Laulaminen ›

Melko yleinen neuvo lienee: kurkku rennoksi.
Minulla tulee välillä epämiellyttäviä huiluääniä? (kiekaisuja).
Kuinka noita voi välttää?

Tuskin on ainakaan sun kohdalla enään äänenmurroksesta kyse. Jos väkisin yrittää liian korkeelle, väärällä tekniikalla(jännittäen), niin sillon noita voi ilmautua. Ainakin mulla näin käy. Joku viisaampi voi tietää enemmän.

Sähän oletkin melkein tuttu heepo, vai? hohhoohohoo.
 
Luulen kuitenkin että huiluäänet johtuu liiasta rentoudesta.
Tulisipa joku nyt sanomaan varmana.

Sähän oletkin melkein tuttu heepo, vai? hohhoohohoo.
 
Luulen kuitenkin että huiluäänet johtuu liiasta rentoudesta.
Tulisipa joku nyt sanomaan varmana.
 
Liiasta rentoudesta. Öh? Enpä ole moisesta ennen kuullut.
Ihmiset ei oikein tunnu hoksaavan sitä, että koko ihmisskaalan laulamiseen tarvittava liike äänihuulissa on mikroskooppinen. Miksi jäykistää koko kroppa kun kerran kuitenkaan äänihuulissa ei tapahdu sen enempää liikettä vaikka miten väntää? Jännittämällä saa kyllä ilmanpainetta aikaseks.. ja näin ollen myös vahinkoa.
 
Ihan reenillä noita saa kuriin jos äänenmurros on täysin ohi. Suosittelen lisää treeniä ja ei mitään biisien laulamista vaan nimenomaan skaaloja yksinkertaisilla vokaaleilla ja hyminöillä. Kun kyse nyt vaikuttaa simppelisti olevan vain kontrollin puutteesta.. Kontrollia ei voi oppia 'naps naps'. Se tulee ajan kanssa treenaamalla. Usko tai älä, mutta ei kannata alkaa väkisin jäykistelemään kiekujen pelossa. Tuo hallitsematon kiekuminen on periaatteessa siinä mielessä erittäin hyvä merkki, että et ainakaan naama irvessä väännä säveliä väkisin vaan annat äänesi 'vaeltaa'. Aluksi voi kuullostaa ääni kamalalta, mutta ajan myötä äänenhallintaa oppii kyllä.. Pidä rentous ja maltti reenaillessa.

Kyllä, Heroin puhuu asiaa. Ei kai sitä liian rento voi olla laulaessaan, ja ei sen rentouden ainakaan ongelmia pitäisi aiheuttaa. Liika kireys on useimman laulajan ongelma. Nyt on vähän paha sanoa, kun en ole tätä kiekumista kuullut, että mistä johtuu. Tuleeko kiekaisuja matalissa vai korkeissa äänissä, vai aina jonkun tietyn äänen kohdalla jne..? Hallitsemattomat kiekaisut voi johtua siitä ettei ole tarpeeksi tukea kropasta (ja tuki ei siis tarkoita kehon ja vatsalihasten turhaa jännittämistä, vaan jokseenkin kropan luontevaa joustamista äänen ja hengityksen mukana). Kyseessä siis juuri tuo edellisen kirjoittajan mainitsema kontrollin puute. Niin, ja joskus tulee ”sammakoita” suusta, jos on syönyt just ennen laulamista, mut tästä ei kai ollut kyse.
 
Mulla itellä on pieniä ”kynnyksiä” äänialan tietyissä kohdissa johtuen siitä, että joudun ns. vaihtamaan rekisteriä. Tarpeeks korkeelle kun laulaa, niin pitää siirtyä kokonaan pää-ääneen, kun ei saa ääniä enää resonoimaan rinnassa (e2:n kohdalla). Siinä on sellanen murrospaikka, joka joskus aiheuttaa päänvaivaa vieläkin. Aiemmin samanlainen ongelmapaikka oli myös alempana, siinä kohdassa missä piti alkaa vaihtamaan pää- ja rintaresonanssin suhdetta enemmän pää-äänen suuntaan. Mutta treenaamalla tällaset jutut saa kuriin, ja oppii menemään sujuvasti murrospaikkojen yli. Skaalojen laulaminen tai äänen liu’uttaminen kompastuskohtien yli on tehokasta treeniä. Tämän jutun harjoittelu vie aikaa ja kehitys tapahtuu pikkuhiljaa. Vaikka asian hoksaisikin, niin käytännössä se ääni ei sitten aina toimi ihan toivotulla tavalla...

Sähän oletkin melkein tuttu heepo, vai? hohhoohohoo.
 
Melkein tuttu on aika osuvasti sanottu.

Joskus kun lähtee kylmiltään laulamaan tulee epämääräisiä kiekuja. Omalla kohdallani asia korjautuu ääntä lämmittelemällä, r-täry on mainio, äänihuulet rentoutuu.

Luulen kuitenkin että huiluäänet johtuu liiasta rentoudesta.
Tulisipa joku nyt sanomaan varmana.
 
Se voi tuntua siltä, että jos jännittäis enemmän ni pääsisit ton "kiekasukohdan" (veikkaan, että rekisterinvaihdoskohta on kyseessä) yli, ja näin varmasti pystysitkin tekemään, jos belttaat kurkkua jännittämällä rintaäänellä ylemmäs kuin mihin se normaalisti kantaa. Itse lauloin vuosia täten, eikä siitä minulle vahinkoa ole ollut, mutta tiedän että se voi tehdä pahaa jälkeä äänihuulille...
 
Eli pidä vaan rentous, kun sitä kerta löytyy, iteltä kesti 7 vuotta oppia laulamaan edes vähän rennosti :D
 
Kun yrität ensin mahdollisimman hiljaisella äänellä liu'uttaa ääntä tuon kohdan yli (ja lopulta se kyllä onnistuu), niin sitte voit lähteä pikkuhiljaa hakemaan kontrollia kovemmallakin äänenvoimakkuudella. Ja kun noudatat Heroinin ja Hanna-Katriinan neuvoja niin tuenkin pitäisi löytyä... Kun tuki on kohdallaan, ei tule näitä äänen sortumisia falsettirekisteriin niin helposti.
 
Hyvänä neuvona voisin heittää, että koita ylittää tuo kohta missä ääni rikkoutuu falsettiin siirtämällä sitä pistettä mihin ääni keskittyy suussa. Eli jos kokeilet laulaa muutamia vokaaleja niin huomaat, että ne kutkuttavat hieman eri kohtaa kitalaessa. Tuota pistettä voi harjoitella siirtämään ja sitä siirtelemällä ainakin itse onnistun siirtymään sulavasti rinta-äänestä pää-ääneen.

Aamuisin tai flunssaisena/krapulaisena tyypillisesti tapahtuva kiekuminen on varmaan hirveää äänelle - luulen että se johtuu siitä että ääni menee falsettiin kun ääni on todella jumissa. Itse en ikinä kieku jos olen kunnossa.