Kitarat: soittaminen ›

Millä mä sitten otan ne ylös? Nuottien kirjoittaminen ei nyt ole ihan parasta alaani, enkä osaa niitä edes kunnolla lukea. Ja mitä melodiaoita sitten kannattais alkaa plokkailemaan, kun ei noita sooloja nyt viittis lähteä edes kokeilemaan.
 
Tuosta yhestä tätä alemmasta viestistä olin ymmärtävinäni, että sointu "rämpytykset" oli vaikeampi plokata, kuin vaikka rokkiriffit. Tuntuu aika oudolta ajatukselta. Ite arvasin oikein Pellen Olen kaunis biisitä D soinnun. Loput menikin päin...
 
Ai, että tunnen itteni pullamössöksi taas, kun en oikein yhtään tiedä, että mistä aloittaa
 
Kiitos kuitenkin kaikille vastauksista
 
Jos haluat tehdä kirjallisia dokumentteja kappaleista, opettele kirjoittamaan nuotteja tai opettele joku vaihtoehtoinen transkribointimuoto, kuten tabulatuurit.
 
Jos haluat vaan opetella melodioita, ei sun tarvitse niitä saattaa muistiin minnekään muualle kuin öö... muistiin.
 
Aloita joistain ihan äärimmäisen simppeleistä melodioista, vaikkapa ihan joistain kolmen soinnun rokkibiiseistä. Niissä usein laulaja pyörii ihan parin äänen ympärillä, joten sävelvalikoima ei pitäisi olla liian suuri.
 
Todennäköisesti vislaat tai hyräilet kappaleiden mukana kuullessasi niitä ja välillä vain itseksesi, vai olenko väärässä? Ihan samalla tavalla voit painaa kaaliisi melodioita joita soitat. Kuule ne melodiat päässäsi ja näe miten ne soitetaan.
Aluksi kokeilet ihan vaan sormella ääniä, kunnes löydät joko A) äänen, josta melodia alkaa tai B) asteikon pohjasävelen, johon vertaamalla löydät muut melodian sävelet. Sitten kuuntelet seuraavan melodian äänen ja vertaat sitä edelliseen säveleen ja samalla yrität kuulla sen paikan asteikossa, ts. mikä ääni se on suhteessa vallitsevaan harmoniaan. Sitten pohdit että liikkuiko sävel vähän vai enemmän ja mihin suuntaan. Kun tiedät suunnilleen mistä etsiä, etsit tarkan sävelen taas vaan kokeilemalla.
 
Samalla kun kuuntelet melodioita ja yrität ottaa ylös juttuja, laula mukana, ja vertaa laulamiasi ääniä levyllä soivaan melodiaan. Kuulostavatko ne samalta? Jos eivät, muuta laulamiasi ääniä siihen suuntaan kuin kuulet että ne levyllä ovat. Sitten kun laulat ja kuulet ihan oikein, ei virheitä pitäisi olla. Niin kauan kuin niitä on, korjaa.
 
On ÄÄRIMMÄISEN tärkeää, että aluksi laulat ja soitat mukana samalla kun kuuntelet melodioita levyltä, koska muuten sulla ei ole mitään, mihin verrata kuulemaasi. Voit kirjoittaa ylös, tai laulaa ilman levyä ihan täyttä paskaa ja kuvitella että vedät ihan oikein.
 
Kun kehityt hommassa, jätä soitin pois ja yritä ottaa ylös koko ajan isompia pätkiä ja painaa niitä mieleesi pelkästään laulamalla, ennen kuin soitat yhtäkään ääntä. Sen jälkeen voit lopettaa laulamisenkin ja pelkästään kuunnella.
 
Sointujen kuuntelu perustuu siihen, että joko A) kuuntelet soinnut sävel kerrallaan tai sitten B) tiedät missä sävellajissa kappale kulkee ja tiedät sen ja kappaleen tyylisuunnan ja muun pohjalta ne sävelet, joita sulla on käytettävissä sointujen muodostamiseen. Jos puhutaan jostain Pelle Miljoonasta, niin oletusarvoisesti sulla on 7 sävellajin säveltä käytössä, plus mollin 5. asteella 8. sävel, duuriterssi jos johtosävel on käytössä.
 
Näiden 7 sävelen pohjalta sitten rakennat kolmisointuja siten, että kuuntelet mitä basso soittaa ja rakennat bassosävelen päälle kolmisoinnun. Jos tuntuu että pelkkä terssipino ei kuulosta oikealta, kyseessä on joko A) käännös, jolloin basso ei soitakaan soinnun pohjasäveltä (esim. D/F#), tai B) asteikkoon kuulumaton sointu, eli muunnesointu, liki aina vain dominantti jollekin asteikon soinnulle (esim. G-duurissa H7, joka on vain dominantti E-molliin, rinnakkaismolliin).
 
Käytännössä, kun kuuntelet, teet siis niin että kuuntelet ensin kappaleen sävellajin. Sen löydät kuuntelemalla missä on biisin harmonian keskus, ts. mihin kaikki soinnut tuntuvat lopulta palaavan.
Tämän jälkeen kuuntelet mitä basso soittaa. Eli samalla tavalla kuin kuunnellessasi melodioita, laula ja soita mukana ja kuuntele milloin osut oikeaan, eli samaan kuin basso. Kun bassosävelet ovat selvillä, voit ladella "oletussoinnut" paikalleen, eli ne kolmisoinnut joita bassosävelien päälle rakentuu.
Sen jälkeen kuuntele biisistä, onko siellä kohtia, joissa tuntuu että harmonia ei etene ihan tavallisesti. Jos kyseessä oleva hassun kuuloinen sointu on 5. asteella, muista että usein 5. asteen soinnulla (G-duurissa D) mukana on 7, eli sointu ei olekaan kolmi- vaan nelisointu. Jos kyseessä on joku muu kohta, etsi ensin, onko kyseessä käännös. Jos kyseessä ei ole käännös, koita onko kyseessä laina/muunnesointu. Usein kyseessä voi nimittäin olla vain yksinkertaisesti saman juurisävelen mollista (eli G-duurin kyseessä ollessa g-mollista) lainattu sointu.
 
Jossain vaiheessa saatat hoksata, että sillä, kuuletko absoluuttisesti tonaliteetin (eli siis sävellajit sellaisina kuin ne levyllä soivat), ei ole juurikaan väliä, vaan voit ajatella melodiat ja soinnut suhteessa mihin tahansa valitsemaasi sävellajiin ja sitten myöhemmin siirtää ne siihen sävellajiin jossa kappale oikeasti soitetaan.
 
Tuo, mitä sanoit siitä että sävelet eivät ole samoja, kuulostaa hieman erikoiselta. On totta, että eiväthän painettu sävel ja vapaa kieli täsmälleen samoilta kuulosta - kielen soiva pituus, paksuus, resonanssi otelautaan, runkoon ja muuhun ovat erilaiset, mutta sun pitää kuunnella sitä äänen värähtelykorkeutta, ei mitään muuta. Koita soittaa kahta painettua, samaa ääntä (vaikka E D-kielen 14. nauhalta ja G-kielen 9.) ja kuuntele miltä ne kuulostavat. Pudota sitten toinen ääni nauhaa alemmas ja kuuntele kuuletko eroa.
 
Toivottavasti näistä on jo apua.

Jos haluat vaan opetella melodioita, ei sun tarvitse niitä saattaa muistiin minnekään muualle kuin öö... muistiin.

Aloita joistain ihan äärimmäisen simppeleistä melodioista, vaikkapa ihan joistain kolmen soinnun rokkibiiseistä. Niissä usein laulaja pyörii ihan parin äänen ympärillä, joten sävelvalikoima ei pitäisi olla liian suuri.
 
Ensinnäkin joudun henk. koht. mieltymysteni takia antamaan plussan. Opettelin itse melodioiden soiton soittmalla laulumelodioita kitaralla korvakuulolta.
 
Toinen mielestäni kohtuullisen hyvä neuvo on kävästä musiikin teorian ja säveltapailun kaks tai kolme ensimmäistä peruskurssia (musaopistossa tai kansalaisopistossa pääsee ainakin niitä väsäämään kohtuuhintaan). Ko. kurssit saattaa perkeleesti helpottaa sointurakenteiden ja niihin liittyvien äänien yms. hahmottamista. Ko kurssit kestää järjestäjästä riippuen yhen lukukauden ja yleensä pari kolem tuntia opetusta viikossa ja tiätty jotain kotihommia/reeniä. Helpottaa myös rytmien hahmottamista. Ainakin omalla kohdalla teoriaopinnot on aika lailla helpottanu hahmotuskykyä ja kokonaiskuvaa musiikista.
 
E: olipas muuten toi edellinen kirjotus oikeen helvetin hyvä kun tarkemmin lukasin... parasta antia mnetissä pitkään aikaan

Ensinnäkin joudun henk. koht. mieltymysteni takia antamaan plussan. Opettelin itse melodioiden soiton soittmalla laulumelodioita kitaralla korvakuulolta.
 
Toinen mielestäni kohtuullisen hyvä neuvo on kävästä musiikin teorian ja säveltapailun kaks tai kolme ensimmäistä peruskurssia (musaopistossa tai kansalaisopistossa pääsee ainakin niitä väsäämään kohtuuhintaan). Ko. kurssit saattaa perkeleesti helpottaa sointurakenteiden ja niihin liittyvien äänien yms. hahmottamista. Ko kurssit kestää järjestäjästä riippuen yhen lukukauden ja yleensä pari kolem tuntia opetusta viikossa ja tiätty jotain kotihommia/reeniä. Helpottaa myös rytmien hahmottamista. Ainakin omalla kohdalla teoriaopinnot on aika lailla helpottanu hahmotuskykyä ja kokonaiskuvaa musiikista.
 
E: olipas muuten toi edellinen kirjotus oikeen helvetin hyvä kun tarkemmin lukasin... parasta antia mnetissä pitkään aikaan
 
Kyllä noista neuvoista + irtoaa!Lähes täydellinen opas aloittelijalle ja enemmän oppineellekkin:D

Jos olisi aikaa niin tottakai harjoittelisin korvakuulolta soittamaan, mutta kun on niin vähän aikaa soittaa ja haluaa päästä biisissä eteenpäin niin aika harvoin rupean miettimään, että mitenköhän tuo menisi, vaan otan tabulatuurit ja katson niistä.
 
Alussa vältin tabulatuureja ja aloin oppia nuotteja mukavaa vauhtia. Yksi rumpali joka alkoi opettaa mua soittamaan sanoi, että"kato vaan niistä tabulatuureista, että päästään nopeammin eteenpäin , voit sitten myöhemmin jättää ne tabulatuurit pois kun osaat nuotit paremmin". No, osaanko enää yhtään nuotteja? En. En nyt silti syytä tätä ukkelia tästä. Koska syy on täysin omani. Kyllä mä ne nuotit opettelen vielä. Olen kiinnostunut opettelemaan muutenkin kaikki kitaransoittoon liittyvät jutut perinpohjin ja miettimään niitä. Mutta taito soittaa korvakuulolta olisi kyllä hyvä juttu.

Itse kuuntelen kappaleen soinnut eka.
Siitä on helppo sitten lähtee tutkimaan miten melodiat menee.
Tosin soolot ja vaikeemmat riffittelyt on vähän hakusessa.
 
Jännästi huomaa noista sointukuluistakin, että useat poppikappaleet koostuu aika pitkälti samoista sointuvaihdoksista. Tällöin yleensä tulee nk. ahaa! elämyksiä ja pystyy päässä miettimään millä vaihdoksilla biisi menee.
Lopuksi tarttee vaan tarkastaa mistä soinnusta lähtee.
Saattaa ehkä kuulostaa vaikeelta, mutta harjoituksella helpottuu alussa hyvinkin nopeesti.
 
Trio Niskalaakin Elegia on semmonen perushelppo kappale opetella soittamaan korvakuulolta.

Korvakuulolta en ole oikeastaan muuta opetellut kuin Ironcrossin Too Hot To Rock levyn biisit, tosin vain siksi koska niistä ei löytynyt tabloja. Ihan kaikkia kohtia en täysin ole jaksanut blokkailla mutta valtaosa sujui leikiten, jotenkin riffit on vaan niin omanlaisia ja helppoja kyseisellä levyllä että ne oli aika helppo sieltä poimia... Eli siis en juurikaan korvakuulolta opettele mitään, vaikkakin biisit jäävät mieleen paljon paremmin kun vain jaksais ne sieltä levyltä blokkailla...

Yhden biisin olen korvalla blokkaillut. Aikaa meni n puoli toista tuntia. Tämän toimenpiteen suoritin koska ei tabloja löytynyt. Kaikki hehkuttanut että "et sä koskaan mitään opi jos luet tabulatuureja" uskokaa pois vaan että noista tabloista on hyötyä.

Itse opettelen korvakuulolta, mutta jos en ole varma jostaqin niin saatan tarkistaa netistä.

Nuottien ja tabulatuurien tekeminen itse on palkitsevaa. Siinä kehittyy korva ja nuottienlukutaito kovaa vauhtia vaikka käyttäisikin tietokoneohjelmia niiden luomiseen.

Kehittääkö se korvakuuloa jos plokkailee levyiltä niitä biisejä, vai pitäskö etsiä melodian aloitussävel ja yrittää kirjoittaa paperille melodia, ilman että on esim. kitara kädessä??

Itse opettelen korvakuulolta, mutta jos en ole varma jostaqin niin saatan tarkistaa netistä.
 
Saattais toimia paremmin toiseen suuntaan. Ei kannata luottaa liikaa netissä julkaistuihin transkriptioihin. Jos korva on eri mieltä tabulatuurin kanssa, niin luota ihmeessä korvaan. Sama toki koskee myös ihan virallisesti julkaistuja nuotteja. Kyllä niistäkin lyötyy virheitä. Ihan oma lukunsa ovat tietysti kaiken maailman easy-to-play julkaisut. Ehkä pahimpana esimerkkinä se Iron Maidenin neljä ensimmäistä albumia sisältävä tiiliskivi...

Nuottien ja tabulatuurien tekeminen itse on palkitsevaa. Siinä kehittyy korva ja nuottienlukutaito kovaa vauhtia vaikka käyttäisikin tietokoneohjelmia niiden luomiseen.
 
Juu, tämä on tullu itsekin huomattua. :)

Saattais toimia paremmin toiseen suuntaan. Ei kannata luottaa liikaa netissä julkaistuihin transkriptioihin. Jos korva on eri mieltä tabulatuurin kanssa, niin luota ihmeessä korvaan. Sama toki koskee myös ihan virallisesti julkaistuja nuotteja. Kyllä niistäkin lyötyy virheitä. Ihan oma lukunsa ovat tietysti kaiken maailman easy-to-play julkaisut. Ehkä pahimpana esimerkkinä se Iron Maidenin neljä ensimmäistä albumia sisältävä tiiliskivi...
Joskus vuosia sitten ostin ton järkäleen ku vilkasin kaupassa, että on täyttä tavaraa. Kotona huomasin, että se onkin täyttä paskaa :D

Jos korva on eri mieltä tabulatuurin kanssa, niin luota ihmeessä korvaan. Sama toki koskee myös ihan virallisesti julkaistuja nuotteja. Kyllä niistäkin lyötyy virheitä. Ihan oma lukunsa ovat tietysti kaiken maailman easy-to-play julkaisut. Ehkä pahimpana esimerkkinä se Iron Maidenin neljä ensimmäistä albumia sisältävä tiiliskivi...
 
Löysin tässä yks päivä äidin ostaman Eric Claptonin nuottikirjasen kaapista ja nyt kun Clapton kuume on kovimmillaan päätin vilkaista. Virheitä löytyi kyllä sieltäkin, että ei ne mitään absoluuttisia totuuksia ole. Esim. nuotinnus oli oikein mutta tabulatuuri oli sitten pompannut esim väärälle kielelle. Jotkut kohdat sain kuulostamaan taas "omalla tavalla" pajon lähemmäs alkuperäistä kuin mitä tabulatuureista soittamalla.

Kertokaas jotain hyviä Eb vire rokki bändejä mitä ois suhteellisen helppo blokkailla korvakuulolt tyylii Guns N' Roses

Saattais toimia paremmin toiseen suuntaan. Ei kannata luottaa liikaa netissä julkaistuihin transkriptioihin. Jos korva on eri mieltä tabulatuurin kanssa, niin luota ihmeessä korvaan. Sama toki koskee myös ihan virallisesti julkaistuja nuotteja. Kyllä niistäkin lyötyy virheitä.
 
Toi on ihan käsittämätöntä, kun ihmiset luottaa noihin tabeihin, joita periaatteessa kuka tahansa voi erinäisille sivuille postata. Esim. youtube "me playing _jokubiisi_" akustiset koverit on aika usein soitettu suoraan tabeista, jotka on kirjotettu väärin.
 
Etsin usein tabeja vähän tuntemattomampiin biiseihin, joihin löytyy yleensä vain yksi vähän sinne päin oleva tabi, jonka pohjalta sitten soittelen ja loput sitten korvalla+kaiken aikaisemmin opitun perusteella.
 
Ja tuossa aikasemmin puhuttiin siitä että kannattaa erilaisia melodioita opetella ja joku sanoi soolojen opettelemisen hieman pelottavan. Tuolla tavalla meikäläinenkin alotteli, yhdellä sormella melodiaa satunnaisesti valitulta kieleltä, seuraavaksi tulikin sitten erinäisiä sooloja opeteltua, joista ainoa hyötyä oikeastaan oli se, että käsien yhteistoiminta ja erilaiset bendit sekä taimausskilssit parani.

Kertokaas jotain hyviä Eb vire rokki bändejä mitä ois suhteellisen helppo blokkailla korvakuulolt tyylii Guns N' Roses
 
Hendrix. Axis:Bold As Love levystä eteenpäin...

Kertokaas jotain hyviä Eb vire rokki bändejä mitä ois suhteellisen helppo blokkailla korvakuulolt tyylii Guns N' Roses
 
Dion aikainen Sabbath.
 
Mun mielestä biisin oppii parhaiten, kun sen opettelee korvakuulolta. Alkuaikoina, kun soitteli tabeista, niin tuli usein soitettua riffi jollain tavoin väärin, vaikka tabulatuurit olisikin mennyt "oikein", koska alkuperäistä kitarointia ei tullut tuolla tavoin kuunneltua "tarpeeksi".

Nuottien ja tabulatuurien tekeminen itse on palkitsevaa. Siinä kehittyy korva ja nuottienlukutaito kovaa vauhtia vaikka käyttäisikin tietokoneohjelmia niiden luomiseen.
 
Joopa joo, näin on. Mie ite kipaleita opetellessa ensin pistän ne guitar pro:lle ja sitten opettelen ne. Kuuntelen eka rummut, pistän ne ylös, sitte basson ja kitarat jne. Joskus vaan iskee seinä eteen ko eteen tulee semmosta mössöä ettei tiiä mitä sieltä mikäkin soitin tuuttaa.
 
(Kun noita japseja joita mie kovin tykkään soitella ei edes niin paljon löydy tabulatuureina/nuotteina paitsi jonkun toisen kohelon tekeminä.)
 
Miun mielestä hyvä keino kehittää tuota korvakuuloa on taikoa eteen jonkun ammattilaisen tekemät nootit & tablut sun muut jotka aika varmasti on oikein ja sitte yrittää kuulla niitä juttuja vaikkapa siltä kyseiseltä levyltä. Tai sitten ensin yrittää kuunnella tarkasti ja sitten tarkistaa kuuliko kaiken ja oikein. Alkaa hiljalleen kuulla semmosia juttuja sieltä mitä ei oo aiemmin kuullukkaan. Ja heti saa enemmän irti musiikin kuuntelusta ko erottaa laajemman äänten kirjon.
 
Sointuja kuunnellessa jotkut mollit ja duurit voipi kuulla melkeinpä kerralla, mutta useimmiten kuuntelemalla ääni kerrallaan saa varmimman lopputuloksen. On kyllä joskus pirun vaikia määritellä montako säveltä jossain soinnussa on soitettu. Toinen hankala on se asema mistä se sointu on soitettu, tosin sen voi joskus erottaa äänen luonteesta.
 
(Näin siis, kun halutaan soittaa just ja tasan kuten alkuperäinen. Jotkut tykkää ja jotkut ei.)

(Näin siis, kun halutaan soittaa just ja tasan kuten alkuperäinen. Jotkut tykkää ja jotkut ei.)
 
Jotkut ei vaan tajuu että on hyödyllistä opetella asia edes jotenkin, jos ei ole tarkkaa kuvaa siitä mitä haluaisi tehdä eri tavalla. Individualismi itseisarvona ei yleensä johda muuhun kuin paskaan. Kun vähän ruoskii itseään oppii yleensä uusia asioita - se, että opettelee yhden jutun jollain tavalla ei estä soittamasta sitä halutessaan myös jollain toisella tavalla.
Jos on itselleen rehellinen ja tietää tasan tarkkaan että on ihan helvetin vankka visio siitä mitä haluaa tehdä, ja myös tietää, että se mitä tekee on parempaa kuin alkuperäinen vaihtoehto, sen kun menee omaan suuntaansa, mutta useimpien kohdalla näin ei oo.