Koskettimet ›

Tervehdys!
 
Vakka monia soittimia osaankin soittaa niin häpeäkseni täytyy tunnustaa että se "tärkein" eli piano on jäänyt opettelematta. Nyt kun innostus on kova niin ajattelin lähteä opettelemaan ensin tärkeimmät otteet pianolla. Pianon soitossahan on niin että mahdollisimman vähin liikkein pyritään muodostamaan säestysotteet?
 
olisiko teillä suositella jotain kirjaa tai internet sivustoa jossa olisi hyvin havainnollistettu otteiden muodostus?
 
kävin joskus kauan sitten jopa tunnilla parilla jossa opettajalla oli käytössä joku selkeätajuinen kirja jossa oli yksinkertaisia lauluja, laulut oli numeroitu vaikeusjärjestyksessä, kirja oli muistaaksen ruotsin kielinen, tietääkö kukaan mikä kirja mahtaa olla kyseessä?

Tervehdys!
 
Vakka monia soittimia osaankin soittaa niin häpeäkseni täytyy tunnustaa että se "tärkein" eli piano on jäänyt opettelematta. Nyt kun innostus on kova niin ajattelin lähteä opettelemaan ensin tärkeimmät otteet pianolla. Pianon soitossahan on niin että mahdollisimman vähin liikkein pyritään muodostamaan säestysotteet?
 
Kysymyksestä päätellen olet aloittamassa sähköurkujen soiton, etkä pianon.
 
Hyvä kirja pianon itseopiskeluun on Aaronin pianokoulu 1.

Kitaralla on varmaan otteita?
Pianolla on voicingeja.
Netistä löytyy
Tuossa on yksi sivusto malliksi
http://cla.calpoly.edu/~prinzler/si … efiles/instructional_materials.html

Kitaralla on varmaan otteita?
Pianolla on voicingeja.
Netistä löytyy
Tuossa on yksi sivusto malliksi
http://cla.calpoly.edu/~prinzler/si … efiles/instructional_materials.html
 
Miksi jazz? Kannattais kyllä lähteä ihan muualta liikkeelle.

Miksi jazz? Kannattais kyllä lähteä ihan muualta liikkeelle.
 
Ei kai ne komppausvoicingit sen kummempia ole genrestä riippumatta.

Ei kai ne komppausvoicingit sen kummempia ole genrestä riippumatta.
 
Useimmat ihmiset tykkää vetää lähinnä pop/rock yms. musaa, missä useimmat biisit vedetään kolmi-/porversoinnuilla. Kyllä se on ihan eri juttu kuin jazzvoicingit.

Useimmat ihmiset tykkää vetää lähinnä pop/rock yms. musaa, missä useimmat biisit vedetään kolmi-/porversoinnuilla. Kyllä se on ihan eri juttu kuin jazzvoicingit.
 
No mitä pirun opettelemista niiden voicingeissa muka on?

Kitaralla on varmaan otteita?
Piannnolla on voicingeja.
 
Minusta on helpompi puhua soinnuista eri positioissa eli soinnuista ja sointukäännöksistä. Mielestäni hyvä idea on opetella tuntemaan keskeisimmät sointukierrot (englanniksi Cadences), ja mikä tärkeää oikeilla sormituksilla. Pitänee jälleen kerran mainostaa, että nämä löytyvät esim. teoksesta:
 
Scales, Chords, Arpeggios and Cadences
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=0739003682
 
Varsinainen sointuopashan tuo kirja ei kuitenkaan ole, mutta sika hyvä ja sika halpa. Eli on kahdeksan egen arvoinen. Kirjastosta löysin kerran hyvän sointukirjan pianolle. Kaikki soinnut jokaisessa sävellajissa oli merkitty kuvin koskettimille, eli nuotteja huonosti ymmärtäväkin sisäisti asian todella helposti, mutta sormitukset tietysti puuttuivat, ja minusta oikea sormitus on aika tärkeää kuitenkin.
 
Jos joku puolestaan tietäisi kirjan, jossa olisi kaikki moodit eri sävellajeissa olisi tosi kiva juttu. Voisi tarvittaessa tarkastaa miten se oikeasti menikään..

Mun mielestä sointuja ei kannata opetella mistään kirjasta opettelemalla ne ulkoa, vaan ihan ajatuksen kanssa lähteä miettimään mitä säveliä missäkin soinnussa soi ja muodostaa ne siltä pohjalta ihan itse.
 
Saattaa tuo aluksi tuntua hankalalta, mutta palkitsee kyllä myöhemmin.

Jos joku puolestaan tietäisi kirjan, jossa olisi kaikki moodit eri sävellajeissa olisi tosi kiva juttu. Voisi tarvittaessa tarkastaa miten se oikeasti menikään..
 
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/

Minusta on helpompi puhua soinnuista eri positioissa eli soinnuista ja sointukäännöksistä
 
Kun kiipparistilla kuiteskin on kaksi kättä, ei sointuja aina soiteta "ahtaassa" asetelmassa eli jos voicing ei kelpaa niin "hajoitus" sitten.
Ja jos mennään kolmisointuja monimutkaisempiin, ei aina soiteta soinnun kaikkia säveliä:
Jos bändissä on basisti, perussävel voidaan jättää sille, kvintin poisjättäminen ei vaikuta soinnun luonteeseen jne.
 
Seppo Hovin "Vapaa säestys I-II" antaa vinkkejä tähän.
Mä löysin kirjan meidän kulman kirjastosta.

http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/ Kätevä sivu. Kiitos Baron.
 
Vapaaseen säestykseen liittyen löysin pari viikkoa sitten kirjastosta sattumalta kirjan Piano by Ear, Book One by Andy Ostwald; Play Jazz, Blues, Rock (2003). En ole ehtinyt kunnolla perehtyä, mutta vaikuttaisi olevan ihan jees opus. On englannin kielinen kyllä, mukana myös cd, jossa harjoitustehtävät/kappaleet. Lähestymistapa sävellajeittain, teoriaa ja harjoituksia, siis just sointuoppia; Building chords, chord voicings, scale, chord and rhythm studies, improvisation workshops etc.
 
Eli tällainen kirja:
http://www.melbay.com/product.asp?ProductID=98565BCD
Bookplus:
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9780786656851
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9780786629657
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9780786659142
 
Tässä kun surffailin netissä, niin löytyi hyvä kirja kaikille, jotka haluavat yksinkertaisen ja selkeän sointukirjan pianolle. Jokainen sointu esitetty kosketinkuvana, jonka alapuolella kuva soinnun sormituksesta, viimeksi mainitusta kertoo jälkimmäinen linkki.
 
http://www.melbay.com/product.asp?ProductID=21008
 
http://www.melbay.com/samples.asp?P … ode=&q=&r=&s=&next=
 
Löytyy myös Bookplussasta:
Complete Piano Photo Chords
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9780786639212

Tässä kun surffailin netissä, niin löytyi hyvä kirja kaikille, jotka haluavat yksinkertaisen ja selkeän sointukirjan pianolle. Jokainen sointu esitetty kosketinkuvana, jonka alapuolella kuva soinnun sormituksesta, viimeksi mainitusta kertoo jälkimmäinen linkki.
 
http://www.melbay.com/product.asp?ProductID=21008
 
http://www.melbay.com/samples.asp?P … ode=&q=&r=&s=&next=
 

 
näinköhän tuota uskaltaisi tutkia - toteaisi soittaneensa tähän asti ties kuinka väärin??
 
- -
 
lopetin rokkibändeissä soittamisen jo 70-luvulla - tylsien soitujen vetämistä sankarikitaristien taustaksi - ei kiinnostanut - nykyään vaan rokki ei kiinnosta muuten...
 
kyllähän soinnut pitäisi osata itse muodostaa - helpompaa on tietysti katsoa valmiit "otteet" - ja täytyy tunnustaa, että minullakin on kirjaston kirjasta kopiotuna kansiossa kaikki soinnut nuotinnettuna - vaikeemmat tsekkaan sieltä...
 
- -
 
ainii - offtopiccia: meinasin viime viikolla ostaa yamaha es90s:n - onneksi mittasin kellarissa soittimelle aikomani paikan -- A-telineessä tila jäi reilut 15 cm ja studiopöydällä 10 cm liian lyhyeksi - harmi, mutta tulipa säästettyä (vaikkakin veronpalautukset polttelee....) - pitää tyytyä oikeeseen (ja aidot norsunluukoskettimet) olohuoneessa, joka ajankäytöllisesti ei ole kovin toimiva ratkaisu

No mitä pirun opettelemista niiden voicingeissa muka on?
 
Omituinen kysymys.
 
Kyllä niissä kolmisointujen käännöksissä on aika paljon opettelemista jos ei ole ennen pianoa soittanut. Jos siis haluaa vaikkapa kuljetella ääniä äänenkuljetussääntöjen mukaan. Tai jos soittelee yksinään ja pitää ne soinnut änkeä sinne melodian ja basson väliin. Ja voihan niitä kolmisointujakin asetella kahdelle kädelle; rock/popmusassa kun äänien tuplaukset ei ole mitenkään kiellettyjä niin kuin jazzissa.
 
Oikeastaan siinä on jo ihan pirusti opettelemista.

- -Kyllä niissä kolmisointujen käännöksissä on aika paljon opettelemista jos ei ole ennen pianoa soittanut. Jos siis haluaa vaikkapa kuljetella ääniä äänenkuljetussääntöjen mukaan- -
 
Olen samaa mieltä. :) Siinä on myös sellainen näkökulma, että tuossa perus rock-, humppa- etc. väännössä koskettimilta usein odototetaan vain niiden kolmi- tai nelisointujen soittamista perusasettelussa yhdellä kädellä läpi sointukierron. Tätä olenkin täällä jo varmaan kyllästymiseen asti tilittänyt.
 
Surullinen juttu on nimittäin se, että monet synasoundit on optimoitu niin että ne kuulostavat parhaalta juuri ahtaana kolmisointu-asetteluna. Tästä syystä soittajat eivät edes usein opi kuulemaan, että se kokonaisuus voisi soida paremmin jossain muussa asettelussa.Saati että osaisivat sitä satsia muussa asettelussa soittaa. Tämä johtaa usein niihin pieniin katastrofeihin kun "kiipparistit" soittavat sitten jotain oikealla pianolla.
 
Esimerkiksi hauska asettely add9 -soinnulle, jota itse rakastan on
 
e, c1, d1, g1, c2
 
Tämä ei kuulosta kovinkaan kummoiselta, jos basisti tumputtaa sitä perusääntä ja kitaristi vetää power-sointua. Mutta vaikkapa introissa tämä saa koskettimet kuulostamaan heti paljon sovitetummalta. Aina ei edes tarvitse miettiä, että nytpä soitan sen terssin sinne bassoon, vaan vain kuunnella että mikä soundi ja tunnelma voisi sopia tilanteeseen ja rakentaa sopivaa satsia siltä perustalta.
 
Lähde vaikka tästä soinnusta ja jatka satsia luontevasti läpi koko kappaleen... You are in the business.. :-)
 
Toinen hyvältä kuulostava juttu bändiympäristössä on soittaa vasuriin keskirekisterissä (siinä avaimenreiän luona) sointujen sijaan säestäviä melodioita vaikka seksteissä ja soittaa oikealla kolmen äänen lisäsävelsointuja satsina (tai vaikkapa ostinatoa, melodiaa jos ei sointuja tarvita) hieman ylempää esim.
 
Jos sointu on sama Cadd9 niin
 
OK: g1,d2,e2 -tyyppisiä sointuja satsina
VK: sitä taustamelodiaa seksteinä
Basso vetää perusäänet.
 
Tämä kuulostaa yleensä hyvältä, koska olen huomannut että siihen keskirekisteriin tahtoo olla bändisoitossa niin kauheasti tunkua. Basistit kiipeävät siihen alhaalta, kitaristit ryskää sen kokonaan itselleen ja matalammat puhaltimet sekä pahimmassa tapauksessa myös miessolisti änkeää samalle tontille. Tästä syystä edellinen avoimempi ratkaisu toimii hyvin.
 
Itse olin tosi onnellinen löytäessäni tämän, koska sain vaihtoehdon sille tylsälle hiljaa soitettavalle Rolandin Soft Padille, jota siihen keskirekkariin aina pyydetään, kun se on muuten niin täysi.
 
Minulle tämä "otteiden" opiskelu on ainakin tosi palkitsevaa hommaa... Ja aina löytää jannuja joilla on jotain tosi makean kuuloisia juttuja, joita sitten itse yrittää omaksua myös.
 
MrS