Kitarat: soittaminen ›

Ongelman huomaa eniten soolosoitossa, jolloin plektran äänen kuulee styrkkarista todella pahasti aina kieltä näpäyttäessä. Olisko jotain kikkoja vai onko allekirjoittaneella vain perustavaa laatua oleva tekniikkavirhe..? Aseistuksena LP-Tokai Seymour Duncaneilla ja Marsun DSL-combo.

Joo... jatkakaa.

No minkä paksunen pleku on?

No minkä paksunen pleku on?
 
Niin juuri. Ainakin THIN-paksuisista plekuista lähtee ikävä läpsähdys. Mitä paksumpi, sitä vähemmän plekuääntä.

Niin juuri. Ainakin THIN-paksuisista plekuista lähtee ikävä läpsähdys. Mitä paksumpi, sitä vähemmän plekuääntä.
 
Mun mielestä se on toisinpäin just. Tai sitten oon seko.

Mun mielestä se on toisinpäin just. Tai sitten oon seko.
 
Ohuista lähtee *läps*, tosi paksuista *naps* .
 
Tatsistakin on kiinni, mutta tokihan ohuella louskutettaessa melu on kaameampi kuin samalla tatsilla paksulla mäiskettäessä.

Käytä pyöreäpäisiä plekuja!!!!
 
Pyöreäpäisillä plekuilla se vaan sivaltaa siitä kielten päältä eikä mittään ääniä kuulu. Muutenkin terävät plekut on sukkahousumiesten juttuja.

Pyöreäpäisillä plekuilla se vaan sivaltaa siitä kielten päältä eikä mittään ääniä kuulu. Muutenkin terävät plekut on sukkahousumiesten juttuja.
 
Tympeäähän se on soittaa, jollei ääntä kuulu. Playbackiin hyviä?
 
No joo, pyöreäpäiset plekut sopivat joillekuille, mutta rankempaan komppaukseen eivät mielestäni niinkään hyvin, osumatarkkuus ja sormenpäät kärsivät :)
 
Tottumiskysymys toki, mutta itse olen havainnut ihan normaalinmuotoisen (tyyliin Dunlopin tortexit) plekun kaikkeen soittoon parhaaksi, ei niitä kesken biisin kuitenkaan ehdi vaihtamaan. Treeniä vain.

Tympeäähän se on soittaa, jollei ääntä kuulu. Playbackiin hyviä?
 
Säröllä soittaessa plektran tietysti pitääkin napsahtaa, että soundiin tulee tarvittavaa atakkia. Sama plekutekniikka joka kuulostaa säröllä hyvältä ei sitten välttämäti pelitä puhtailla soundeilla, kuten esimerkiksi joistakin Albert Järvisen jutuista huomaa: naps naps naps naps...
 
Tällaisessa tapauksessa voi tietysti ottaa oppia Stevie Raylta: säröjutut plektralla, puhtaat osuudet paljain sormin.
 
.

Äänettömin plektra joka on tullut vastaan on kyllä Dunlopin Big Stubby. Toimii säröpuolella varsinkin sooloilussa, mutta akustisella kitaralla on turhan tummaääninen. Tortexista lähtee aika hyvä saundi. Itte soitan 1.5 mm teräväkärkisellä tortexilla - sukkahousut päässä.
 
Kannattaa miettiä myös pikkauskohtaa, jos ei tykkää napsahtavasta äänestä. Jostain kaulamikin tienoilta lähtee ihan erilainen ääni kuin tallan läheltä.

Jos pikkaa pelkästään yhteen suuntaan (todennäköisimmin alaspäin, hoho), plekun ääni paistaa läpi huomattavasti helpommin kuin alternate pickingillä soitettaessa. Dunlopin 1-millinen Tortex (sininen) on plektroista parhain.

ohuist plekuist lähtee iha ******** kova ääni (ainaki mulla)
mut 2,4mm plekust ei lähe mitää ja o helevetin hyvä soittaa.
kannattaa kokeilla paksuja ku ne parempia.
:P

mut 2,4mm plekust ei lähe mitää ja o helevetin hyvä soittaa.
kannattaa kokeilla paksuja ku ne parempia.
 
Rupeappa soittamaan jollakin paksulla plekulla v***n nopeata sooloa.Epäillen että onnistuuko.Dunlopin 1,0mm rules!

Sehän on niin että paksuista plekuistahan sitä ääntä tullee, ei ehkä komppaamisessa, mutta sooloamisessa tulee.

Rupeappa soittamaan jollakin paksulla plekulla v***n nopeata sooloa.Epäillen että onnistuuko.Dunlopin 1,0mm rules!
 
Tekniikka- ja tottumuskysymyksiä. Kokeilkaa kaikkia, ottakaa oma joukosta käyttöön.

Joo, meikä komppaa jPekkaa. Atakkiahan tuo vaan tuo lisää. Kuunnelkaa jostain vaikka Slashin livesooloja, joissa se vetää ilman bändiä. Kauhea pauke joka napsautuksella. Se kuuluu siihen hommaan.
 
Ja akustisellahan toi on olennainen osa koko herkkua.
 
Ilman läpsynää ei kuulosta kitaralta laisinkaan. Tai kuulostaa sormin soitetulta.

joku kolme kuukautta sitten paksuin pleku, jolla pystyin soittamaan oli joku .90 mm, mut nykyään soittelen 2,0 mm. alotin sillä soittelun ku kaikki muut plektrat oli kateissa. sillä saa kunnon tuntuman siihen soittoon, eikä se kulukkaan nii nopeesti, ku joku alle millinen menee viikossa kelvottomaks.

En tiedä onko tämä kaikille itsestäänselvää, mutta kannattaa ainakin kiinnittää huomiota siihen mistä kohtaa pikkaa suhteessa mikkeihin. Vaikuttaa tietysti soundiin muutenkin, mutta siitä voi tulla sivuääniä jos pikkaa ihan päällä olevan mikin kohdalta.

Osaako joku ekspertti sanoa että minkä paksuisia on Fenderin 'Heavy' -plektrat ovat. Siis nuo perinteisen muotoiset, läpikuultavan tummanruskeat. Vai pitäisikö ottaa vain työntömitta kauniiseen käteen..

Ite soitan tasan sillä millä tuntuu hyvältä soittaa ja on hyvä käteen.