Kitarat: soittaminen ›

Tää on jännä aihe. Kannattaapi koittaa ajatella niin päin, että liikkeen, saundin ja käytettyjen lihasten pitäis olla samat hitaasti soitettaessa kuin nopeasti, ei nopeasti soitettaessa samat kuin hitaasti, jos tajuutte miten ajatusmallit eroavat. Eli ei niin että treenaa jotain hitaasti ja yrittää nostaa tempoa pitäen liikkeen samana, vaan niin päin että sais pidettyä hitaammassa tempossa harjoitellessaan samat liikkeet kuin tavoitetempossa. Helevetin hankalaa, mutta sillee saa tuloksia.
 
Just tässä moni menee metsään, tempon voi laskea vaikka kuinka alas ja treenata kärsivällisesti mutta silti ei tulosta tuu, kun ei todellisuudessa ne asiat joissa ongelmia on ei treenaudu vaikka yritys oiskin kova.
 
Todellakin jännä aihe. Olen pannut merkille, että monella (itselläni, tuntemillani kitaristeilla ja poikkeuksetta kaikilla oppilaillani) se maaginen raja missä liike "muuttuu" on 16-osilla mentäessä siinä 120bpm tienoilla. Kysymys ei oikeastaan ole siitä, että alkaisi pikata eri tavalla, vaan siitä että isku ylös ja isku alas sulautuu toisiinsa. Eli, sen sijaan että pikkaisi alas ja sitten ylös, tuleekin liike jossa tehdään molemmat "samalla vaivalla".
 
Ulospäin tämä näkyy siten, että alta tempon 120, käsi ikäänkuin hyppii pikatessaan, tavallaan alas-tauko-ylös-tauko jne. ja tietyn nopeuden yli mentäessä nämä tauot jää pois. Rumpaleilla tapahtuu samalla tavalla single-stroke-rollin (itseasiassa vieläpä melkolailla samoilla nopeuksilla) kanssa, iskut jakavien raajojen kesken. Vasen-oikea sarja alkaa sulautua "rolliksi".
 
Samoin mieltämistapa muuttuu. Lakkaa ajattelemasta yksittäisiä nuotteja, ja sen sijaan niitä ryhmittää esim. neljän tai kuuden nuotin clustereihin (tahtilajin tms. mukaan) joiden avulla haetaan beatista/rummuista/metronomista kiintopiste.
 
Ja mitä harjoituksiin tulee, suosin itse Paganinin viidettä capricciota ja Flight of the bumblebeeta ennemmin kuin 1234-treenejä tai skaaloja. Niissä tulee eteen paljon sellaisia kuviota mitä ei tulisi muuten mieleen treenatakaan ennen kuin sellaista pitäisi jossakin soittaa ja huomaa ettei irtoakaan.
 
Itsekin pari päivää sitten pitkästä aikaa guitar prohon tuon viidennen capriccion ja paahdoin läpi speed trainerin kanssa. Tuntui mukavalta vaikka ei uskaltanut paljoa yli 100bpm laittaa tempoa =) Flight of the bumblebeessä pääsee kenties enemmän keskittymään juuri tuohon nopeuteen ja synkkaan, capricciossa on niin paljon muuta mietittävää kuten puolimahdottomat sormitukset yms... Joka tapauksessa, lihasmuisti on homman nimi. Aikaa ja vaivaa menee ja tämäkin on vaan yksi soittamisen osa-alue.

Itse tarkoitin tuolla aiemmin lähinnä sitä, että tekniikka säilyisi ainakin suurin piirtein samana kaikilla temmoilla. Joskus esimerkiksi näkee sellaista, että kun vaihdetaan hitaasta nopeaan, plektrakäden liike muuttuu ranneliikkeestä koko kyynärvarren mittaiseksi liikkeeksi. Tästä tulee hieman väkinäinen tuntu. Toisaalta mikä minä olen sanomaan onko se silti "väärin".

Itse tarkoitin tuolla aiemmin lähinnä sitä, että tekniikka säilyisi ainakin suurin piirtein samana kaikilla temmoilla. Joskus esimerkiksi näkee sellaista, että kun vaihdetaan hitaasta nopeaan, plektrakäden liike muuttuu ranneliikkeestä koko kyynärvarren mittaiseksi liikkeeksi. Tästä tulee hieman väkinäinen tuntu. Toisaalta mikä minä olen sanomaan onko se silti "väärin".
 
Ymmärrän. Tuo kyynärvarsi-asia on todella hankala juttu. Se on niin luontainen asia jostakin syystä. Siinähän käy käytännössä juuri päinvastoin kuin miten pitäisi, liike suurenee ja jäykkenee (onko tuo suomea ollenkaan?) siinä kun se pitäisi pienentyä. Tulosta siitä kun ei malta hidastaa tarpeeksi. Mullakin meinaa mennä tohon kun aletaan lähestyä tiettyjä tempoja. Mun tekisi mieli sanoa että se on väärin =) Enimmäkseen se kuulostaa pahalta ja näyttää hassulta + saat varmasti hermosto/jokinmuupätevänkuuloinentermi-sto-vian käteesi.

Ymmärrän. Tuo kyynärvarsi-asia on todella hankala juttu. Se on niin luontainen asia jostakin syystä. Siinähän käy käytännössä juuri päinvastoin kuin miten pitäisi, liike suurenee ja jäykkenee (onko tuo suomea ollenkaan?) siinä kun se pitäisi pienentyä. Tulosta siitä kun ei malta hidastaa tarpeeksi. Mullakin meinaa mennä tohon kun aletaan lähestyä tiettyjä tempoja. Mun tekisi mieli sanoa että se on väärin =) Enimmäkseen se kuulostaa pahalta ja näyttää hassulta + saat varmasti hermosto/jokinmuupätevänkuuloinentermi-sto-vian käteesi.
 
Niin no tässä suhteessa olen omaan tekniikkaanii tyytyväinen, että tuolla kyynärvarsilinjalle ei tule helposti lähdettyä. Toisaalta, mitään ultranopeita sahauksia en paljoa soittelekaan. Joskus vain näkee tuota. Esimerkiksi jotkut kuuluisat kitaristitkin vetävät noin ns. koko kädellä.
 
Esim tuossa:
http://www.youtube.com/watch?v=n-uVTUEMfiA&feature=related
 
Edit. Ei sillä, että hyvin näyttää sujuvan =)

Niin no tässä suhteessa olen omaan tekniikkaanii tyytyväinen, että tuolla kyynärvarsilinjalle ei tule helposti lähdettyä. Toisaalta, mitään ultranopeita sahauksia en paljoa soittelekaan. Joskus vain näkee tuota. Esimerkiksi jotkut kuuluisat kitaristitkin vetävät noin ns. koko kädellä.
 
Esim tuossa:
http://www.youtube.com/watch?v=n-uVTUEMfiA&feature=related
 
Edit. Ei sillä, että hyvin näyttää sujuvan =)
 
Juuri näin. Hämmentävän hienosti irtoaa noin vammaisen näköisellä pikkauskädellä. Hyvän kuuloista pikkausta.

niin, miten on. onko parempi pitää oikea käsi mahdollisimman paikallaan eikä ottaa sitä kyynärvarren liikettä mukaan?

niin, miten on. onko parempi pitää oikea käsi mahdollisimman paikallaan eikä ottaa sitä kyynärvarren liikettä mukaan?
 
Kuten Mazah tuossa aiemmin sanoi, niin tosiaan tekisi mieli sanoa, että se on väärin. Luulisin, että parhaaseen ja luontevimpaan lopputulokseen päästään pitkällä aikavälillä, jos liike lähtee aina ranteesta. Ainakin itselläni ja ilmeisesti monilla muillakin tuo taitaa olla luontevinta. Ehkä viisaammat osaavat kertoa aiheesta enemmän. Eipä tuosta kuitenkaan mitään kaikille sopivaa sääntöä voi varmastikaan tehdä.
 
Siihen vielä, että muuttuuko tekniikka temmon vaihtuessa tai esim soitettavan musiikin suhteen, niin kylläpähän tuota varmaan tulee eläydyttyä sen verran, että soitettaessa vaikkapa rytmikästä melodiaa funk-rytmin päälle, käsi luultavasti tekee suurempaa liikettä kuin tremolopikkauksessa. Näkisin kuitenkin tähdellisemmäksi seikaksi sen, että asento säilyy samana jne. Näin siis itsellä jälleen.

No niin....
 
Tässä on nyt vasta pari päivää hakattu metronomilla erillaisia pätkiä ja olen kyllä huomannut, että se kärsivällisyys ja tarpeeks alhaisella temmolla soittelu on auttanut aika paljon.
 
Alkaa luistamaan....

No niin....
 
Tässä on nyt vasta pari päivää hakattu metronomilla erillaisia pätkiä ja olen kyllä huomannut, että se kärsivällisyys ja tarpeeks alhaisella temmolla soittelu on auttanut aika paljon.
 
Alkaa luistamaan....
 
Ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Kärsivällisyyttä ja pieniä askelia kerrallaan. Tärkeintä on muistaa, ettei yritäkään soittaa yhtään nopeammin kuin mitä pystyy puhtaasti soittamaan. Liika kiirehtiminen tarkkuuden ja puhtauden kustannuksella tuottaa ihan hirvittävän kuuloista jälkeä.
 
Mieluummin hitaammin ja oikein kuin nopeasti ja sinne päin...

Ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Kärsivällisyyttä ja pieniä askelia kerrallaan. Tärkeintä on muistaa, ettei yritäkään soittaa yhtään nopeammin kuin mitä pystyy puhtaasti soittamaan. Liika kiirehtiminen tarkkuuden ja puhtauden kustannuksella tuottaa ihan hirvittävän kuuloista jälkeä.
 
Mieluummin hitaammin ja oikein kuin nopeasti ja sinne päin...
 
En tiedä vaan mikä ihme siinä nyt on loksahtanu, kun ennen kokeili mitä tahansa hitaalla temmolla niin meni. Nostappa 10% tai 5% niin ei mene.
 
Nyt saa nostaa ihan huoleti tempoa 5% ja pystyy soittamaan perässä.
 
Kaipa se on tämä kehitys. Kai sitä jotakin oppii vaikka kitaran soittoa onkin n.2½ vuotta kasassa.
 
Guitar Prolla siis harjoittelen siksi nuo prosentit.

niin, miten on. onko parempi pitää oikea käsi mahdollisimman paikallaan eikä ottaa sitä kyynärvarren liikettä mukaan?
 
Tämä onkin semmoinen aihe mistä toivoisin enemmän näkemyksiä viisaammilta! Omalla kohdalla olen juurikin törmännyt siihen että kovilla nopeuksilla kyynärvarsi tulee enmmän tai vähemmän mukaan. Mutta enemmänkin oon havainnut sen eroavan vaikutuksen olevan jonkin asteista rasitusta käden lihaksissa, kuin sitten soiton tarkkuudessa.
Kupiainen taisi kertoa kehittäneensä juurikin ranteen kestävyyttä ja tekniikkaa pitkillä,yksinkertaisilla sahaussessioilla. Eli käsitykseni on se että re ranneliike kannaa siis kehittää niinhyväksi ja kestäväksi ettei tarvitse turvautua siihen kyynärvarteen.
Mazahin puheissa piilee viisaus ainakin siihen asiaan että se viides capprissio on helvetin hyvä pikkaus ja sormireeni, samoten kuin kimalaisbiisi.
Mutta toisaalta soittajilla, joilla on paikoin raju tatsi, kyynärvarsi tuo soittoon aikamoista atakkia jos tarkkuus on kunnossa. Eli oisko kyseessä haitan sijasta tuökalu tai taktiikka tai tekniikka, joka oikein tehtynä tuo soittoon rikkautta?

Mutta toisaalta soittajilla, joilla on paikoin raju tatsi, kyynärvarsi tuo soittoon aikamoista atakkia jos tarkkuus on kunnossa. Eli oisko kyseessä haitan sijasta tuökalu tai taktiikka tai tekniikka, joka oikein tehtynä tuo soittoon rikkautta?
 
Mä en ainakaan tiedä ketään muuta kitaristia Vinnie Mooren lisäksi, joka olisi kyynärvarsi-tekniikan saanut toimimaan edes välttävästi. Eikä Vinnie Moorellakaan mikään älyttömän raju tatsi musta ole. Vinnie Mooren oikean käden tekniikka menee mun ymmärrykseni mukaan kastiin "pieni ihme".

Mä en ainakaan tiedä ketään muuta kitaristia Vinnie Mooren lisäksi, joka olisi kyynärvarsi-tekniikan saanut toimimaan edes välttävästi. Eikä Vinnie Moorellakaan mikään älyttömän raju tatsi musta ole. Vinnie Mooren oikean käden tekniikka menee mun ymmärrykseni mukaan kastiin "pieni ihme".
 
Greg Howe.

Greg Howe.
 
Pikkaako se kyynärvarrella? Sillä opetusvideolla 80-luvulta pikkaa kyllä, mutta ei kovin hyvän kuuloisesti. Nykyään meininki on taas aivan eri, menee kyllä sujuvan kuuloisesti ainakin Parallaxilla. Piti ihan käydä katsomassa sen sivuilta niitä videopätkiä, että miltä sen soitto nykyään kuulostaa/näyttää. En mä ainakaan huomannut, että sillä kyynärvarsi olisi ihan hirveästi liikkunut, mutta
ei se kyllä kovin paljoa mitään alternatekuvioita soitellut, hybridipikkausta tuntui käyttävän ison osan ajasta. Olisko sulla linkittää jotain videota, mistä sen Howen alternatetekniikan näkisi selvästi?

Jeff Hanneman pikkaa aika runsaalla kädellä, mutta silti yllättävän tarkkaa soittoa.

Jeff Hanneman pikkaa aika runsaalla kädellä, mutta silti yllättävän tarkkaa soittoa.
 
Vai että vielä tarkkaa? ;)
No... Kaikki on suhteellista.

Vai että vielä tarkkaa? ;)
No... Kaikki on suhteellista.
 
Kauheeta rävellystä se on.
No... Kaikki on suhteellista.

Mä en ainakaan tiedä ketään muuta kitaristia Vinnie Mooren lisäksi, joka olisi kyynärvarsi-tekniikan saanut toimimaan edes välttävästi. Eikä Vinnie Moorellakaan mikään älyttömän raju tatsi musta ole. Vinnie Mooren oikean käden tekniikka menee mun ymmärrykseni mukaan kastiin "pieni ihme".
 
Tuosta tuli mieleen että Lukatherilla on kans kasarivideo jonka perusteella sen pikkausta vois kuvata juuri noilla sanoilla (pieni ihme). Sormet nousee otelaudasta vasta kun niitä tarvitaan, ei ennen sitä. Näyttää vielä pirun tyylikkäältä ;)
 
Näytteitä tuosta klassikko VHSstä tässä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=NUKSHViWNHw
 
http://www.youtube.com/watch?v=kM2y1BB7DIM

Pikkaako se kyynärvarrella? Sillä opetusvideolla 80-luvulta pikkaa kyllä, mutta ei kovin hyvän kuuloisesti. Nykyään meininki on taas aivan eri, menee kyllä sujuvan kuuloisesti ainakin Parallaxilla. Piti ihan käydä katsomassa sen sivuilta niitä videopätkiä, että miltä sen soitto nykyään kuulostaa/näyttää. En mä ainakaan huomannut, että sillä kyynärvarsi olisi ihan hirveästi liikkunut, mutta
ei se kyllä kovin paljoa mitään alternatekuvioita soitellut, hybridipikkausta tuntui käyttävän ison osan ajasta. Olisko sulla linkittää jotain videota, mistä sen Howen alternatetekniikan näkisi selvästi?
 
Emmä jaksanut nyt ettiä tän ihmeempiä, toi on just se kasaripätkän intro ja huonossa synkassa vielä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=ljZlhTNkPSE
 
Vaikka toi pikkaus nyt ei mitään jumalaista tossa ole niin ei Howea kovin huonoksi soittajaksi voi kutsua vilpittömästi kukaan. Levyillä oon kuullu aika kovaakin sahaamista, livestä en osaa sanoa muuta kuin että ei paljon itkettäis jos osaisin vetää samalla tavalla, kyllä mä Justin Timberlaken kanssa kiertueelle lähtisin:)
 
http://www.youtube.com/watch?v=mjTmTfaC43s

Jeff Hanneman pikkaa aika runsaalla kädellä, mutta silti yllättävän tarkkaa soittoa.
 
Riffittelyissä ehkä. Sooloissa ei sinne päinkään.