http://www.hoos.co.uk/Lessons/Theory/Chords.htm Kokeilepa tuota sivua ja etenkin sitä alimmaista taulukkoa. Siitä näet, mitä säveliä missäkin eri soinnussa on. Numerot taulukossa tarkoittavat DUURIasteikon säveliä laskettuna soinnun perussävelestä: Esim 9-sointu koostuu sävelistä "1, 3, 5, b7 ja 9" eli esimerkiksi C9 = C, E, G, Bb, D. Seitsemäs sävel on siis alennettu suhteessa normaaliin duuriasteikkoon. C-duuriasteikossa 7. sävelhän on B, joten b7 (= alennettu seiska) on Bb.
Tämä lienee aivan perusasia ja sinullekin tuttu, mutta mainittakoon silti: sointua ei määritä soinnun sävelten järjestys vaan se, mitä säveliä siinä ylipäätään on. Siksi kannattaakin miettiä mahdollisimman paljon erilaisia vaihtoehtoja kullekin soinnulle, sillä sävelten järjestys on periaatteessa täysin vapaa. Jotkut tahtovat laittaa perussävelen matalimmaksi ääneksi, mutta sekään ei toki ole pakollista. C9-soinnun matalimman äänen ei ole mikään pakko olla juuri C, kunhan soinnusta vain löytyy äänet, jotka sen muodostavat. Basistihan hoitaa muutenkin yleensä perusäänen soittamisen bändissä. :)
Mikäli sointu on kovin moniääninen, esim. F#13b5#9 (lausutaan "fis kolmetoista alennettu viis ylennetty yheksän"), on pakkokin miettiä, mitä ääniä lopulliseen sointuun valitsee. Kolmas ja seitsemäs sävel on soinnun luonteen kannalta tärkeitä, kun taas kvintti on periaatteessa tarpeeton, ellei se ole korotettu tai alennettu: kvintti kun ei muuta soinnun duuri/molli-luonnetta mitenkään. C7-soinnuksi riittävät periaatteessa siis äänet E ja Bb. Esimerkin 13-soinnussa 11. ääni ei välttämättä ole tarpeellinen, kuten myöskään juurisävel, joten olennaista on saada sointuun soimaan äänet 3, b5, 7, #9 ja 13 (eli 6), vaikka koko sointu teoreettisesti muodostuukin äänistä 1, 3, b5, 7, #9, 11 (eli 4) ja 13 (eli 6). Jotain on pakkokin jättää pois, sillä oikeassa kitarassahan ei ole kuin kuusi kieltä. :)
Juodaan piimää, tullaan viisaammiksi näin.
re infecta
lxi
Jucciz