Muusikoiden.net
11.12.2016
 

Bassot »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kontrabasso FAQ
1 2 3 4 527 28 29 30 31
Jorbagha
08.09.2009 11:10:12 (muokattu 09.09.2009 11:38:19)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tässä nyt pientä yritelmää kontrabassoaiheisesta FAQista kun siitä on niin monasti ollut puhe ja kysyntääkin näemmä olisi. Olen kirjoittanut tämän avauksen sähköbasistiystävällisestä näkökulmasta koska olen ymmärtänyt että sähkiksen soittajia on tämän palstan käyttäjistä suurin osa.
 
Olen itse lähtökohtaisesti jazzmusiikkiin suuntautunut läskibassottelija, joten tietämykseni jousisoitosta ja rockabilly-släppäilystä ovat rajalliset. Täydentäkää viisaammat sitten.
 
Kysymykset siinä järjestyksessä jossa taksikuskit ne yleensä esittävät:
 
Mikä?
- Kontrabasso on jousisoitinperheen suurin ja äänialaltaan matalin soitin. Kontra viritetään samoin kuin sähköbasso, eli kvartteihin (kielet alimmasta ylimpään: E-A-D-G).
 
Mihin sitä voi käyttää?
- Kontran perinteisin käyttöympäristö on tietysti klassista musiikkia esittävä orkesteri. Nykyään kontra on olennaisessa roolissa myös kun soitetaan perinteisempää jazzia, countryä, bluegrassia, rockabillyä, kansanmusiikkia, lattarimusaa, ja vaikka mitä muuta. Äkkiseltään on vaikea keksiä tyyliä johon kontrabasso ei tavalla tai toisella sopisi.
 
Miten sitä soitetaan?
- Kontrabassoa soitetaan istualtaan tai seisaaltaan, siten että basso seisoo pohjaansa kiinnitetyn piikin (stakkeli) varassa nojaten soittajaan. Basson kieliä soitetaan joko jousella (arco) tai sormilla näppäillen (pizzicato). Netistä löytyy monta havainnollistavaa kuvaa soittoasennoista. Toisin kuin useimmissa sähköbassoissa, kontrabassossa ei ole nauhoja, joten sen harjoittelu vaatii erityistä paneutumista intonaation ja korvakuulon kehittämiseen. Basson kaulalla on kuitenkin usein käyttökelpoisia "maamerkkejä" joita hyväksi käyttäen voi päästä alkuun. Kaulan mutka, eli paikka jossa kaula alkaa kaartua liittyäkseen koppaan, sijaitsee kontrassa yleensä noin 7. "nauhan" kohdalla. Tämän tiedon valossa on suhteellisen helppo oppia hahmottamaan kaula siitä eri suuntiin. Kukaan ei tietenkään kiellä käyttämästä teipinpaloja tai kevyitä lyijykynämerkintöjä apuna harjoitteluvaiheessa, mutta kontraa olisi hyvä oppia soittamaan myös "sokkona", eli kaulaan tuijottamatta. Varsinkin jos luettavana on nuotteja tai yleisöä viihdytettävänä (huom. "tai").
 
Miten iso se on?
- Kontrabassoja, kuten muitakin jousisoittimia, on eri kokoisia. Kokoluokat määräytyvät perinteisesti monen eri mittasuhteen mukaan. Hyvä taulukko "virallisista" kontran kokoon vaikuttavista mitoista löytyy mm. täältä: http://www.doublebassguide.com/?page_id=3
Kontran kokoluokista 3/4 on ylivoimaisesti suosituin. Kokobassoja (4/4) ja 7/8 -soittimia on myös liikkeellä jonkun verran. Puolibassot (2/4) soveltuvat hyvin nuoremmille, vielä kasvuikäisille soittajille ja 1/4 on jo selvästi lapsille suunnattu.
Pääsääntöisesti kontrabasso on aina iso soitin soittajan kokoon suhteutettuna. Eli sen kantaminen tuo mukanaan oman haasteensa joka on saanut monetkin veteraanibasistit pohtimaan instrumenttivalintaansa. Kontran kanssa liikkuminen kävellen, autolla, junalla ja varsinkin lentokoneella on joskus hyvinkin... no, mielenkiintoista ja tämä kannattaa tiedostaa keikkamatkoja suunnitellessa. Kontrabassot ovat kaikki yksilöitä joten tarkkoja mittoja tai painoja on mahdotonta tässä esittää.
 
Paljonko se maksaa?
- Noh. Kontrabasson hintaan vaikuttavat hyvin monet tekijät: tekijä, historia, vuosimalli, työn laatu, puuvalinnat, kunto, myyjän ahneus, ostajan epätoivoisuus jne. Kuten sanottu bassot ovat yksilöitä ja niillä on kaikilla erilainen tarina. Joskus "bassodiilerit" mielellään kaunistelevat myymänsä basson tarinaa ja näin pyrkivät nostamaan reilusta kauppahinnasta vaikkapa tuhatlappusen verran. Tästä johtuen ainakaan ensimmäistä bassoa ei kannata ostaa ilman konsultaatiota joltakin osaavalta soitinkorjaajalta tai asiaa tuntevalta basistilta. Bassoa hankkiessa kannattaa myös pitää mielessä että täysin soittokuntoista, juuri sinulle sopivaa soitinta ei löydy oikeastaan koskaan. Eli basso on lähes aina pakko käyttää jossain remointoitavana ja trimmautettavana jotta siitä saadaan käypä työkalu uudelle omistajalle. Muutoinkin kontrat vaativat laittamista tasaisin väliajoin, koska ne ovat hankalan kokonsa ja monimutkaisen rakenteensa myötä herkkiä kolhuille ja kosteusvaihteluiden mukanaan tuomille halkeamille. Kontrabasistin pitää ensimmäisestä bassohankinnasta lähtien aina sisällyttää budjettiinsa vähintään kerran vuodessa eteen tulevat korjaus- ja huoltokulut. Kannattaa siis olla hyvissä väleissä jonkun osaavan korjaajan kanssa.
 
Ai niin, se hinta. Väittäisin että siedettävää kokopuista kontraa ei saa alle 1000e ja ylärajaa bassojen hinnoilla ei oikeastaan ole. Mutta ei hätää, kontrabassoja tehdään myös vanerista ja sellaisten hinta onkin sitten ratkaisevasti alhaisempi.
 
Siis joko puusta tai vanerista? (Tähän loppuu taksikuskin kiinnostus oikeassa elämässä)
- Kyllä ja usein myös siltä väliltä.
Kontrabasso on perinteisesti kokopuusta tehty soitin. Tämä tarkoittaa sitä että kaikki basson kopan osat (kansi, selkä ja kyljet) on veistetty puusta. Koska basson osat, varsinkin kansi ja selkä, ovat yleensä kaarevia, puuta on jouduttu käyttämään valtava määrä esim. oikeanlaisen kansi -tai selkäpalasen aikaan saamiseksi. Puun pitää olla myös kauttaaltaan laadukasta ja sen työstämiseen soittimeksi kuluu erittäin paljon työtunteja. Näistä syistä puisten bassojen hinnat ovat melko korkealla.
 
Vaneria taas voidaan taivuttaa muotoonsa, koska se ei ole läheskään niin herkkää halkeamaan. Näin ollen vaneribassoja voidaan tehdä helpommin tehdastyönä ja niiden hinta saadaan pidettyä alhaisena. Vaneribassoja saattaakin saada jo reilusti alle 500 euron.
 
Lisäksi valmistetaan myös ns. hybridibassoja, joissa useimmiten kansi ja selkä on tehty kokopuusta ja kyljet vanerista.
 
Kumpiko sitten pitäisi valita?
- Puinen basso on monille se ainoa oikea. Ja eihän siitä mihinkään pääse että kyllä kokopuisessa bassossa on vaneriseen verrattuna enemmän ääntä, luonnetta ja Jukka Tilsan sanoin "puuta ja jöpinää".
Vaneribassoissa on siis usein ohuempi soundi, koska vaneri ei resonoi niin voimakkaasti kuin puu. Hyvät vaneribassot saattavat tosin olla aivan mainoia soittimia pitemmällekin ehtineille, varsinkin jos basson kestävyys ja roudausystävällisyys sijoittuu korkealle arvoasteikossa.
Aavistuksen kokopuisia halvemmat hybridibassot ovat usein kelpo soittimia nekin. Hybrideistä pieni varoituksen sana ostajalle: niitä on joskus soundinsa ja ulkonäkönsä puolesta todella vaikea erottaa kokopuisesta ja siispä nuo inhottavat bassodiilerit saattavatkin nyhtää sinulta rahat kokopuisesta bassosta vaikka oikeasti uuden soittimesi kyljet ovatkin vanhaa kunnon vaneria. Hybridibassot ovat yleensä soinniltaan lähempänä kokopuista, kuin vanerista.
 
Okei, sitten varmaan tarvitaan kielet?
- Jep, ja niitähän maailmassa riittää. Perinteisesti kontrabassossa, kuten muissakin jousisoittimissa on käytetty eläimen (yleensä lampaan) suolista tehtyjä kieliä. Nämä eläinoikeudellisesti arveluttavat kielet eivät enää nauti suurta suosiota melko kehnon kestävyytensä sekä kalliin ja arvatenkin monimutkaisen valmistusprosessinsa takia. Nykyään kontran kielet tehdäänkin pääsääntöisesti metallista, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Näitä ovat nykyaikaiset, esim. kupari -tai silkkipäällysteiset kielet joilla haetaan joko vanhan kunnon suolikielen lämmintä soundia ja tanakkaa atakkia tai muuten vaan erilaista sävyä ulos bassosta. Rockabilly-läpsytykseen soveluvia kieliä valmistetaan esim. nylonista, kevlarista ja erilaisita muoviseoksista.
 
Päätöksen kielivalinnasta määrää basson käyttötarkoitus. Kieliä valmistetaan lähes jokaiseen musiikkityyliin ja vieläpä alakategoriaankin tarkoitetuksi. Pääpiirteittäin kielet voi jakaa materiaalinsa lisäksi kolmeen ryhmään: jousisoittoon tarkoitettuihin, pizzicato-soittoon tarkoitettuihin ja siltä-väliltä-tyyppisiin hybridikieliin. Lisäksi kieliä valmistetaan yleensä kolmea jäykkyysluokkaa: heavy, medium ja light, tai vastaavat.
Näistä mieleisensä kielisetin valitseminen selviää loppujen lopuksi vain kokeilemalla. Jos ei tiedä mitä hakee, yksi hyvä tapa lähteä liikkeelle on aloittaa "keskeltä". Eli hankkii ensimmäiseksi setikseen keskiverto-kielisetin (metallikielissä vaikkapa Thomastikin Spirocore, joka on käsittääkseni maailman suosituin kontrabasson kielimerkki) hybridinä ja medium-vahvuisena. Siitä on sitten helppo liikkua molempiin suuntiin jos mieltymykset niin käskevät.
 
Mitenkäs se jousi?
- Jousi on tosiaan kontrabasson perinteinen kumppani jota ei kannata väheksyä vaikka ei klassista musiikkia soittaisikaan. Jousi on näet erinomainen treenikaveri intonaatiota ja vasemman käden tekniikkaa hiottaessa. Jousella soitettaessa epävireisyydet kuuluvat noin kymmenen kertaa selvemmin kuin sormin, joten jousen kanssa on pakko skarpata enemmän. Klassisessa musiikissa jousi on tietysti itsestäänselvyys, mutta yleinen myös kansanmusiikissa ja jossain määrin modernissa jazzissakin.
 
Jousia ja tapoja soittaa jousella on kahdenlaisia: ranskalainen ja saksalainen.
Tässä videolinkit molempien saloihin
 
Saksalainen:
http://www.ehow.com/video_4950328_upright-bass-holding-german-bow.html
Ranskalainen:
http://www.ehow.com/video_4950327_upright-bass-holding-french-bow.html
 
Useimmiten se, kumman valitsee riippuu siitä kummanko taitajan on opettajakseen valinnut. Molemmissa on puolensa; ranskalainen jousi mahdollistaa vikkelämmän soiton pienemmällä lihasvoimalla, mutta saksalainen taas mahdollistaa tehokkaamman voimankäytön mm. pitkiin, voimakkaisiin ja matalaliin ääniin. Jousisoitto ei siis ole ominta alaani joten fiksummat voivat tehdä lisäyksiä ja teilata jos jotain meni pieleen.
 
No jos sitä soittaa bändissä, niin kuuluuko siitä mitään?
- Riippuu bändistä. Kontrabasso on perinteisesti akustinen soitin, mutta kuten todettu sitä on ennen aina soitettu jousella ja jousella soitettaessa ääntäkin lähtee hieman enemmän. Nykyaikainen näppäilysoitto kuuluu huomattavasti hiljempaa. Lisäksi basso on perinteisesti ollut osana orkesteria, josta yksittäisten äänien ei ole tarkoituskaan erottua samassa mielessä kuin nykypäivänä. TeijoK taisi joskus kirjoittaa: "heti jos mukana on rumpali, vahvistus on tarpeen". Tämä pitää pääpiirteittäin paikkansa. Eli hyvin usein bändisoittotilanteissa basson ääntä tarvitsee vahvistaa ja tähän tarvitaan tietysti jonkinlainen mikrofoni ja vahvistin.
 
Mikrofoni?
- Kontrabasson onnistunut mikitys on vaikeudessaan basistien keskuudessa lähes ikiliikkujan tavoin fysiikan lakien vastaisessa maineessa. Jos juttelee kontrabasistien kanssa, saa kuvan että bassomikeissä on vain huonoja ja tosi huonoja vaihtoehtoja. Mutta jos mielipiteet jätetään sikseen kontran mikkejä voidaan jakaa muutamaan peruskategoriaan:
 
Piezomikit:
Piezomikit kiinitetään tavalla tai toisella (liimalla, puristimella, tallan siipien väliin tai jalkojen alle tunkemalla) basson tallaan, josta ne poimivat basson äänenvärähtelyn talteen ja välittävät eteenpäin vahvistimelle.
Piezot ovat helppokäyttöisiä ja toimivia livetilanteissa alhaisen kiertoherkkyytensä takia. Miinuksena piezoissa on joskus ohut ja metallinen soundi joka ei välttämättä tee oikeutta basson hienolle luonteelle. Tästä huolimatta piezomikit ovat ylivoimaisesti suosituimpia bassomikkejä.
 
Konkkamikit:
Konkkamikit, eli kondensaattorimikrofonit ovat mikrofoneja perinteisessä mielessä. Eli kyseessä on herkkä ja erottelukykyinen mikki joita on sekä bassoon klipsillä "kiinteästi" asennettavia, että perinteisiä ständiin pystytettäviä malleja. Perinteisen mikin rungon ympärille voi myös pyörittää vaahtomuovia tai vastaavaa ja tunkea mikin tallan jalkojen väliin. Kondensaattorimikit ovat useimmiten ylivoimaisia äänenlaatunsa puolesta, mutta herkkyytensä takia valitettavan kiertoalttiita. Niinpä niiden käyttäminen kovaäänisellä keikalla on joskus mahdotonta. Moni basisti käyttääkin kahta mikkiä rinnan, sekä konkkamikkiä, että piezoa, ja miksaa ne yhteen joko itse esivahvistimessa tai vasta salin puolella miksauspöydässä miksaajan avustuksella. Studiossa basso äänitetään lähes aina konkkamikeillä.
 
Dynaamiset mikit:
Eivät ole yhtä suosittuja kuin konkat, mutta joskus käyttökelpoisia. Dynaaminen mikki ei ole läheskään niin herkkä kuin konkka, joten sen käyttäminen livetilanteissa on vähemmän riskaabelia kierron suhteen. Toisaalta dynaaminen mikki usein jättää akustisen soittimen soundista paljon matkan varrelle, eikä vahvistettu soundi ole läheskään niin vivahteikas kuin konkkaa käytettäessä. Dynaaminen mikki on suunniteltu kestämään konkkaa enemmän äänenpainetta, joten se on myös herkkä sijoittelun puolesta. Jos basisti heiluu liian kauas dynaamisesta mikista, ääni katoaa täysin.
 
Magneettimikit:
Magneettimikit ovat tuttuja säköbassoista. Periaate on täysin sama, joten sitä lie turha kerrata. Kontraan magneettimikit yleensä kiinitetään otelaudan "jatkoksi" eli sen alle. Helppoa kuin heinän teko. Upea vaivalla hankkimasi, huoltamasi, treenaamasi ja roudaamasi kontra tosin kuulostaa näiden läpi aivan sähköbassolta.
 
Muut:
Lisäksi on olemassa lukuisia muita tekniikoita valmistaa basson mikkejä ja suurin osa näistä on mikkivalmistajien omia patentteja. Kannattaa kokeilla kaikkea, varsinkin jos mikään ei tyydytä. Eli tervetuloa kontrabasistien kerhoon!
 
Tässä vielä hyödyllinen linkki, jossa on esitelty lähes kaikki markkinoilla olevat kontran mikkisysteemit:
http://www.doublebassguide.com/?page_id=21
 
Entäs sitten se vahvistin?
Kontrabasson voi vahvistaa tavallisella bassovahvistimella. Soundimieltymykset ovat henkilökohtaisia, mutta yleensä kontrabasistit suosivat pieniä ja roudausystävällisiä (miksiköhän?) komboja, joissa ei ole liikaa turhaa kaiutinpinta-alaa. Kontrasta tulee kierto- ja huminaherkkä millä tahansa mikkisysteemillä jos lavavolume nousee riitävän lujaksi, niinpä basistit yrittävät minimoida omaa osuuttaan tähän kiusalliseen ilmiöön. Markkinoilla on myös varta vasten kontralle tarkoitettuja vahvistimia. Taas kokeilemalla selviää.
 
(Huom! Kyllä sitä ennen muinoin pärjättiin aivan hyvin ilman vahvistinta ja nykyäänkin varsinkin jazzbasistien keskuudessa on olemassa perinteitä kunniottava koulukunta jonka edustajat säätävät kielet korkealle ja soittavat ilman styrkkaria niin lujaa kuin kädet sallivat. Kuulostaa joskus hyvältä, tuntuu joskus pahalta. Tätäkin kannattaa kokeilla jos uskaltaa.)
 
Mutta eikö sen soittaminen ole rankkaa?
On. Koska loppujen lopuksi kaikki on jo sanottu aiemmin, tyydyn lainaamaan itseäni aiemmasta kontrabassolangasta:
 
Kontra ei ole soittimista kepeimpiä soittaa tai kantaa. Tämä kannattaa ottaa huomioon aloittaessa harrastusta. Heti alkuun kannattaa opetella oikeanlaiset ja luonnolliset käsien asennot. Rakkuloita näppäilykäden sormenpäissä ei voi välttää, mutta ne paranevat ja sormien nahka paksuuntuu ajan myötä. Erilaiset jännitystilat hertioissa, kyynärvarsissa ja ranteissa saattavat taas vuosien mittaan pilata kaiken, mikäli ne jättää huomiotta rutiinia hakiessaan. Itselläni ja kollegoillani tavattuja ammattitauteja ovat esim. niska -ja hartiakivut, jännetuppitulehdukset, jopa välilevyn pullistumat. Pahimmillaan moiset joutuu hoitamaan kuntoon leikkauksella.
 
Eli jos soittaminen sattuu, niin pidä heti tauko ja paikallista syy kivulle (usein muualla kuin missä kipu tuntuu, siksi Mobilat ei ole muusikon lääke). Jos bändikaverit urputtavat aloittelijan kyvyttömyydestä niin käske kokeilla itse läskibasson soittamista edes viiden minuutin ajan. Viikon verran parantuvat sormirakkulat herättelevät monet tietäväiset unestaan. Ja muista yrittää olla mahdollisimman rentona soittaessasi.

 
No niin, rakkaat kollegat. Tähänhän sai aamupäivänsä kulumaan kätevästi. Sana on vapaa, saa täydentää, kyseenalaistaa ja ennen kaikkea keskustella tästä mainiosta soittimesta ja sen soittamiseen liittyvistä saloista.
 
Jatkakaa.
 
Oonpa aika körny.
Shuffle and Boogie
08.09.2009 15:52:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei tohon oo oikein lisättävää muuta kuin itse käytän nailon kieliä
 
Old Time Rock'n'Roll
Jorbagha
08.09.2009 16:21:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei tohon oo oikein lisättävää muuta kuin itse käytän nailon kieliä
 
Jep, sehän tuolta jäikin pois. Korjattu on.
 
Oonpa aika körny.
rattledad
08.09.2009 22:45:00
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla oli joskus kokeiltavana venäläinen hyvin trimmattu kontra. Soi komeasti, mutta oli turhan iso. Muuten olisin varmaan ostanut pois.
 
"Opinions are like elbows, almost everyone has at least two!"
Teijo K.
08.09.2009 23:09:38
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

rattledad: Mulla oli joskus kokeiltavana venäläinen hyvin trimmattu kontra. Soi komeasti, mutta oli turhan iso. Muuten olisin varmaan ostanut pois.
 
Mun kontrahan on ton Jorbaghan linkin mukaan joko 7/8 tai 4/4. Varmasti se koko vaikuttaa sointiinkin.
 
Shuffle and Boogie
09.09.2009 10:40:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Shuffle and Boogie: Ei tohon oo oikein lisättävää muuta kuin itse käytän nailon kieliä
 
Tarkenetaa viel kielten merkki on WEEDWACKERS
 
Old Time Rock'n'Roll
doktorkoo
09.09.2009 11:41:53
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Shuffle and Boogie: Tarkenetaa viel kielten merkki on WEEDWACKERS
 
Sama täällä. Hintaansa nähden halpa setti!
 
ja alkuperäiselle FAQ:n kirjoittajalle lähti Pirkka-pisteitä. Saisko tään friizattua tonne ylös?
 
-jamo
 
Minä en bussilla aja. Minä olen minä! -Frank
Herde
09.09.2009 13:31:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hyvä Jörgen, kattava paketti kontrabassoasiaa! Tosta on hyvä lähteä tarpeen vaatiessa tarkentamaan.
 
Jorbagha
10.09.2009 08:28:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitoksia vaan täydennyksistä ja kommenteista. Mitenkäs tän muuten saisi tuonne ylös jumitettua? Pitääkö painella varoitusta jotta saisi ylläpidon reagoimaan asiaan?
 
Oonpa aika körny.
Jorbagha
11.09.2009 08:44:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Bassot myös tuppaavat halkeilemaan paikallisissa ilmasto-oloissa. Ilmankosteus vaihtelee Suomessa vuodenaikojen mukaan erittäin paljon. Kuivat talvet ja kosteat kesät poksauttelevat bassoja niinkuin mikroaaltouuni popkornia. Kun Suomessa talvet ovat pidempiä, basso on tuskissaan ja vetäytyy kasaan, mutta useimmiten kerkeää asettua niihin oloihin edes jotenkuten. Siispä kesällä on edessä ongelma, basso "turpoaa" kosteuden lisääntyessä ja silloin liimaussaumat ovat kovilla. Monet bassonkorjaajat kieltäytyvätkin suurista remonteista kesäaikaan tuon lyhyen kostean jakson takia.
 
Toki suuri osa remonteista tehdään myös inhimillisen virheen aiheuttaman vamman korjaamiseksi. Kuten todettu, basso on melko iso ja kömpelö soitin ja se saa hyvin usein tahattomia osumia ovenkarmeista, katoista, lattioista, kengistä, kanssasoittajista ja pahimmillaan yleisöstäkin. Näitä sitten on hyvä varautua laitattamaan säännöllisin väliajoin.
 
Basson käyttöaste- ja tarkoitus vaikuttaa tietysti korjauksien määrään. Oma bassoni on kovassa käytössä oleva työkalu ja vaikkakin se on erittäin kestävää tekoa ja hyväkuntoinen, joutuu sitä silti tasaisin väliajoin värkkäämään jollain tavalla jotta se myös pysyisi sellaisena.
 
Oonpa aika körny.
badcompany
11.09.2009 21:50:57 (muokattu 12.09.2009 10:02:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jos ei ole inspiraatiota soitella yksin kontrabasso niin voi pyytää kaverin kylään leikkii
 
kontralla:)
 
http://www.youtube.com/watch?v=0wynScdeRaA&feature=related
 
Teijo K.
12.09.2009 11:53:41 (muokattu 12.09.2009 12:15:06)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jorbagha: Bassot myös tuppaavat halkeilemaan paikallisissa ilmasto-oloissa. Ilmankosteus vaihtelee Suomessa vuodenaikojen mukaan erittäin paljon. Kuivat talvet ja kosteat kesät poksauttelevat bassoja niinkuin mikroaaltouuni popkornia. Kun Suomessa talvet ovat pidempiä, basso on tuskissaan ja vetäytyy kasaan, mutta useimmiten kerkeää asettua niihin oloihin edes jotenkuten. Siispä kesällä on edessä ongelma, basso "turpoaa" kosteuden lisääntyessä ja silloin liimaussaumat ovat kovilla. Monet bassonkorjaajat kieltäytyvätkin suurista remonteista kesäaikaan tuon lyhyen kostean jakson takia.
 
Mä oon ymmärtänyt että toi asia on nimenomaan päinvastoin. Kuivimpina pakkaskausina niitä halkeamia nimenomaan tuleekin. Mutta ei se ole mikään automaatti, että niitä tulee. Jos ne aiemmat korjaukset on tehty huolella, ja kokopuukontra on kaarevapohjainen, ollaan heti turvallisemmilla vesillä. Huonosti tehtdyt paikkaukset toki halkeilevat. Kesällä ei korjauksia tehdä siksi, että kontra on turpeimmillaan. Jos se liimataan kasaan silloin, niin kun se talvella kuivuu ja supistuu niin siinä nimenomaan on saumat kovilla. Pari tuttua viulunrakentajaa sanovatkin kovia pakkasia ns. "korjaajan keleiksi", koska silloin duunia tulee normaalia enemmän.
 
Olennaista tässä on se, että tämä antaa mahdollisuuden yrittää estää halkeamia, pitämällä kosteusprosentti talvella keinotekoisesti korkeammalla. Tähän tähtää kaikki kontriin suunnitellut kosteusmadot yms. välineet. Monet pitävät kotona kostutinufoja ja sensellaista.
 
Poikkeus on sitten nimenomaan tasapohjaiset kokopuiset kontrat, jollaisen ostamalla ostat taatusti itsellesi jokavuotista remontoitavaa. Siinä kun ei ole yhtään "hengitysvaraa" siinä pohjassa, joten kuivimmilla keleillä ollaan pulassa.
 
Toki suuri osa remonteista tehdään myös inhimillisen virheen aiheuttaman vamman korjaamiseksi. Kuten todettu, basso on melko iso ja kömpelö soitin ja se saa hyvin usein tahattomia osumia ovenkarmeista, katoista, lattioista, kengistä, kanssasoittajista ja pahimmillaan yleisöstäkin. Näitä sitten on hyvä varautua laitattamaan säännöllisin väliajoin.
 
Näin. Kannattaa alkaa podaamaan, niin että jaksaa kantaa kontraansa mitä oudoimmissa asennoissa huolellisesti. :)
 
Basson käyttöaste- ja tarkoitus vaikuttaa tietysti korjauksien määrään. Oma bassoni on kovassa käytössä oleva työkalu ja vaikkakin se on erittäin kestävää tekoa ja hyväkuntoinen, joutuu sitä silti tasaisin väliajoin värkkäämään jollain tavalla jotta se myös pysyisi sellaisena.
 
Mun kontra on harrastusväline, mutta kohtuullisen runsaassa käytössä siitä huolimatta, koska soitan vain sillä. 3 bändin keikat ja treenit + kotiharjoittelut hoidan kaikki tolla samalla laatikolla. Toki mulla tota huollon määrää vähentää se, että pienemmät huollot voin jo tehdä ihan hyvin itse. Mm. pinnan kaatuminen ei ole ongelma. - Vaatii normaalisti viemisen huoltoon.
 
Huomattavasti enemmän kuin soittamalla, olen mielestäni oppinut näistä laatikoista kuitenkin osallistumalla viulunrakennuskurssille.
 
80-lukuinen Tuomari Nurmio putosi tyhjään kaivoon ja jalat katkes"-soundi. -Jannu
Jaaba
13.09.2009 21:26:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mites vasurit soittaa kontrilla?
 
jones88
13.09.2009 21:29:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jaaba: Mites vasurit soittaa kontrilla?
 
Makuasia, jotkut hurjat vetelee jopa oikeakätisille kielitetyillä!
 
"Jollei mies olis kekseliäämpi ku nainen, niin kyllä maailmassa juotais sitte vähä kaljaa." -U. Turhapuro
Jaaba
13.09.2009 21:33:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jones88: Makuasia, jotkut hurjat vetelee jopa oikeakätisille kielitetyillä!
 
Entä jos haluaa kääntää kontran vasuriksi, mitä pitää muutella? Jotain satulan ja tallan tyylisiä osia?
 
Teijo K.
13.09.2009 22:04:54
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jaaba: Entä jos haluaa kääntää kontran vasuriksi, mitä pitää muutella? Jotain satulan ja tallan tyylisiä osia?
 
Kontrassa se ei ole ihan noin helppoa. Bassokielien alla on kontran sisällä pitkittäinen palkki ja G ja D kielten puolella basson sielu, eli pinnan joka siirtää kannen värähtelyt pohjaan. Näitten paikat pitäisi vaihtaa myös. Bassopalkki on normaalisti liimattu kanteen kiinni, joissain huonoimmissa yksilöissä bassopalkki ja kansi on veistetty samasta puusta.
 
Eli kansi irti, bassopalkki veistetään kannesta irti, tehdään uusi bassopalkki toiselle puolelle, asennetaan. Jo pelkkä bassopalkin veistäminen ja paikalleen liimaaminen on iso projekti. Se pitää veistää täysin peilikuvaksi kannen sisäpinnan kanssa. Eli liitua kanteen, palkkiaihiota hinkataan kantta vasten, veistetään varovasti siitä kohtaa missä on liitua, toistetaan prosessi niin kauan että palkki on täydellinen.
 
Sitten vain kansi takaisin paikalleen ja uusi pinna, eli sielu paikalleen.
 
80-lukuinen Tuomari Nurmio putosi tyhjään kaivoon ja jalat katkes"-soundi. -Jannu
Jorbagha
14.09.2009 13:54:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En ole ikinä nähnyt vasurikontraa mutta veikkaan että sellainen pitäisi melkeinpä teettää, jotta pääsisi haluttuun lopputulokseen.
 
Kontra ei ole samalla tavalla symmetrinen kuin sähköbasso ja tämän takia modauksia joutuisi tekemään melkein jokaiselle tärkeälle osalle. Tuo Teijon kuvailema bassopalkin ja äänipinnan siirto on ehkä se olennaisin työ soinnin kannalta mutta niiden lisäksi soitettavuuteen ja käytännön rakenteeseenkin pitäisi kajota.
 
Esim. kontran otelauta on höylätty kaarevaksi oikeakätisen vinkkelistä. Usein paksuimpien kielien alle on jätetty hieman enemmän tilaa ja näkeepä sellaisiakin jossa on E-kielen alla ihan oma kulmansakin. Kontran otelauta on muutoinkin yksilöllinen ja (ainakin toivottavasti) höylätty kunkin basson omien ominaisuuksien mukaan. Tästä syystä perusotelauta ei todennäköisesti toimisi vasuriksi käännettynä.
 
Myös talla, yläsatula ja "salaattikauha", johon kielet tallan alla tulevat kiinni, ovat epäsymmetrisiä ja ne pitäisi teettää uusiksi.
 
Varmasti tällaista duunia joku jossain tekee mutta veikkaisin tosiaan että helpoin ratkaisu olisi teettää ihan oma vasuribasso jossain tai sitten vaan opetella soittamaan oikeakätistä.
 
Oonpa aika körny.
Jaaba
15.09.2009 12:10:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos vastauksista, tulipahan tämäkin nyt selvitettyä FAQin tarpeisiin.
 
pekezu
18.09.2009 01:16:06
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jorbagha: En ole ikinä nähnyt vasurikontraa mutta veikkaan että sellainen pitäisi melkeinpä teettää, jotta pääsisi haluttuun lopputulokseen.
 
Kontra ei ole samalla tavalla symmetrinen kuin sähköbasso ja tämän takia modauksia joutuisi tekemään melkein jokaiselle tärkeälle osalle. Tuo Teijon kuvailema bassopalkin ja äänipinnan siirto on ehkä se olennaisin työ soinnin kannalta mutta niiden lisäksi soitettavuuteen ja käytännön rakenteeseenkin pitäisi kajota.
 
Esim. kontran otelauta on höylätty kaarevaksi oikeakätisen vinkkelistä. Usein paksuimpien kielien alle on jätetty hieman enemmän tilaa ja näkeepä sellaisiakin jossa on E-kielen alla ihan oma kulmansakin. Kontran otelauta on muutoinkin yksilöllinen ja (ainakin toivottavasti) höylätty kunkin basson omien ominaisuuksien mukaan. Tästä syystä perusotelauta ei todennäköisesti toimisi vasuriksi käännettynä.
 
Myös talla, yläsatula ja "salaattikauha", johon kielet tallan alla tulevat kiinni, ovat epäsymmetrisiä ja ne pitäisi teettää uusiksi.
 
Varmasti tällaista duunia joku jossain tekee mutta veikkaisin tosiaan että helpoin ratkaisu olisi teettää ihan oma vasuribasso jossain tai sitten vaan opetella soittamaan oikeakätistä.

 
Selloa soittaessani keskustelin opettajan kanssa joskus siitä, miten vasureiden kanssa menetellään. Tuomio olo tyly ja opettaja sanoikin, ettei ole koskaan opettanut ketään, joka olisi soittanut "väärältä" puolelta. Vaikka olisi vasuri, lyötiin jousi oikeaan käteen ja kaula vasempaan. Nuorena aloittaessa motoriikka on yleensä niin kehitysvaiheessa, ettei tuolla oikeastaan lie kummoista merkitystä.
 
Vähän sama juttu tenniksessä Rafael Nadalilla; Nadal oli pienenä kuulemma sen verran heiveröinen, että löi aluksi pääasiassa pitäen mailasta molemmilla käsillä. Valmentaja sitten keksi, että jospa pojan opettaisi pelaamaan vasemmalla, että saisi vähän tasoitusta vastustajaa vastaan. Nadal on siis oikeakätinen.
 
Kamat kusee, ei ihmiset.
rattledad
18.09.2009 01:29:11
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

pekezu: Selloa soittaessani keskustelin opettajan kanssa joskus siitä, miten vasureiden kanssa menetellään. Tuomio olo tyly ja opettaja sanoikin, ettei ole koskaan opettanut ketään, joka olisi soittanut "väärältä" puolelta. Vaikka olisi vasuri, lyötiin jousi oikeaan käteen ja kaula vasempaan.
 
Klasaripuolella tuo varmaan on ihan käytännöllisyys- tai työturvallisuusjuttu. Vasenkätisesti soittavia kontrabasisteja näkee kyllä muuten joskus. Livenä olen nähnyt yhden, hän soitti tavalliseen tapaan kielitettyä bassoa. Vasenkätiseksi käännettyjäkin näkyy löytyvän.
http://www.uptonbass.com/left-handed-upton-bass/
 
"Opinions are like elbows, almost everyone has at least two!"
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 527 28 29 30 31

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti