Bassot ›

Kämpiltä löytyy vanha Peaveyn 2x10" plus torvi, 175W RMS ja 4ohm. Jos tuuppaa sisään 100-120W niin vielä pärjäilee. Sen jälkeen alkaa säröytyä. Löytyy myös vanhoja kitarakomboja 2x12" ja 4x12" kaappeja.
 
Kysymys kuuluu, kuinka sais parempaa tehonkestoa pienellä budjetilla? Nykyiset elementit tuntuu olevan järjestään teholuokkaa 500W, niitä ei tarttis kuin yhden mun kamoilla. Mahtaiskos jostain löytyä edullista 10- tai 12-tuumaista jotta vois vaihtaa elementtejä em. koteloihin? Vai pääsiskös halvemmalla kun ostais vaan yhden käytetyn kaapin oikeassa teholuokassa eli minimi 400W?
 
Vai tuleeko muita vaihtoehtoja mieleen? Vastaanko Kanada?

Kaiuttimen tehonkesto on aina riippuvainen kotelosta, eli sama elementti eri koteloissa käyttäytyy erilailla. Bassokaiutin on monimutkainen kokonaisuus eikä elementtiä voi noin vain lätkäistä johonkin koteloon kuten kitarakaapeissa on tapana. Osta torista ennemmin joku valmis bassokaappi ja lopputulos on varmasti parempi.

paskisti: Kaiuttimen tehonkesto on aina riippuvainen kotelosta, eli sama elementti eri koteloissa käyttäytyy erilailla. Bassokaiutin on monimutkainen kokonaisuus eikä elementtiä voi noin vain lätkäistä johonkin koteloon kuten kitarakaapeissa on tapana. Osta torista ennemmin joku valmis bassokaappi ja lopputulos on varmasti parempi.
 
Kiitos vastauksesta. Teoria kaiuttimen sovituksesta koteloonsa ei ole minulle vieras. Elementin parametrit (ja valmistajan suositukset) kertovat kyllä, millaiseen koteloon se kannattaa asentaa. Netti on vääränään kotelolaskureita, ja autotallista löytyy vaneria, työkaluja ja jopa refleksiputkia jotta kaappeja voi modata oikeaan suuntaan. Vaan kun tuntuu, että edukkaita 100-200W elementtejä ei ole tyrkyllä. On vaan 500W ja pirukseen hifiä.

Wattien sijaan katso elementin spekseistä herkkyys sekä Xmax ja aivan suosiolla mallinnat (itse käytän WinISD softaa) mitenkä töttörö/töttöröt kotelossa käyttäytyy.
 
Wattien mukaan sovittaminen on totaalisen turhaa puuhaa vaikka moiseen ohjeeseen edelleen interwebsissä törmää. Esimerkkinä vaikkapa Eminence Kappa 15" - tehonkestoa paperilla useita satoja watteja, bassokäytössä, jos haluaa maukasta alakertaa, max. tehonkesto kotelosta riippuen siinä 120-140W paikkeilla. Toki herkkyyttä ja pinta-alaa ihan mukavasti joten ääntä lähtee. Mainittakoon että Orange ilmoittaa omalle kaapilleen tehonkestoksi 400W samalla elementillä ja kaappi vastaa mitoitukseltaan hyvinkin pitkälle Eminencen esimerkkikaapin mittoja jolle ilmoitetaan tehonkestoksi 135W.
 
Vuosia sitten tekemäni 2x12" jossa oli Beyman töttöröt sisällä, sieti niin paperilla kuin myös WinISDn mukaan tehoa useita satoja watteja, tyytyväisenä ajelin kaappia Hartken HA2500 nupilla. Itseasiassa saundillisesti ne sopivat hemmetin hyvin yhteen, omaan korvaan parasta saundia mitä Hartke koskaan toimitti.
 
Eli ei tosiaan ne ilmoitetut watit vaan itse kyttään näitä:
 
- Usable Frequency Range ... Hz (alapäätä pitää löytyä mutta pitää löytyä myös yläkertaa ettei saundi jää tumpuksi)
 
- Sensitivity ... dB (isompi arvo parempi, mieluummin lähempänä sataa kuin yhdeksääkymmentä)
 
- Xmax ... mm (isompi arvo parempi, eli kuinka paljon töttörö sietää liikettä ennen kuin säröytyy, bassokitaralla 4 mm tai enemmän on munsta ok niin ei ole pelkoa siitä että elementti heti pieraisee kun tarjoilee sille tanakkaa jormaa)
 
Refleksikaapit olen pyrkinyt virittämään niin että F3 olisi siellä 50-60 Hz välimaastossa jos soittelee viisikielisellä ja/tai droppivireillä, nelikielisellä arvo voi olla hieman suurempi.
 
Sinänsä ollut mulle helpottavaa että Eminencen elementtien hinnat ovat nousseet huimasti siitä mitä ne ovat olleet, varsinkin neodyymi mallit, hillinnyt kivasti omaa halua rakennella bassokaappeja. Myönnän toki että edelleen pari-viis kaappia tällä(kin) hetkellä kesken (määrä pienenee taas tuossa juhannuksen tietämillä...) ja omaan 2x10" komeroon olen miettinyt näitä:
 
https://www.thomann.de/fi/fane_sovereign_10_300_2.htm
 
Yhdet Eminencetkin olisi siihen periaatteessa jo valmiiksi hyllyssä mutta etulevy vielä tekemättä ja siitä saattaa vielä tulla suljettu 2x12" tai 1x15", myös vaihdettava etulevy elementteineen sekä mahdollisine refleksiputkineen kiinnostaa.
 
Mutta siis vastaus ketjun kysymykseen - melko usein vaihtaminen kannattaa, modaaminen on kivaa! Kannattaa vain viettää hetki jos toinenkin suunnittelupöydällä ennen kuin alkaa touhuamaan. Säästää loppupeleissä aikaa ja tulokset usein parempia, juhannuskokkokin säästyy pieleen menneiltä bassokaapeilta!
 
edit: 4x12" kitarakaapistakin on tullut tehtyä bassokaappi, kaksi reikää meni umpeen ja kaksi Eminencen Beta 12" töttöröä diagonaalisesti kaappiin sisään. Testasin niin refleksinä kuin myös suljettuna ja todettiin bändin kanssa että toimi suljettuna paremmin. Refleksinä tarjoili sen verran alakertaa että treenis resonoi satunnaisesti mukana ja turha alakerta sotki ja soossasi saundin, eli lopputulos oli parempi kun en miettinyt F3 arvoa/teoriaa sen enempää vaan lopulliseen tulokseen vaikutti kuuntelukokemus. Paperilla omituinen kaappi saattaa saundata ihan hyvältä, ja jos kaappi saundaa hyvältä, sitä on turha alkaa miettimään/muuttamaan "oikeisiin arvoihin". Riskinä toki elementin käräyttäminen jos summanmutikassa yhdistelee elementtejä ja koteloita joten en suosittele. Se hajukin on niin helvetin paha mikä töttöröstä lähtee kun sen treeniksellä käräyttää. Ai mistäkö tiedän? Noooh...

J.Nikkanen: Se hajukin on niin helvetin paha mikä töttöröstä lähtee kun sen treeniksellä käräyttää. Ai mistäkö tiedän? Noooh...
 
Nyt tuli erittäin asiallinen vastaus linkkeineen päivineen. Juuri tätä haettiin. Enkä todellakaan ole tekemässä sovitusta wattien mukaan, pääasia että tehonkesto valmiissa kaapissa on (edes paperilla) noin tuplat käytettäviin styrkkareihin nähden. Syy wattien alleviivaukseen on juurikin tämä mainittu plörinä, surina, särö ja toimintasavujen poisto. Jos tämmöisen projektin aloitan, mennään budjetti edellä, käytetään kamoja mitä nurkissa on joutilaana. Siitä sitten suunnittelupöydän kautta toteutukseen. Muutaman autosubin tehneenä, allekirjoitan täysin että hyvänkin elementin soundi on helppo paskoa huonolla kotelolla.
 
Linkin elementti on myös lähes sitä, mitä oli hakusessa. Ei taida yltää kunnolla viiskielisen ala-H ääneen, vaan eipä yllä nykyinenkään... Hinta tästä tötteröstä on kyllä melko kohdillaan verrattuna muuhun bassoelementtien tarjontaan.

stw307: Linkin elementti on myös lähes sitä, mitä oli hakusessa. Ei taida yltää kunnolla viiskielisen ala-H ääneen, vaan eipä yllä nykyinenkään... Hinta tästä tötteröstä on kyllä melko kohdillaan verrattuna muuhun bassoelementtien tarjontaan.
 
Niin, ja pari kpl 90e elementtejä tekee 180e. Päästään lähelle käytetyn kaapin hintaa. Saadulla infolla sanoisin, että kysymys on enää siitä haluaako väkertää vai soittaa.

stw307: Linkin elementti on myös lähes sitä, mitä oli hakusessa. Ei taida yltää kunnolla viiskielisen ala-H ääneen, vaan eipä yllä nykyinenkään... Hinta tästä tötteröstä on kyllä melko kohdillaan verrattuna muuhun bassoelementtien tarjontaan.
 
Tuossa Fanessa on munsta ominaisuudet kohdallaan, herkkyys, hertsit sekä tärkein eli Xmax 5.5 mm eli ei ihan heti pieraise kun saa hieman runtua.
 
Olis muistikuva että wanhalla läppärillä olis mahdollisesti muutama eri WinISD mallinnos kyseisellä töttöröllä, täytyypä jossain kohtaa koittaa saada mylly käyntiin ja ihmetellä oisko tallella vai olisiko ne kenties vanhalla pöytäkoneella? Huh.

stw307: Linkin elementti on myös lähes sitä, mitä oli hakusessa. Ei taida yltää kunnolla viiskielisen ala-H ääneen, vaan eipä yllä nykyinenkään...
 
Muista, että bassokaappi viritetään yleensä oktaavia perustaajuutta ylemmäs. H on 31.5 Hz, jolloin 60 Hz on riittävä.
 
Korva muodostaa perustaajuuden kuulemastaan.
 
Nikkanen kirjasi taiten kaikki merkittävät parametrit.

ituvirtanen: Muista, että bassokaappi viritetään yleensä oktaavia perustaajuutta ylemmäs. H on 31.5 Hz, jolloin 60 Hz on riittävä.
 
Tämä. Mulla nykyinen vahvistin siivoaa kaikki alle 30 Hz pois, jossain menneissä etunen + pääte kokoonpanoissa leikkuri oli 50 Hz paikkeilla ja se oli kaikin puolin hyvä, parempi kuin nykyinen. En tiedä oliko psykoakustiikkaa vai mitä, mutta mun mielestä kaapin saundi oli parempi ja napakampi kun kartio ei värissyt turhaan (liian) matalista taajuuksista.

Niin. Eihän edes kaikkien bassokaappien äiti, eli Ampegin 8x10, toista sen alemmas kuin jonnekin 60 Hz.

J. Nikkaselta ja Ituvirtaselta todella asiantuntevat kirjoitukset. Nuo kun sisäistää, säästää aikaa ja välttää turhaa säätämistä ja mielipahaa.

Moi.
 
Tldr: Kaiutinrakentelu on kivaa puuhaa, mutta ellei siirry erikoisempiin kuormitusperiaatteisiin (torvet, erilaiset transmissiolinjat, ymv.) ja/tai kehittyneempiin rakenneratkaisuihin (lujitekomposiitit, kennorakenteet, tmv.) rahallista säästöä ei pääse syntymään edes vahingossa.
 
J. Nikkanen jo ansiokkaasti valotti bassoinstrumenttikaiuttimien haasteita ja suunnitteluperiaatteita, tässä lisäksi omia useamman vuosikymmenen harrastekokemukseen perustuvia mielipiteitä.
 

 
stw307: Kysymys kuuluu, kuinka sais parempaa tehonkestoa pienellä budjetilla?
 
Sillä oletuksella että tehonkestolla tarkoitetaan tässäkin tapauksessa käyttökelpoisen alapäämetelin määrän lisäämistä, onnistuu lisäämällä kaiuttimien lukumäärää tai halkaisijaa, eli kokonaiskaiutinpinta-alaa.
Pienimmin kustannuksin tuo onnistuu omaan kokemukseen nojaten PA-alapäitä/-subeja hyödyntämällä.
 

 
stw307: Nykyiset elementit tuntuu olevan järjestään teholuokkaa 500W, niitä ei tarttis kuin yhden mun kamoilla.
 
Kuten mm. J.Nikkanen totesikin jo, termisellä tehonkestolla ei ole suoraa korrelaatiota etenkään matalien taajuuksien tehonkestoon.
 
Termisen tehonkeston määrittelemiselle löytyy myös lukuisia eri tapoja, osa lähempänä todellisuutta, osa kauempana, osa puhdasta markkinointidiipadaapaa (=Peavey- ja Behringer watit) ;).
Diipadaapaa riippumatta siitä onko kyseessä vahvistimen tuottama teho, vai teho jonka kaiutinelementti/-kaappi väitetysti kestää, valheen ja misinformaation rajamailla häilytään.
 
Tehollisen pinta-alan (Sd) ja kartion maksimi liikepoikkeaman (xMax) tulo eli iskutilavuus (Vd) kertoo paljon enemmän.
Parhaiten elementin tehonkestosta taajuuden funktiona kertoo "Displacement Limited Power Handling", tuo löytyy joko suoraan tai epäsuoraan kaiutinsuunnittelusoftista kuten vaikkapa WinISD.
 
Se, millä tapaa kaiutinelementti kotelossa käyttäytyy riippuu vahvasti koteloperiaatteesta.
Suljettu oikein mitoitettu (tai liian pieni) on turvallisin, viritystaajuuden alapuolella kotelon ilmamassa toimii jousena hilliten tehokkaasti kartion liikepoikkeamaa joten elementin rikkominen vaatii tarkoituksellisuutta.
 
Kaikki resonaattoripohjaiset koteloratkaisut joista Helmholz ja johdannaiset lienee se yleisin on hankalahko matalilla taajuuksilla, puolisen oktaavia-oktaavi viritystaajuuden alapuolella elementti toimii kuin vapaasti koteloimaton, eli pahimmoillaan osawatilla saa xLim liikepoikkeaman ylittymään ja elementti on hyvin nopsakkaasti moro jos esimerkiksi tarkoituksellinen särö peittää elementin ahdingon alleen.
Tuosta(kin) syystä ~100w tehokkaammissa bassorefleksijärjestelmissä suositellaan aina käyttämään jyrkähköä ylipäästösuodinta (HPF) jotta varmistetaan ettei mitään hajoa.
 
Torvet ja vastaavat ovat hankalimpia laskettavia ja simuloitavia jos halutaan rutistaa se viimeinen spl-dB mahdollisimman matalalla taajuudella.
Hyötysuhde on noissa kuitenkin usein niin hyvä ettei moiseen ole tarvetta ellei haluta käyttää jotain totaalisen epäsopivaa elementtiä kun halvalla saa/sellainen löytyy.
 

 
stw307: Mahtaiskos jostain löytyä edullista 10- tai 12-tuumaista jotta vois vaihtaa elementtejä em. koteloihin?
 
Peaveyhin ei omaan kokemukseen nojaten kannata vaihtaa mitään elementtejä jotka ostamaan joutuu ellei etukäteen varmistu siitä ettei kotelo itsessään resonoi niin pahasti ettei lisäjäykkäreilläkään saa hiljaiseksi.
Eikä välttämättä silloinkaan.
 
Jos mulla olisi vain em. Peavey ja 412 kaappeja tarjolla ja mökää tarvitsisi saada lisää, valkkaisin J. Nikkasen tapaan 412 kaappiin joko 2 12" PA alapääelementtiä, tai jos tilavuutta on riittävästi, 15" tai 18" elementin.
Eli karrikoidusti erimuotoisen kopion EV TL606 tai TL505 klassikkokaapista.
 
Modernimpaa bassosoundia haikailevalle jälkimmäiset vaatinevat lisäksi keskialue-elementin, mitään pikkupilliä ei tuollaisen kanssa sovitetuksi saa.
Kitaralle tarkoitettuun 412 kaappiin pitää tosin varautua lisäämään jäykkäreitä rankalla kädellä, mutta tuleepahan coupled-/stressed panel rakenne tutuksi.
 

 
stw307: Vai pääsiskös halvemmalla kun ostais vaan yhden käytetyn kaapin oikeassa teholuokassa eli minimi 400W?
 
Ehkä, pelkkään tehonkestoon ei kuitenkaan voi eikä kannata tuijottaa.
Etenkään jos kaiutinkaapin/-elementin valmistaja on totuutta vääristelevän maineessa.
 

 
stw307: ...pääasia että tehonkesto valmiissa kaapissa on (edes paperilla) noin tuplat käytettäviin styrkkareihin nähden.
 
:)
 
Kunhan ei tuijoteta mainoswatteja, tuo ei tule yli 100W vahvarilla B tai E perusääneksillä pikkubudjetilla toteutumaan, se on varmaa se.
Ensimmäiseen harmoniseen kyllä päästään jollain tapaa, muttei ole halpaa tuokaan jos vähänkään korkeammista äänenpaineista unelmoi.
 

 
stw307: Syy wattien alleviivaukseen on juurikin tämä mainittu plörinä, surina, särö ja toimintasavujen poisto.
 
Bassorefleksikaappi ja HPF johonkin kohtaan signaalitielle on omaan kokemukseen nojaten toimivin ja usein halvinkin tapa päästä moisista murheista eroon kun budjetti on rajoittunut.
Jos soundi käy alapääköyhäksi, kupeen kaivamiselle ei juuri vaihtoehtoja ole.
 

 
stw307: Jos tämmöisen projektin aloitan, mennään budjetti edellä, käytetään kamoja mitä nurkissa on joutilaana.
 
Ellei nurkkiin ole kertynyt jotain erikoisen mainiota tai paranna hyötysuhdetta torvirakenteella, minimibudjetilla saa ne kuuluisat kolme kertaa: pyytää, odottaa ja olla ilman.
Tai paremmin teeseitseholismiin muokattuna: toivoa, väkertää ja pettyä.
 

 
stw307: Muutaman autosubin tehneenä, allekirjoitan täysin että hyvänkin elementin soundi on helppo paskoa huonolla kotelolla.
 
Ellei bassoaan soittele autossa, autosubikokemuksesta ei juuri iloa ole MI kaappiin elementtejä vaihdellessa.
 

 
stw307: Linkin elementti on myös lähes sitä, mitä oli hakusessa. Ei taida yltää kunnolla viiskielisen ala-H ääneen, vaan eipä yllä nykyinenkään...
 
Jos yhtään lohduttaa, ei yllä mikään muukaan kokoaluekäyttöön tarkoitettu MI alapääelementti.
 
Kokemusta ei tuosta linkitetystä elementistä ole -eikä kaukoitäfanesta ylipäänkään- mutta uskon kyllä J. Nikkasta kun väittää että on hinta-laatusuhteeltaan kelpo elementti.
70-80 lukujen Fane-elementeistä on kyllä positiivisia kokemuksia, mutta melko varmasti niin on toisaalta kaikilla ikätovereillani.
 

 
Kefiiri: Niin. Eihän edes kaikkien bassokaappien äiti, eli Ampegin 8x10, toista sen alemmas kuin jonnekin 60 Hz.
 
Totta, eikä kestänyt SVT:tä yksinään, piti olla kaksin kappalein.
Huomionarvoista tuon kaiutinkaappiratkaisun vertailemisessa nykykaappeihin on se että 5-kielisiä bassoja ei käytännössä vielä ollut, alapäätoisto oli seurausta silloisen kaiutinteknologian ja lavavuoto-ongelmien suitsimisesta, kuten tietenkin myös se että kyseessä oli ja on rakenteeltaan suljettu kaappi.
 
Elementti käyttäytyy matalilla taajuuksilla suljetussa kaapissa toisin kuin bassorefleksikaapissa.
Bassorefleksikaapin virittäminen alapääkäyttöön 63Hz korville ilman ylipäästösuotimen käyttöä johtaa murheisiin jo perusvireiselläkin bassolla jos haikaillaan korkeiden äänenpaineiden perään.
 
Unohtaa ei voi myöskään sitä että putkivahvistimen päätemuuntaja toimii automaattisesti ylipäästösuotimena matalille taajuuksille, trankkuvahvareilla tilanne on täysin toinen, eli vahvistimellakin on yhtälössä merkityksensä.
 
T:Samuli

stw307: Nykyiset elementit tuntuu olevan järjestään teholuokkaa 500W, niitä ei tarttis kuin yhden mun kamoilla.
 
Huomautettakoon nyt vielä että vaikka se elementti termisesti kestäisikin sen 500W niin ei siitä suurta iloa ole.
 
Se 500W menee käytännössä kaikki lämpötehoksi. Mistä seuraa että puhekelan resistanssi kasvaa. Mistä seuraa se että (trankku)vahvistimella sinne lopulta menee vähemmän tehoa. Mistä seuraa se että käännetään nuppeja isommalle kun ei meteli riitä. Mistä seuraa että se elementti lämpiää lisää...
 
Tähän(kin) vaivaan auttaa parhaiten elementtien määrän lisääminen. Bonuksena (kuten jo mainittiin) tehollinen pinta-ala kasvaa mikä lisää mökän määrää ja sitäkin kautta helpottaa sen elementin elämää.
 
Tuleeko tuo ilmiö vastaan kaikissa tilanteissa riippuukin sitten - olosuhteista.