Laulaminen ›

Miten tovereilta luonnistuu sanojen muistaminen biiseihin. Tarviitko keikalla kansiota vai vedätkö ulkomuistista? Tottakai myös keikan pituus vaikuttaa tilanteeseen. Itse pystyn vetään tuollaisen normaalin tanssikeikan 21.00 -01.30 ilman pahveja. Voiko sanoja opetella jotenkin helposti ulkoa vai onko hyvä muisti vaan olemassa syntymälahjana? Itse oon huomannut että sellaiset biisit, jotka itse blokkaa levyltä ja kirjoittaa niin muistaa helposti.

Toisto ja ajatuksen kanssa laulaminen ovat auttaneet minulla. Ettei opettele vaan yksittäisiä sanoja, jotka ovat perätysten, vaan fraaseja ja fraasit taasen muodostavat lopulta kokonaisen tarinan. Usein ensimmäisestä sanasta muistaa koko lauseen loppuun. Kyse on siitä ensimmäisen sanan muistamisesta. Jos ei ole läsnä tilanteessa, jos ei kerro tarinaa vaan miettii irrelevantteja asioita samaan aikaan, sanat unohtuvat. Myös sellaisella kielellä laulaminen, jota ei oikeasti ymmärrä, vaikeuttaa sanojen muistamista. Minulla riippuu ihan keikasta, pidänkö nuottikansiota mukana. Jos keikka tulee pikaisesti, kappale on uusi ja on paljon muuta opeteltavaa, laulan nuotista. Valitettavasti se tietenkin aina verottaa itse esitystä, mutta joskus on tehtävä kompromisseja. Jossain määrin olen huomannut, että minun on helppo oppia kappaleet ulkoa, olen yleensä proggiksissa ensimmäisten joukossa ilman nuotteja.

Itse olen erittäin huono muistamaan sanoja. Yhä uudelleen ja uudelleen on joutunut vain toteamaan sen, että ainoa tapa on toistaa ja toistaa ja tehdä se tositilanteessakin pari kertaa ennenkuin sanat tulee rennosti ulkoa. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että pari ekaa keikkaa on aina vähän hakemista.
 
Painotan etenkin siis sitä, että homma tulee tehdä mahdollisimman paljon keikkaa vastaavassa tilanteessa, ennenkuin se sujuu sitten itse keikalla jotenkuten. Siksi esimerkiksi treeneissä pitää pystyä "heittäytymään henkisesti".

--Tarviitko keikalla kansiota vai vedätkö ulkomuistista? --
 
Minulle kansio ei ole vaihtoehto. Mielestäni kappaleet on osattava joko ulkoa tai ei ollenkaan. Opin kappaleiden sanat toistamalla niitä uudestaan ja uudestaan.

Oon lähteny siitä, että jos biisit on esityksenä (esim. konsertti tai joku yhden setin keikka baarissa) niin mitään lappuja ei ole edessä. Jos taas on taustamusakeikka tai koko illan veto = useempi setti eikä oo itse varsinaisesti valokeilassa ja huomion kohteena koko ajan, niin sit voi olla laput, mut silti niitä katellaan mahdollisimman vähän ja yleisöä mahdollisimman paljon. Ohjelmistossa meillä on reilut 120 biisiä (siis niin että jokaista kappaletta on joskus soitettu, mutta kaikki ne ei välttämättä kuulu normaaliin settilistaan kovinkaan usein), joten turha luullakaan että kaikki menee sujuvasti ulkoa!
 
Useimmiten mulla ei oo varsinaisia nuotteja, on vaan kirjoitetut sanat isolla fontilla, jolloin lunttaus onnistuu helpommin ;) Joistakin biiseistä on kirjoitettuna vaan fraasien alut, kyllä ne loput sitten menee kun vauhtiin pääsee. Jos on tosi epävarma ennen jotain tärkeetä keikkaa, että muistaako jonkun biisin ulkoa ilman lappuja, niin aika hyvä keino on kirjoittaa paperille fraasien alut, ja piilottaa sanalappu monitorin taakse yleisöltä näkymättömiin. Useimmiten sitä lappua ei sitten edes kato, mut se on ennemminkin psykologinen juttu... on varmempi laulaa kun tietää että apu on lähellä jos unohtaa.
 
Ennen joulua oli sellanen pidempi veto, 60 biisiä, ja yllättävän paljon niitä kappaleita kyllä osasi jo ulkoa, kertosäkeitä varsinkin. Tanssikeikkabiisejä en oo varsinaisesti ikinä opetellut ulkoa, mutta jotkut biisit vaan tarttuu mieleen kun niitä on veivannut jo useemman vuoden. Päivän hittejä joutuu opettelemaan ulkoa ihan tarkoituksella, kun onhan se aika nolon näköistä vetää rokkia nuoteista ja toisaalta pophitit vaihtuu ohjelmistossa tanssibiisejä useemmin. Harjoitus tekee mestarin tässäkin ulkoa muistamisessa. Juuri se on olennaista, että saa siitä biisistä järkevän tarinan mieleensä, jolloin muistaa miten se etenee. Ja tietysti kun englanninkielen taito kohenee, niin voi vetää biiseihin tarvittaessa omiaan...