se yksinään melodiaa ja sointuja yhtä aikaa soitteleva pianisti kuin se heviä tabeista soittanut kitaristikin saavat sen soitettua tuloksellisesti.

kokarek: Tuollainen kysymys, että onko se #5 vai b6 on monitahoinen ja riippuu siitä, minkä taustarakenteen prolongaatioksi se tulkitaan. Yksittäisenä säveljoukkona tarkasteltuna taas sitä voidaan tutkia akustisesti vaikkapa yläsävelteorialla ja katsoa, että mikä sävel pohjasäveleksi tulkittuna tuottaa yksinkertaisimmat ja siis vakaimmat suhteet - ihmisen kognitio on taipuvainen tiedon määrää vähentääkseen tulkitsemaan asiat yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla.
 
Tuo b6 tuntuu olevan yks mörkö kun ei oo tullu vielä varmaan kertaakaan vastaan, mutta jos soinnussa on kvintti ennestään niin sittenhän se ei #5 voi olla, vai?

Yritän itse vielä sisäistää skaalojen käyttöä sooloilussa oikein.
Miten menee musiikin teorian kannalta seuraava tilanne:
Jos komppi on todella yksinkertainen C ja Am niin voinko kokoajan soolota C-sklaalasta mitä tahansa nuotteja vaikka taustakomppin nuotti muuttuisi A:ksi koska C-skaalaan sisältyy A.
 
Eli toisinsanoen meneekö skaalat siten että on "oikeaoppista" soittaa tietystä skaalasta melodia jos sointu vain sisältyy skaalaan (perkele kun on vaikea selittää yksnikertainen asia) vai joudunko vaihtamaan aina A:n kohdalla "a-skaalaksi".

Mntr: ... (perkele kun on vaikea selittää yksnikertainen asia) ...
 
Helpompi on toteuttaa kuin selittää ;).
 
Jos kappaleen soinnut kuuluvat samaan sävellajiin, niin silloin voi aivan mainiosti käyttää/ soittaa/ ajatella koko soolon sen kappaleen juurisävellajin kautta. Jus tuossa esimerkissä (C Am) C-duuri toimii kuin se kuuluisa junan vessa, koska tosiaan, kummankin soinnun äänet ja soinnun lisääänet löytyvät C-duurista. Pikkuisen kun vedetään mutkia suoraksi, niin sama toimii toisinpäin kanssa: jos kappale menee vaikka E-mollista, niin eipä isoja esteitä ole rakentaa sooloa G-duurin kautta.
 
Noissa kummassakin esimerkissä sattuu vielä niin, että soinnut ovat tavallaan "samat": Am (oikeestaan mieluummin Am7) voidaan ajatella C6 sointuna ja päinvastoin...
 
Tuon "Em vs G" tapauksen voi labrata niin, että tekee taustan Em pohjille, esim:

| Em7 | Am7 | Em7 | Em7 |
| Am7 | Am7 | Em7 | Em7 |
| H7sus4| % | Em7 | H7#9 |

eli simppeli molli-blues.
 
Koko tuon kierron pystyy kuittaamaan G-duurilla. Tosin, soinnun vaihtuessa pitäisi fraasit rakentaa niin, että ne istuvat kulloisellekkin soinnulle. Siihen hommaan soittajalla on omat korvat paras ja ainoa työkalu.
 
Sitten kun (ja jos) alkaa enemmän kiinnostaa, miksi nämä toimii, niin passaa alkaa pohtimaan rinnakkaissävellajeja, moodeja ja muuta teoriasälää. Ellei ole ennestään tuttuja juttuja. Tuolla edellä olevalla hommallakin saa jo kaikenlaista aikaan...

Tonski: Tuo b6 tuntuu olevan yks mörkö kun ei oo tullu vielä varmaan kertaakaan vastaan, mutta jos soinnussa on kvintti ennestään niin sittenhän se ei #5 voi olla, vai?
 
b6 on sama kuin b13 eli sellaisenakin sen voi ajatella.

wavelength: 1) Oletko ikinä kuullut sointukäännöksistä? Soinnun bassosävel ei ole aina soinnun perussävel.
 
2) "Ylinousevia mollisointuja" en ole nähnyt missään muualla kuin Toivelaulukirjojen hienoissa sovituksissa.
 
2)Ei niitä huomaa koska Am+=F duurisointu.

En tajua tabulatuureja. Voiko joku selittää miten niitä tulkitaan? Haluan oppia ymmärtämään kitaroistakin jotain vähitellen :D
 
e| |------3--2----------3--2-------------| (1)r
B| |-------------3--------------0--------|
G| |-------------------------------------|
D| |-------------------------------------|
A| |-------------------------------------|
E| |-0-----------------0-----------------|
 
mitä numerot on? Otelaudan nauhoja? Mikä toi ^on
Mitä 0 on? Mikä sointu/soinnut tossa on?

Kakuzato: En tajua tabulatuureja. En minäkään...
 
Voiko joku selittää miten niitä tulkitaan? Haluan oppia ymmärtämään kitaroistakin jotain vähitellen :D
 
e| |------3--2----------3--2-------------| (1)r
B| |-------------3--------------0--------|
G| |-------------------------------------|
D| |-------------------------------------|
A| |-------------------------------------|
E| |-0-----------------0-----------------|
 
mitä numerot on? Otelaudan nauhoja? Mikä toi ^on
Mitä 0 on? Mikä sointu/soinnut tossa on?
 
Onko tämä nyt se japanilainen peli, jossa pitää saada numerot yhdestä yhdeksikköön vaaka- ja pystyriveille niin, että jokainen numero tulee käytettyä vain kerran...
 
Ei tosiaan, tuolta voisi löytyä apuja:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=11&t=17994
 
E:
Haluamatta aloittaa 19874003:tta erää nuotit vs. tabulatuurit matsissa, suosittelen lämpimästi perehtymään myös standardi-notaatioon. Muuttuu moni näistä kuva-arvoituksista turhaksi.

--Roller--: öö, näitä ei vissiin tarvitse osata että saa hyvänkuuloista omalaatuista sointukiertoa aikaan?? Näytti sen verran hankalalta kaikki purkausjutut sun muut ;D
 
Sen nokkelan ja vivahteikkaan uuniporon täytteeksi sun kokemat lyönnit lyö tyhjää
ja urpoilun jotenkin kaivaisitko perseesi tälle täyttyväksi

Siki-Siki: Sen nokkelan ja vivahteikkaan uuniporon täytteeksi sun kokemat lyönnit lyö tyhjää
ja urpoilun jotenkin kaivaisitko perseesi tälle täyttyväksi
 
Korkeintaan yhtä järkevä oli viestisi kuin allekirjoituksesi.
 
..
 
Trolli

Moro! Olen EHKÄ pääsemässä jyvälle sointujen muodostamisessa joten kysyn:
Voiko D6 soinnun soittaa näin:
 
E 3
H 4
G 3
D
A 1
E
 
Eli siinä siis tabulatuureina tuo sointu joka EHKÄ on oikein, en tiedä.
 
Huom! Olen aloittelija älkää naureskelko jos meni päin mäntyä.

H355U: Moro! Olen EHKÄ pääsemässä jyvälle sointujen muodostamisessa joten kysyn:
Voiko D6 soinnun soittaa näin:
 
E 3
H 4
G 3
D
A 1
E
 
Eli siinä siis tabulatuureina tuo sointu joka EHKÄ on oikein, en tiedä.
 
Huom! Olen aloittelija älkää naureskelko jos meni päin mäntyä.
 
Tuo ei ole D6 ollenkaan vaan Eb/Bb. Toisin sanoen Eb, jossa on bassosävelenä Bb. D6 menis helposti vaikka näin:
 
E 2
H 0
G 2
D 0
A
E

Swan: Tuo ei ole D6 ollenkaan vaan Eb/Bb. Toisin sanoen Eb, jossa on bassosävelenä Bb. D6 menis helposti vaikka näin:
 
E 2
H 0
G 2
D 0
A
E
 
Oho sori tein virheen tossa tabulatuuri merkinnässä. Merkkaan uuelleen ne sävelet.
 
e 2
h 3
g 2
d
a 1
e
 
Noin vastatkaa, pyydän