Bassot ›

Isotalo: Jaco Pastoriuksen debyytti ilmestyi -76, Tower of Power lätty jossa mm. What Is Hip, ilmestyi -73.
 
Jaco oli jo aikaisemmin mm. Wayne Cochran & the C.C. Riders-bändissä joka oli tunnettu ämöriikassa. Ei ole mahdotonta että Rocco on poiminut Jacolta juttuja noilta ajoilta.

hollstro: Jaco oli jo aikaisemmin mm. Wayne Cochran & the C.C. Riders-bändissä joka oli tunnettu ämöriikassa. Ei ole mahdotonta että Rocco on poiminut Jacolta juttuja noilta ajoilta.
 
Ei toki, mutta eikös Tower Of Power aloittanut jo 1970 tai jotain? Bobby Vega tais olla toinen samantyylinen soittaja San Franciscossa, mutta käytti plektraa ja Doug Rauch veteli 16-osia peukalolla.

hollstro: Jaco oli jo aikaisemmin mm. Wayne Cochran & the C.C. Riders-bändissä joka oli tunnettu ämöriikassa. Ei ole mahdotonta että Rocco on poiminut Jacolta juttuja noilta ajoilta.
 
Ei se mahdotonta ole, mutta ei mitenkään itsestäänselvääkään. Mahdollisesti saivat vaikutteita molempiin suuntiinkin, siinä Jacon elämäkerrassa oli jotain juttua niistä Jacon itsensä idoleista mutta nyt juuri ei ehdi sitä lukemaan. Mitään selkeää perinteen jatkamista tuossa ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on samaan aikaan vaikuttaneet bassotaiteilijat. Mielestäni.

Topicissa on lueteltu melko kattavasti omat suosikkini, mutta muutama ukko puuttuu.
 
Paul Chambers: soittanut useimmilla Blue Note suosikkilevyilläni. Myös miehen oman bändin levyt ovat melko mukavia. Hänen soittamanaan jousisoolotkin kuulostavat hyviltä.
 
NHOP aka Niels-henning Orsted Pedersen. Kolahti minuun totaalisesti ostettuani 80-luvun alussa lukiopoikana Dexter Gordonin albumin Lullaby for a Monster. En tiedä kummasta pidän enemmän: hänen sooloistaan vai komppaamisestaan - kummatkin toimivat.
 
Sähköbasisteista olisin lisännyt listaan Victor Baileyn.
http://www.youtube.com/watch?v=YRZeKV8aNoY
 
Fenderin mainospätkässä Victor kertoilee itsestään ja bassoistaan ja tietysti mainostaa Fenderiä. Kannattaa katsoa; puffin seassa on ihan hyviä pointteja.

Isotalo: Jaco Pastoriuksen debyytti ilmestyi -76, Tower of Power lätty jossa mm. What Is Hip, ilmestyi -73.
 
Katohan, näin onkin! Ja eikun fixaamaan. No eniveis hitusen saman linjan jannuja eniveis.
 
Hyvä kön sanoit niin eipä jäänyt virheitä tänne. Kuten J.Nieminen sanoisi "Elämässä ja tenniksessä ei saa tehdä virheitä".

pekezu: Katohan, näin onkin! Ja eikun fixaamaan. No eniveis hitusen saman linjan jannuja eniveis.
 
Hyvä kön sanoit niin eipä jäänyt virheitä tänne. Kuten J.Nieminen sanoisi "Elämässä ja tenniksessä ei saa tehdä virheitä".
 
Tarkkaan ottaen toi Jacon ura käynnistyi jo 60- luvun puolella, ensimmäisten pumppujen joukossa tais olla Tommy Strand&The Upper Hand, joka oli jo selkeesti ammattilaisorkesteri. Ennen tota -76 soolodebyyttiä se oli kerennyt pyöriä mukana jos jonkinlaisissa jutuissa, mm. Wayne Cochran & C.C.Riders, Peter Graves Orchestra, Pat Metheny, jne..Isoja nimiä.Cochranin aikaan about -72, sen bassottelu oli jo ihan muusta maailmasta. Joten jos vertaillaan noita levyjen ilmestymisvuosia keskenään TOP:n kanssa, ei se kerro ainakaan mitään uutta sen suhteen, kumpi pölli kummalta ja mitä.

Steve DiGiorgio, Tony Choy, Sean Malone, Terry Butler ja Kelly Conlon on kyllä meikän lemppareita ja kovimpia innoittajia. Ite veivaan siis nauhattomalla bassolla ja käytännössä ainoastaan teknistä death metalia.

Nikki Sixx on mulle kans yks tärkeimmistä, tekee vielä niin törkeen hyviä biisejä ja Too Fast For Love-levyllä bassokuviot on ihan omaa luokkaansa.
 
Lemmy tietenkin, hänen ansiostaan käytän muutamissa oman bändin biiseissä ihan kunnon vitossointuja.
 
Cheap Trickin basistin mainitsen tässä lähinnä sen takia että CT:n coverissa Don't Be Cruelista on ehkä maailman paras bassolinja:
http://www.youtube.com/watch?v=CRw0Tjyd4BY
Siis jumalauta.
 
Dee Dee tietysti ansaitsee tulla mainituksi myös.
 
Mutta sitten päästään pääasiaan, eli miten kukaan ei oo vielä maininnut Green Dayn Mike Dirntiä? Miehellä on aivan mahtavat bassokuviot (Longview!), ja soundit levyillä on aina nannaa (Insomniacilla ehkä parhaat bassosoundit ikinä, omasta mielestäni). Samanlaiset soundit haluan. Sopivan napakkaa mutta tanakkaa. Ykkösvaikuttaja omaan bassotteluuni.

Okei, pakko tähän on kirjoittaa, kun omista tärkeistä basisteista kovinkaan montaa ei ole vielä mainittu...
 
Jack Bruce
Joskus vuonna 1980 käsiin sattui Creamin esikoisalbumi, joka opetti vaikutteille alttiille nuorelle miehelle, miten makeasti basso voikaan soida.
 
Ari Vaahtera
Bluesoundsin äärimmäisen tyylikäs soundi-, groove- ja sovitusmestari, jonka kautta oppi arvostamaan myös Talking Headsin Tina Weymouthin harkittua minimalismia.
 
Eeva Koivusalo
Soitti Se-yhtyeessä ja Liisa Akimofin ensimmäisillä soololevyillä huikean groovaavaa ja musiikillista kokonaisuutta tukevaa bassoa.
 
Mick Karn
Tulin kiskaisseeksi muutaman vuoden soittamisen jälkeen bassostani nauhat irti. "Ai sä tykkäät Mick Karnista?" kysyivät. Kun sitten kuulin miehen soittoa Japan-levyillä, ymmärsin miksi. Jäljittelemätön, ainutlaatuinen, nerokas basisti.
 
Cindy Rickmond
Nykyään valitettavan unohdetun Unknown Genderin basisti. Funk, mutta laulujen ja kokonaisuuden ehdoilla, aina.
 
Tony Levin
Vienyt James Jamersonin perinnettä eteenpäin, välillä hyvinkin omintakeiseen ja oivaltavaan ilmaisuun.
 
Habib Faye
Youssou N'Dourin yhtyeen Super Etoile de Dakar basisti ja säveltäjä. Hieno, kokonaisvaltainen muusikko.
 
Abdoul Wahab Berthé
Olenko joskus kertonyt tykkääväni malilaisesta musiikista? En ole viimeisen kymmenen vuoden aikana tutustunut kovin moneen niin loistavaan bändiin kuin Habib Koité & Bamada. Berthé on elimellinen osa kokonaisuutta.

Itse tartuin bassoon periaatteessa Jason Newstedin takia, mutta aika nopeasti soitin kaikkea satunnaista.
 
Todellinen into bassoon syntyin Justin Chancellorin takia, osaa se vain soittaa niin pirun innostavia ja tarttuvia kuvioita. Muita esikuvia on myös Tim Commerford, John Entwistle sekä Shavo Odadjian.

Ykkösenä Abe Laboriel...paras...nostan hattua !
 
Anthony Jackson...sormet on lyhyet ja paksut, mutta sairaan nopeet ;)
 
Marcus Miller jne , onhan noita hyviä vaikka kuinka paljon.

Eipä ole vielä lempi vastannut, moni muu on.

Yksinkertainen walking bass Elviksen versiossa Feveristä kiinnitti mun huomion ekaa kertaa bassoon. Sit olikohan -81 sain Stray Catsien ekan, eli Lee Rocker oli kova sana, vaikka tuohon aikaan en bassoa vielä soittanutkaan.
 
NHOP=puolidimimies, Pohjola, Zender, Jaco ja Geddy sekä Squire ovat nyt ainakin sellaisia joidenka soitto on suunnattomasti lämmittänyt mieltä. Paljon muitakin löytyy, mutta toisaalta mun soittoon on eniten varmaan vaikuttaneet rumpalit, koska olen soittanut rumpuja jo 25 vuotta ja bassoa vasta kymmenen....
 
Niin ja mun mielestä Paul Chambers olis paljon kovempi jätkä, jos se ei ois ikinä koskenu jouseen. :)

Esikuvia ei oo, vedän omaa. Jos suosikki on pakko valita, olkoon se sit vaikka Henkka "T. Blacksmith" Children of Bodomista.

Rex Brown - mr. cool
Flea - mr groove
David Ellefson - mr metal

DeeDee Ramone Todisti sen että teorialla ei tee mitään ja sai minutkin ensimmäisenä instrumenttina tarttumaan bassoon.

RamoQ: DeeDee Ramone Todisti sen että teorialla ei tee mitään ja sai minutkin ensimmäisenä instrumenttina tarttumaan bassoon.
 
Ja samalla todisti sen että stuntit pitää ottaa levylle vetämään jos haluaa kelvollista jälkeä narulle. Keikalla nyt voi kuka vaan vetää räkä poskella kolmea ääntä. Jopa Sid Vicious tai Tuukka Temonen.
 
Mutta siinä olet oikeessa, että tommoseen sohlaukseen ei teorioita tarvita.

Ja samalla todisti sen että stuntit pitää ottaa levylle vetämään jos haluaa kelvollista jälkeä narulle. Keikalla nyt voi kuka vaan vetää räkä poskella kolmea ääntä. Jopa Sid Vicious tai Tuukka Temonen.

Mutta siinä olet oikeessa, että tommoseen sohlaukseen ei teorioita tarvita.
 
Tää vois olla jonkun Mike Portnoyn tms "sporttimetallisoittajan" puhetta. Hirveetähän se tosin oli aikanaan, kun Temosella soi kaikki kielet yhtä aikaa läpi koko keikan. Mutta Dee Deen puolustukseksi sen verran, että tekihän se aika nipun kuolemattomia biisejä. Eikä siihenkään teoriaa tervinnut. Kyl siellä melodiaakin on takana, vaikka näennäisesti painetaan kolmella soinnulla menemään. Ei se teoria ole mikään autuaaksi tekevä juttu. Helpottaa varmasti, mutta voi jopa viedä fiilistäkin.

nappo: Tää vois olla jonkun Mike Portnoyn tms "sporttimetallisoittajan" puhetta. Hirveetähän se tosin oli aikanaan, kun Temosella soi kaikki kielet yhtä aikaa läpi koko keikan. Mutta Dee Deen puolustukseksi sen verran, että tekihän se aika nipun kuolemattomia biisejä. Eikä siihenkään teoriaa tervinnut. Kyl siellä melodiaakin on takana, vaikka näennäisesti painetaan kolmella soinnulla menemään. Ei se teoria ole mikään autuaaksi tekevä juttu. Helpottaa varmasti, mutta voi jopa viedä fiilistäkin.
 
Mut basistiesikuviahan täällä piti mainita. Ei se biisinkirjottaminen liity bassonsoittoon kauhiasti, vai..?

nappo: Tää vois olla jonkun Mike Portnoyn tms "sporttimetallisoittajan" puhetta. Hirveetähän se tosin oli aikanaan, kun Temosella soi kaikki kielet yhtä aikaa läpi koko keikan. Mutta Dee Deen puolustukseksi sen verran, että tekihän se aika nipun kuolemattomia biisejä. Eikä siihenkään teoriaa tervinnut. Kyl siellä melodiaakin on takana, vaikka näennäisesti painetaan kolmella soinnulla menemään. Ei se teoria ole mikään autuaaksi tekevä juttu. Helpottaa varmasti, mutta voi jopa viedä fiilistäkin.
 
Ei se DeeDee tainnut mitään biisejä tehdä, pikemminkin sanoituksia.
 
Mikä sekin on toki hienoa.
 
Olen ymmärtänyt ettei liiemmin soittanut noilla Ramo-lätyillä.
 
Mutta esikuva ja semmonen innoittaja se voi silti olla vaikka knenelle, ei siinä.